Tiina Lamminaho
Juha Kortemäen pelloilla Kuivasmäellä viljat alkaa olla puitu.
– Keväällä pellolle pääsi vähän normaalia myöhemmin, mutta nyt on kyllä jo vilja valmista, Kortemäki kertoo ja toteaa, että etenkin kaurasato oli laadultaan hyvä.
– Ohra otti itseensä heti kylvön jälkeen tulleesta rankkasateesta ja sitten se kärsi kuivuudesta. Ohra on paljon tarkempi olosuhteista, mutta kaurat olivat ihan hyviä, Kortemäki sanoo.
– Ja todella kuivanakin saimme ne puitua. Puintikosteus oli 14 prosentin luokkaa, eli kuivurissa ei tarvinnut paljon öljypoltinta polttaa, öljyä säästyi.
Kortemäen mukaan Petäjävedellä märkyys ei vaivannut samalla tavalla kuin esimerkiksi Pohjanmaalla, jossa puimaan ei tahtonut päästä, kun maa oli liian märkää eikä olisi kestänyt puimureiden painoa.
– Täällä ei ole ollut sellaisia ongelmia, ja rajut ukkossateetkin kiersivät muualle, Kortemäki toteaa.
– Etenkin nurmi tykkäsi tämän kesän olosuhteista, siitä on tullut kaksi hyvää satoa. Vettä tuli alkukesästä sopivasti heinälle, ja sitten, kun juhannuksen aikaan oli ensimmäinen säilörehusato korjattu, tuli taas vettä, niin että nurmi lähti uudestaan hyvin kasvuun. Näillä leveyspiireillä viljanviljely onkin enemmän harrastusta ja nurmi päätuotantosuunta, ainakin meillä, Kortemäki sanoo ja kertoo, että tilalla viljeltävät kaurat, ohrat ja nurmi menee pääosin oman karjan käyttöön.
– Nyt kylvin vähän ruistakin. Sitä meillä on ollut viimeksi parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt kun puhutaan leipäviljan riittävyydestä, ajattelin pienillä panoksilla omalta osaltani edesauttaa sitä. Onpahan ainakin itselle ja muillekin petäjävetisille leipäruista, jos sato onnistuu. Sen näkee sitten vuoden päästä syksyllä, mutta ainakin se lähti hyvin kasvuun.
Hiihtokelit vappuna hidastivat kylvöjä
Kokkilan pelloilla puinnit venyvät syyskuun loppuun, Topi Kokkilan arvion mukaan saattaa mennä jopa lokakuun alkuun, ennen kuin kaikki on puitu. Pelloilla kasvaa kauraa ja ohraa rehuviljaksi.
– Keväällä pellolle pääsy meni niin myöhään, että nyt ollaan edelleen normaaliaikataulusta jäljessä, toki on joskus ennenkin puitu vasta syyskuun lopulla, Topi Kokkila kertoo.
– Viime talvena oli lunta niin paljon, että sitä riitti kauan, täällähän pääsi vielä vappunakin joillakin pelloilla hiihtämään. Muutenkin keväällä oli isoja ongelmia märkyyden kanssa, vettä tuli pintaan sellaisistakin paikoista, joista ei ennen ole tullut. Syynä oli tietysti se, että lunta oli niin paljon ja viime syksykin oli märkä; tämä oli kyllä yksi vaikeimpia keväitä, mitä tässä kuuteentoista vuoteen on ollut, kun olemme tässä velipojan kanssa yrittäjinä olleet.
Topi Kokkilan mukaan kylvöt päästiin tekemään vasta kesäkuun puolella, viimeiset kesäkuun loppupuolella.
– Meillä karjatilallisilla on aina keväisin lannanlevitystä, ja se viivästyttää kylvöjä. Pääsemme yleensä kylvämään viikkoa myöhemmin kuin sellaiset, jotka viljelevät vain viljaa, Topi Kokkila toteaa.
– Viljat näyttävät kyllä ihan hyviltä, kunhan ne vain saa puitua. Tämä seutukunta on säästynyt rankoilta sateilta, jotka olisivat lakoonnuttaneet viljaa. Alkukesä oli märkä, joten kasvun alkuun lähtö oli hankalaa, mutta tilanne korjaantui kesän mittaan. Toki sato voidaan mitata vasta sitten, kun se on laarissa; tässä on vielä monta mutkaa, ennen kuin kaikki on puitu.
Sato keskimääräinen
ProAgria Keski-Suomen johtajan Vesa Laitisen mukaan viljasato on maakunnassa selkeästi parempi kuin viime vuonna.
– Viime vuonna satoa verotti ankara kuivuus, ja vaihtelua sadon määrässä oli paljon. Tänä vuonna on saatu vettä, tosin siinäkin on paikallista vaihtelua. Sato on nyt määrältään keskimääräinen, tai jos sateet ovat sattuneet suotuisasti, jopa hieman keskimääräistä parempi, Laitinen sanoo.
– Laatukin on ollut hyvä. Keski-Suomi on kohtalaisen hyvin säästynyt voimakkailta sadekuuroilta, jotka olisivat lakoonnuttaneet viljaa. Kevät oli kylmä ja silloin jäätiin aikatauluista jälkeen, mutta etenkin elokuun poikkeuksellinen lämpöjakso joudutti viljoja.
Laitisen mukaan nyt ollaan puinneissa hieman pitkän ajan keskiarvoja myöhemmässä, mutta puinnit ovat koko maakunnassa edenneet hyvin. Viljoista eniten Keski-Suomessa viljellään kauraa ja ohraa, ruista ja vehnää on pienellä alalla.
– Säilörehusadot onnistuivat tänä kesänä Keski-Suomessa hyvin, kosteutta ja lämpöä oli riittävästi, Laitinen kertoo.
– Viljaa on saatu puitua myös hyvällä kelillä niin että puintikosteudet ovat olleet alhaisia. Se säästää kuivauskustannuksia ja kun energian hinta koettelee myös maataloutta, on säästö tervetullutta. Lannoitteiden hinnoissa ei näy laskua, joten nyt monella tilalla mietitään varmasti tarkkaan, mitä ensi vuonna kylvetään ja miten lannoitetaan, Laitinen sanoo.
