Luukas Saulio muistaa Petäjäveden lukiosta sen monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Valmistumisensa jälkeen Saulio on suorittanut varusmiespalveluksen sekä aloittanut opinnot kadettikoulussa. Opiskelu vaatii fyysistä kuntoa, jota Saulio ylläpitää treenaten salilla, sekä juosten, pyöräillen ja uiden.
Petäjäveden lukiosta ponnistaneet -juttusarjan viides osa, julkaistu Petäjävesi-lehdessä 12.2.2025.
Jaakko Heikkinen
Päätös hakea Petäjäveden lukioon oli aikanaan Luukas Sauliolle, 21, helppo. Lukio oli lähellä kotia ja yläkouluajoilta entuudestaan tuttu, eikä Sauliolla ollut suurta halua tai tarvetta vaihtaa maisemaa.
– Myös se, että osa yläkouluaikaisista kavereistani jatkoi Petäjäveden lukioon, vaikutti päätökseeni. Lukiovuodet olivat mukavaa aikaa ja opetuksen laatu oli hyvää, opettajat olivat erittäin asiansa osaavia, Luukas Saulio kertaa.
Sauliolle koulunkäynti ei tuottanut haasteita, mutta hän kokee silti tehneensä töitä hyvien arvosanojen eteen haluamallensa tasolle päästäkseen. Ylioppilaskirjoituksiin Saulio valmistautui perusteellisesti.
– Kirjoitin yhteensä viisi ainetta, äidinkielen, englannin, pitkän matematiikan, biologian ja fysiikan. Tulokset harmittivat vähän, sillä esimerkiksi äidinkieli ja biologia jäivät vain pisteen päähän seuraavasta, paremmasta arvosanasta, mutta en kuitenkaan lähtenyt korottamaan niitä, Saulio toteaa.
Petäjäveden lukio saa Saulion pisteet erityisesti sen panostuksesta liikuntaan. Sauliosta on hienoa, että lukiolaisilla on käytössään niin hyvät mahdollisuudet ja tilat liikkumiseen.
– Kesällä on jalkapallomahdollisuus tekonurmella ja talvella jääkiekkomahdollisuus jäädytetyssä kaukalossa. Lukiolaiset pääsevät myös kuntosalille ja vieläpä aika hyvälle sellaiselle. Hyödynnän näitä palveluita itse yhä, kun vietän aikaa vanhempieni luona Kintaudella, Saulio mainitsee.
Isänsä jalanjäljissä
Syksyllä 2019 lukiotaipaleensa aloittanut Saulio valmistui keväällä 2022. Samana kesänä Saulio astui jo varusmiespalvelukseen Tikkakosken ilmasotakoulussa. Saulio suoritti palveluksensa aikana reserviupseerikoulun ja haki sen loppupuolella maanpuolustuskorkeakouluun.
– Aloitin kadettikoulun syksyllä 2023 ja tällä hetkellä opintoni ovat jotakuinkin puolivälissä. Opintojeni alussa opiskelin Santahaminassa yhdessä maa- ja merivoimien opiskelijoiden kanssa, jonka jälkeen siirryin ilmavoimien puolustushaarakoululle Tikkakosken ilmasotakouluun, Saulio avaa.
Kadettikoulusta valmistuttuaan Saulio on sotilasarvoltaan luutnantti. Tämän jälkeen hän jatkaa opintojaan sotatieteen kandidaatista maisteriksi työnsä ohella. Puolustusvoimat ovat kiinnostaneet Sauliota aina.
– Isäni on myös käynyt kadettikoulun ja kai isän jalanjäljissä kulkeminen on aina ollut jonkinlainen haave. Polku, jota tällä hetkellä käyn, on minulle sivustaseuraajana tuttu, sillä myös serkkuni suoritti aikanaan varusmiespalveluksensa Tikkakoskella samassa koulutushaarassa ja jatkoi sieltä kadettikouluun, Saulio kertoo.
Saulio suosittelee kadettikoulua niille, jotka kokevat olevansa isänmaallisia ja maanpuolustushenkisiä. Saulion mukaan koulu vaatii opiskelijaltaan pientä omistautumista ja intohimoa sotilasuraa kohtaan.
– Maanpuolustuskorkeakoulu eroaa muista yliopistoista käytännönläheisyydellään. Teorian lisäksi on paljon käytäntöä, esimerkiksi maastoharjoituksia. Sellainen vaatii luonnetta. Kadettikouluun päästäkseen hakijalla tulee olla suoritettuna varusmiespalvelus sekä reserviupseerikoulu tai joukkueenjohtajakurssi. Myös fyysistä kuntoa vaaditaan, Saulio listaa.
