Voidaanko Petäjäveden seurakunta ”pakkoliittää” toiseen seurakuntaan?
Viime viikolla Petäjäveden kirkkovaltuusto ei hyväksynyt sellaisenaan suunniteltua liitossopimusta Keuruun seurakuntaan. On vielä avoinna, mitä päätös tarkoittaa, ja haluavatko Multian ja Keuruun seurakunnat jatkaa liitosneuvotteluja Petäjäveden seurakunnan kanssa.
Yhdistymistä suunnitellessa on keskusteltu myös siitä mahdollisuudesta, että seurakunta voidaan liittää toiseen myös ilman kirkkovaltuuston päätöstä.
Viime vuosina valtaosa seurakuntarakenteiden muutoksista on saanut alkunsa kuntaliitoksista. Tuomiokapitulin ohjeistuksen mukaan seurakuntien on kuitenkin itse oltava itse aktiivisia rakenteellisen muutostarpeen havaitsemisessa ja tuomiokapituleilla on tärkeä rooli olla tässä seurakuntien tukena.
Lapuan hiippakunnan lakimiesasessori Tuomas Hemminki kertoo, että seurakuntajaon muutoksista ja liitoksista päättää kirkkohallitus.
– Aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi voi tehdä seurakunnan kirkkovaltuusto tai kunkin seurakunnan seurakuntaneuvosto sekä tuomiokapituli tai piispa. Tuomiokapituli voi siis tehdä aloitteen liitoksesta vastoin seurakunnan tahtoa, mutta ei ole velvoitettu siihen, Hemminki kertoo.
Petäjäveden seurakunta täytti kaksi talouden kriteeriä
Hemminki kuvailee, että kirkkohallitus on päättänyt niin sanotuista puuttumiskriteereistä, joita vasten seurakuntien toimintaa ja tunnuslukuja arvioidaan.
– Kirkkolaissa ei ole samanlaista mekanismia kuin kuntapuolella, joten kaavamaisesti ei voida todeta sitä kohtaa, jossa tuomiokapituli tekisi aloitteen seurakuntajaon muutoksesta vastoin seurakunnan tahtoa.
Kriteeristö ei ole tyhjentävä luettelo, vaan tuomiokapitulin on arvioitava tapauskohtaisesti puuttumiskynnyksen täyttyminen kussakin tilanteessa. Tuomiokapitulilla ja piispalla on myös oikeus tehdä seurakuntajaon muuttamista koskeva aloite. Tuomiokapitulin on ryhdyttävä valmistelemaan seurakuntajaon muutosta myös, kun toimintaan, hallintoon tai talouteen liittyvä puuttumiskynnys ylittyy jonkun seurakunnan osalta.
Puuttumiskriteerit ovat esimerkiksi seurakunnan toimintaan ja hallintoon liittyvät asiat sekä seurakunnan taloustilanne. Toiminnassa voi olla puutteita esimerkiksi seurakunnan perustehtävissä, johtamisjärjestelmässä, henkilöstössä ja työssä jaksamisessa, hautaustoimen hoidossa tai ongelmia rekrytoinnissa ja sijaisjärjestelyssä, tai jäsenmäärän merkittävä lasku. Taloudellisista haasteista on laadittu lista, jossa kuvaillaan taloudellisia ongelmia, seurakunnan vuosikatteeseen, taseeseen, veroprosenttiin, maksuvalmiuteen ja henkilöstömenoihin nähden.
Hemmingin mukaan tilikauden 2020 perusteella Petäjäveden seurakunta täytti kaksi talouden kriteeriä.
Hemminki kuitenkin toteaa, ettei tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista arvioida ”pakkoliitoksen” mahdollisuutta tai sen aikataulua.
– Mikäli tuomiokapituli katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä aloitteen Petäjäveden seurakunnan seurakuntajaon osalta, arvioi se erikseen mahdolliset aloitteeseen sisällytettävät seurakunnat. Vaihtoehtoja voivat olla ainakin Keuruun seurakunta ja Jyväskylän seurakunta, Hemminki kertoo. – SK
