Ylä-Kintauden kylätalo täyttyy keskiviikkoiltaisin innokkaista jumppaajista.
Ylä-Kintaudella jumpattu vuosikymmeniä
– Onhan tämä tärkeää. Harmittaa, jos joutuu jäämään joltain kerralta pois, Sirpa Onnela toteaa kansalaisopiston Ylä-Kintauden jumpasta, ja muut jumppaajat ovat samaa mieltä.
– Tässä on tärkeää myös se, että tapaamme täällä toisiamme, Seija Lahtinen sanoo.
– Täällä on kätevä käydä, kun tämä on tässä lähellä. Ja täällä on hyvät jumpat; omalla tekemisellään pystyy säätelemään jumpan tehoa, Päivi Kemppainen toteaa.
Ritva Koposen vetämässä kansalaisopiston kuntojumpassa Ylä-Kintauden kylätalolla käy kymmenkunta naista. Ikähaarukka on suuri, nuorimmalla ja vanhimmalla osallistujalla on ikäeroa 62 vuotta. Kuntojumpan jälkeen osa jumppaajista jää vielä kahvakuulaharjoituksiin.
– Jumppa aloitettiin Ylä-Kintaudella jo vuonna 1976, ensin tämä oli Raittiusseuran jumppakerho pari vuotta, Lahtinen kertoo. – Kansalaisopisto otti jumpan ohjelmaansa vuonna 1978. Minä ja Lehtisen Pirkko vedimme sitä vuorotellen. Paikkana oli Ylämäen koulu niin kauan kuin koulua siellä pidettiin. Minä olin vetäjänä vuoteen 1992 asti, Pirkko jatkoi vielä sen jälkeen. Ja kun Pirkko lopetti, meillä oli useita eri vetäjiä, joku porukasta aina ryhtyi – vähän suostuttelemalla – vetäjäksi.
– Aluksi meillä oli lapsetkin mukana, siihen aikaan kylällä oli paljon lapsia. Saimme 4H-yhdistyksen ja seurakunnan pitämään lapsille kerhoa jumpan ajaksi, niin äidit saivat jumpata rauhassa, Lahtinen muistelee.
– Meitä vetäjiä oli paljon, ei tarvinnut yksin tehdä. Ainakin Lahtisen Liisa, Tuula Kuitunen, Anita Hautanen ja Elina Saarinen. Ja lentopalloa pelattiin aina jumpan jälkeen. Miehet pelasi omana iltanaan. Kyllä oli koulu käytössä silloin, muistelee Lehtinen.
Koponen on vetänyt Ylä-Kintauden jumppaa nyt reilut kymmenen vuotta. Nyt hän ohjaa myös kuntojumpan jälkeen pidettävää kahvakuulaa. – Kahvakuulaa ei ole harrastettu ihan yhtä kauan kuin jumppaa, mutta kyllä kahvakuularyhmäkin on ollut jo kymmenisen vuotta, naiset kertovat. – Täällä on käynyt aika lailla vakioporukka, mutta aina silloin tällöin uusiakin tulee mukaan. Tänäkin syksynä saimme uusia jumppaajia, Koponen kertoo. – TL
