Keijo ja Marja-Liisa Salminen istahtivat lapsuudenkodin, mummolan ja kesämökin seinustalle.
Keijo ja Marja-Liisa Salmisen talo ja tilukset Ylä-Kintauden Kytöläntiellä on vanhimpia Ylä-Kintauden tiloja. Kytölän tilan historia ulottuu 1600-luvulle asti.
Tilan omisti alun perin Kytölän suku, joka joutui myymään sen pois. Keijo Salmisen vanhemmat ostivat tilan 1941, mistä lähtien tila on ollut Salmisen suvulla. Vuoteen -76 asti tilalla hoidettiin lypsykarjaa, mutta sittemmin karja on laitettu pois ja pellot myyty toisten viljeltäviksi. Tuvan ikkunasta on näkymä kumpuileville pelloille, jossa laiduntaa naapuritilan karjaa.
– Tätä näköalaa on kiva katsella, toteavat Keijo ja Marja-Liisa Salminen.
Keijo Salminen lähti kotitilaltaan maailmalle ”autohommiin”, ja tapasi pian tulevan vaimonsa.
– Olin töissä Parkkisen kioskilla ja Keijo toi sinne autolla juomia. Hän jäi kiinni siihen hiekkatielle – ja jäi lopulta kiinni kokonaan, kertoilee Äänekoskelta kotoisin oleva Marja-Liisa Salminen.
Pariskunta vihittiin vuonna -65 ja asettui Jyväskylään asumaan. Salmisille syntyi kolme lasta, joiden kanssa vierailtiin usein mummolassa Ylä-Kintaudella.
– Tämä oli mummola silloin kun Keijon äiti eli, mutta nyt tästä on tullut mökki, vaikka mekin olemme kyllä isovanhempia, Marja-Liisa miettii.
Tekemistä riittää
Keijo Salmiselle tila siirtyi perinnönjaossa vuonna 2005, minkä jälkeen paikka on ollut kesäasuntona. Talvisin Salmiset asuvat edelleen Jyväskylässä.
– Yli puolet vuodesta minä täällä olen, täällä on niin paljon tekemistä, Keijo Salminen sanoo.
– Minunkin täytyy tulla ainakin viikonloppuisin katsomaan, että mitä se Keijo täällä puuhaa, toteaa Marja-Liisa Salminen.
Tekemisellä Keijo Salminen viittaa mm. perusteelliseen remonttiin, jota hän on tehnyt 1800-luvulta peräisin olevassa päärakennuksessa.
– Olen käynyt läpi lattiat, ulkoseinät, ikkunat, eristeet, makuuhuoneet. Viimeisen huoneen remontti jäi kesken, kun jalkaan iski paha kihti. Vielä pari viikkoa sitten pyörin täällä rullatuolilla, Keijo Salminen kertoo.
– Muutaman kesän olen tätä rakennusta nyt kiertänyt ja lisäksi olen ollut metsässä raivaamassa ja tekemässä halkoja. Vielä olisi muutama hehtaari jäljellä, Salminen laskeskelee.
Lisäksi puutarhassa on nousemassa hernettä, punajuurta, porkkanaa ja perunaa ison pellon verran.
Suvun yhteinen paikka
Mummolan perinne on jatkunut Kytölän tilalla. Salmisten lapsilla on omat mökkinsä kantatilasta lohkotuilla tonteilla, ja lapset omine lapsineen käyvät säännöllisesti Keijon ja Marja-Liisan luona ”mökillä”.
– Lapsenlapset käyvät täällä leipomassa milloin mitäkin. Hanna tekee syksyllä ison satsin ruisleipää, jota riittää sitten pitkälle talveen. Ja tyttärentyttären puputkin asuvat täällä meillä, Marja-Liisa Salminen kertoo. – MY
Kuvat: Salmisen pihapiiriin kuuluvat 1800-luvulta peräisin oleva päärakennus, muutama piharakennus, ikivanha aitta, maakellari sekä marjapensaat ja iso perunamaa. Vanhasta aitasta löytyy vuosiluku 1714. Maakellarin on hyvä säilöä puutarhan satoa. Kaikesta näkyy, että tilalla touhutaan edelleen paljon, vaikka karja on laitettu pois jo -70-luvulla. Kihtikään ei pysäyttänyt tekevää miestä, vaan Keijo Salminen tarjoili vieraalle monen sortin pullakahvit rupattelun ohessa. Kytölän tilalla oli aikanaan ”Keski-Suomen parasta karjaa” siinä mielessä, että tila voitti jatkuvasti tuotoskilpailuja ja sai vuoden parhaiten lypsävän lehmän kunniakirjoja. Vain pieni osa kunniakirjoista on tuvan seinällä. Vuolukiviuunin Salmiset ostivat käytettynä Luhangasta, purkivat sen ja kokosivat uudelleen. Salmiset ovat keränneet vanhaa tavaraa talon porstuaan muistoksi menneistä ajoista. Vanhaa hirttä on näkyvissä huoneessa, jonka remontti on vielä kesken.