Antti Koskinen vastustaa seurakuntien yhdistämistä. – Jos on eri mieltä, pitäisi uskaltaa puhua ja kysyä. Meillä on nyt oma identiteetti hukassa. Kohta myös itsenäisyys, Koskinen toteaa.
Haluammeko luovuttaa seurakuntamme?
Seurakuntalainen Antti Koskinen ilmoittaa olevansa Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistymistä vastaan, ja toivoo, että Petäjäveden seurakunta pysyy itsenäisenä. Yhdistymissuunnitelmista pitäisi olla myös enemmän avointa tietoa ja keskustelua.
– Mielestäni seurakunnan talouden ja hallinnon kannalta syvenevä yhteistyö muiden seurakuntien kanssa olisi kaikkein edullisinta ja itsenäisen seurakunnan kannalta paras vaihtoehto. Parempi kuin itsenäisyyden menetys, Koskinen toteaa.
– Mikäli meidän on pakko liittyä toiseen seurakuntaan, tulisi sitten liittyä ennemmin Jyväskylän seurakuntaan, koska Petäjävesi kuuluu Jyväskylän talous- ja työssäkäyntialueeseen, jolloin se olisi luonnollinen suunta.
Koskinen on ollut toistakymmentä vuotta mukana, myös kunnan teknisen johtajan virasta eläkkeelle jäämisen jälkeen, seurakunnan rakennustoimikunnassa. Toimikunnassa työskentelyn myötä hän on ollut tiiviisti mukana seurakunnan kiinteistöjen saneerauksissa ja rakentamisissa.
Avoimuutta lisää
Ennen päätöksentekoa seurakuntien yhdistämisestä tullaan järjestämään Petäjävedelläkin seurakuntalaisten kuulemisilta, joka jouduttiin maaliskuussa koronatilanteen vuoksi perumaan. Keuruulla ja Multialla ehdittiin illat pitää.
Koskinen arvostelee sitä, ettei seurakuntien yhdistämisestä ole järjestetty jo ennen koronarajoituksia kirkkovaltuuston kokousta, jossa asiaa olisi avoimesti käsitelty. Petäjävedellä päättäjiä on informoitu ja selvityksiä esitelty suljetuissa iltakouluissa. – Tässä olisi jo aiemmin ollut aikaa tuoda asia julkiseen keskusteluun ja käsittelyyn.
Koskisen mukaan esillä on ristiriitaista tietoa siitä, että oman seurakunnan päättäjät tekevät mahdollisen yhdistymispäätöksen, mutta toisaalta sanotaan, että tuomiokapituli tekee päätöksen siinä tapauksessa, jos päätöstä ei tehdä. Mikä se sellainen päätös on, jota ei kuitenkaan oikeasti voida itse tehdä?
Viime kesän piispantarkastuksessa piispa Simo Peura totesi, että Petäjäveden seurakunnan nykyisestä talous- ja kiinteistötilanteesta seuraa väistämättä se, että kysymys muiden seurakuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä on nyt olennainen kysymys lähivuosien aikana. – Yksi mahdollisuus on se, että mietitään seurakuntien yhdistymistä, Peura totesi.
Myös kirkkoherra Laura Laitinen kertoi aiemmin, että mikäli yhdistymispäätöstä ei nyt tehdä, kapitulin ratkaisu voi olla Jyväskylän seurakunnan suunta, jolloin Keuruu jää yksin.
Meillä kiinteistöt ovat kunnossa
Koskinen miettii, ettei Petäjäveden seurakunnan taloustilanne ole varmasti sen enempää kuralla kuin muillakaan, ja seurakuntien talous olisi alijäämäinen tulevinakin vuosina yhdistymisestä huolimatta. – Meillä Petäjävedellä ei ole juurikaan korjausvelkaa, kun taas Multialla ja Keuruulla on tulevina vuosina hyvin paljon remontoitavaa ja rakennettavaa, Koskinen huomauttaa.
– Keuruun seurakunnan todellinen korjausvelka on noin 10 miljoonaa euroa. Siellä kiinteistömassa kirkkoineen, muine kiinteistöineen ja hautausmaineen on valtava.
Koskinen kritisoikin sitä, minkä perusteella esimerkiksi seurakuntien yhdistymisselvitykseen on laskettu korjausvelan määrä; korjausvelka kun pitäisi laskea kiinteistöjen kuntoarvioista, eikä kirjanpitoarvoista.
– Me olemme laittaneet itse paikkamme kuntoon ja meillä Petäjävedellä on kiinteistöstrategia, toisin kuin Keuruulla. Meillä kirkollisvero on myös ollut aina hieman korkeampi juuri siitä syystä, että kiinteistöistämme on pidetty hyvää huolta. Voimmehan me sinne suuntaan hengenheimolaisia olla, mutta ei me lähdetä maksamaan Keuruun kuluja, Koskinen toteaa.
Vetoomus päättäjille
– Me olemme tehneet todella paljon töitä seurakunnan kiinteistöjen eteen. Uuteen kirkkoon saatiin Kirkkohallitukselta huomattava 1,6 miljoonan euron suora avustus. Puhumattakaan vanhasta kirkosta: on tehty kaikin voimin töitä Unesco-kohteen tänne saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ja Petäjäveden vanha kirkko on kaikille petäjävetisille todella merkityksellinen, Koskinen sanoo. Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi hautausmaan huoltorakennus rakennettiin osin yksityisen seurakuntalaisen testamenttivaroin.
– Kun seurakunta on tänne alun perin perustettu, isot, perinteikkäät suvut Petäjävedellä ovat lahjoittaneet kirkon rakentamiseen ja seurakunnan ylläpitämiseen varoja ja tarvikkeita. Petäjäveden vanha kirkkokin on rakennettu lahjoitetuista hirsistä. Miten nämä vanhat suvut suhtautuisivat siihen, että nyt esi-isiemme työ ja kiinteistöjemme eteen tehty työ ollaan lahjoittamassa pois ja muiden haltuun? Onko Petäjävesi valmis maksamaan Keuruun korjausvelkaa, kun oma on jo maksettu pois?
Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty ja Koskinen haluaakin vedota päättäjien omaantuntoon.
– Näin isoja investointeja on tehty, niin onko ajateltu, että niitä olisi Keuruun seurakunnan hyväksi tehty? Tämän kaikenko ovat seurakuntalaiset valmiit antamaan vastikkeetta toiselle seurakunnalle?
Koskinen painottaa, että myös päätösvalta on siirtymässä muualle: kolmen seurakunnan yhdistyessä myös päätösvalta karkaisi omista käsistä, eikä Petäjäveden seurakunta saisi esimerkiksi mitään kiintiöpaikkoja kirkkoneuvostossa tai -valtuustossa, vaan paikat jaetaan puhtaasti äänestystuloksen mukaan.
– Meillä Petäjävedellä ei olisi mitään määrättyä määrää päättäjiä, eikä siis nykyisenlaista omistajaohjausta. Emme voisi käyttää kiinteistöjämme, edes vanhaa kirkkoa, kuten haluamme, vaan päätösvalta siitä, mitä Petäjävedelle ja Multialle annetaan, menisi Keuruulle.
– Uskon, että myös henkilöstön suhteen Keuruu sanelisi, ketä työntekijöitä Petäjävedelle jäisi. Enkä usko, että Keuruu olisi valmis luopumaan omista työntekijöistään.
Koskinen kritisoi myös sitä, ettei ole selkeästi kerrottu, mitä yhdistymisen myötä tapahtuisi Petäjäveden seurakunnan kiinteistöille. – Ilmeisesti seurakuntakoti tullaan purkamaan ja pappila laitetaan myyntiin. Mikäli pappila myydään, Petäjävedelle ei jäisi omia kokoontumistiloja. Samaan aikaan Multialla remontoitaisiin kirkko ja Keuruulla massiivinen seurakuntakeskus, Koskinen sanoo.
– Tällaisista asioista kiinteistöjen suhteen pitäisi keskustella avoimesti. Puhumattakaan sitten taas muistakin asioista, kuten metsäomaisuudesta.
– Nyt ei ole aika lamaantua, vaan nyt pitää yrittää vaikuttaa, Koskinen toteaa. – Jos on eri mieltä, pitäisi uskaltaa puhua ja kysyä. Meillä on nyt oma identiteetti hukassa. Kohta myös itsenäisyys. – SK
