Kuivasmäen Lahnajärvi ukkosen edellä. (Kuva: Lauri Ijäs)

 

 

Luontoa ei ole suljettu – Etsi virkistystä lähiluonnosta

(Juttu on julkaistu Petäjäveden kunta 150 vuotta -juhlalehdessä sekä Petäjävesi-lehdessä 3.7.2019)

 

Luonnon merkitys virkistyksen lähteenä on korostunut viime aikojen keskusteluissa. Petäjävedellä kaikille tuttuja opastein merkittyjä luontokohteita ovat Tampinkierroksen suoluontopainotteinen retkipolku, Karhunahtaan erämaiset retkeilypolut, Töllin lenkki, Syrjäharjun polku ja Wanhan Witosen melontareitti. Myös erikoiselle Pirunkivelle Metsäkulmalla on viitoitettu polku. Nämä luontokohteet ovat ahkerassa käytössä jopa niin, että voi paikoin puhua kulumisesta.

Vaikka itse kukin varmaan löytää kartan avulla luonnosta retkeilykohteita, niin ehkä tämä kirjoitus innostaa tutustumaan mahdollisesti ennestään tuntemattomiin retkeily- ja maisemakohteisiin lähiluonnossa.

Olemme keränneet näille sivuille mukavia luontokohteita Petäjävedeltä. Tässä askelmerkkejä pienelle eväsretkelle tai uusien marja- ja sienipaikkojen etsiskelyyn. Hyviä kohteita on paljon lisääkin, ja niitä voi tuoda julki kaikkien yhteiseksi virkistykseksi.

 

Lintujärviä torneineen

 

Lintuja ja muitakin luonnon tapahtumia pääsee seuraamaan eri puolilla pitäjää sijaitsevista lintutorneista. Lintujen muuton kannalta paras lintutorni on Piesalankylän peltoaukean kookas torni, johon mahtuu hyvin yli kymmenhenkinen ryhmä. Kevätmuuton kannalta parhaita vesilintujen kerääntymiä nähdään Piesalanjoen suualueella Piesasjärvellä. Pien-Hetteen lintutorni Pengerjoella ja Lahnajärven torni Kuivasmäellä sijaitsevat rehevien lintujärvien äärellä ja Sallistensuon torni Ylä-Kintaudella luonnontilaisen suon laidassa. Suo on Jyväskylän ja Petäjäveden rajalla. Lintutorneille on opastukset muun muassa kunnan verkkosivuilla.

Pitäjästä löytyy myös muita linnustollisesti rikkaita järviä. Pien-Hetteen naapurina oleva Iso-Hete on yksi seudun parhaista lintujärvistä. Samaan sarjaan voi luokitella Metsäkulmalla sijaitsevan Saravaisjärven ja Pakolanperällä olevan Saarijärven, jonka pohjoisosan rehevä lahti houkuttelee vaateliaita vesilintuja. Lampien linnusto on monipuolisimmillaan keväällä.

Läpimuuttajina tunnetut arktiset vesilinnut kuten alli, mustalintu, pilkkasiipi ja uivelo saattavat levähtää järvillä muuttomatkallaan keväin syksyin. Parhaita arktisten lintujen levähdyspaikkoja ovat Kintausjärvien selkävedet ja Karikkoselkä. Myös Jämsänvedellä ja muillakin järvillä niitä joskus havaitaan varsinkin epäedullisen muuttosään yllättäessä.

 

Retkeilyyn sopivia metsiä ja soita

 

Kartoille merkityt luonnonsuojelualueet tarjoavat mahdollisuuksia nauttia talouskäytön ulkopuolelle jääneestä luonnosta. Yksityismailla on useita pienialaisia suojelualueita Petäjävedellä. Aivan kirkonkylän keskustassa oleva Solikkosaari ja Kaivannon harju ovat hienoja esimerkkejä vesistön keskellä olevista vanhoista harjumetsistä, joissa kohteissa riittää hulppeita petäjiä halattavaksi. Vähemmän tunnettuja mukavia vierailukohteita ovat monet Metso-ohjelman suojelukohteet. Syrjäharjun takaa löytyy Arabiankorven luonnonsuojelualue, Karikontien varressa on vanha kuusikko ja Vehkasuon lähteen kohdalta Kaistinmäen rinteessä myös vanha metsä.

Ojittamattomilla suokohteilla on omanlaistansa erämaaleimaa. Suotyyppien suuri määrä lisää yksittäiselläkin suolla luonnon moni-ilmeisyyttä. Teerijärvensuon ja Sallistensuon lisäksi Petäjävedeltä löytyy muitakin nättejä soita. Koskensaarella oleva Pyhäsuo on yksi edustavimmista alueen soista ja myös karu Rautasuo on maisemiltaan ja luonnoltaan käynnin arvoinen. Muista melko luonnontilaisista soista voisi mainita Murtosuon Kukkaronkylällä, Valkealamminsuon Pengerjoella, Kurkisuon pohjoiset osat Heikkilänperällä ja Perämyllynsuon Töysänperällä.

Tässä yhteydessä voi mainita myös Lempaatsuon Keuruun, Jämsän ja Petäjäveden rajoilla, jonka ojittamattomat osat ovat luonnoltaan monimuotoiset ja edustavat paikoin reheviä suotyyppejä. Usein suokohteisiin liittyy myös lampi tai lampia lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

 

Paikkoja järvimaisemien ihailuun

 

Järvimaisemat ovat luku sinänsä. Petäjäveden järvien rannoilta löytyy mukavia paikkoja, joissa voi kuunnella laineiden liplatusta ja ihailla järvimaisemia. Sillat ovat hyviä paikkoja tähän, ja niitähän pitäjästä löytyy, eikä vähiten kirkonkylästä. Karikonkylällä hyvä paikka on Autionsalmen sillan ympäristö, josta voi katsella vesimaisemia meteoriittijärven suuntaan ja Hirvilahden puolelle. Ala-Kintaudella perinteisiä paikkoja ovat Pepuniemi ja Paloniemi.

Monet pikkulammet ovat varsinkin kesäisin mukavia retkikohteita. Siellä sudenkorennot pörräävät ja rahkasammal tuoksuu, ja virvelillä voi saada hauen. Esimerkkeinä voisi mainita Urriantien varressa olevat Lautalammet.

 

Mäkien laelta avautuu maisemia

 

Hyviä näköalapaikkoja syntyy usein mäkirinteisiin tehtyjen avohakkuiden seurauksena. Yleensä näkymät kuitenkin umpeutuvat melko nopeasti metsien uudistuessa. Kettulanmäki on yksi metsien kasvun seurauksena osin umpeutuneista paikoista. Vekarisvuoresta avautuu nykyisellään hyvät näkymät länteen. Kukkaronkylän Nimetönmäestä avautuu näkymät itään Piesalankylän suuntaan. Jonkin mäen laelle toivoisi rakennettavan näkötornin maisemien, luonnonilmiöiden ja lintujen muuton katselua varten. Vekarisvuori kirkonkylän lähikohteena sopisi tornin paikaksi erinomaisesti, ja miksei Kettulanmäki, jonne on valmis tie ja onhan siellä torni ollutkin.

Mäkirinteillä voi nähdä merkkejä muinaisista Itämeren kehitysvaiheista. Korkeimman rannan merkkeinä olevat kivikot ja kalliot ovat Petäjävedellä tavallisimmin noin 142-148 metrin korkeudella merenpinnasta. Tätä korkeammalla olevat alueet jäivät muinaisrannan yläpuolelle. Kirkonkylän läheltä Vekarisvuoren rinteestä Yoldiameren rantaa voi aavistella Karikontien korkeimmalta kohdalta ja merkkejä löytyy myös esimerkiksi Pengerjoelta Jänismäen ja Mommionmäen rinteiltä.

 

Jokien ja purojen monimuotoinen rikkaus

 

Suolijoki ja sen yläpuolinen Piesalanjoki ovat Petäjäveden runsasvetisimmät joet, joita pitkin valtaosa pitäjän sadevesistä virtaa Jämsän suuntaan. Parhaimmillaan vettä vyöryy jopa yli 100 kuutiota sekunnissa Hankakosken mittauspisteessä maantien ali Piesasjärveen. Hankakoski säilyy ainakin osittain sulana kylminäkin talvina, joten jokimaisemia eri ilmeineen voi ihailla ympäri vuoden. Piesalanjoella viihtyvät koskikarat ja onnekas voi nähdä saukon. Joki tunnetaan myös lupakalastuskohteena.

Pienemmätkin joet ja purot tarjoavat runsaasti luontokohteita. Helmenä voisi mainita Huhtian ja Karikkoselän välisen Könkköjoen monine koskineen. Villejä taimenia saa luvan perästä pyydystää, mutta ne pitää kuitenkin vapauttaa. Piesasjärveen lännestä laskeva, Huttulan suunnasta vetensä keräävä, Pirttijoki on myös luonnoltaan rikas ja vaihteleva. Pengerjoki sivujokineen tarjoaa joukon hienoja luontokohteita. Pengerjoen alin ja samalla suurin koski Pengerkoski on huipputulvan aikaan nähtävyys. Samaa voisi sanoa myös ylempänä olevista Karjo-, Riutta-, Kallio- ja Leppäkoskesta. Pengerjoen sivujokien, Merovenjoen latvaosan Liinajoki ja Ohrajokeen yhtyvä Lihajoki, ovat melko luonnontilaisina maisemallisesti viehättäviä. Varsinkin Lihajoen rotkokanjoni on kalliojyrkänteiltään Karhunahtaan luokkaa.

 

Komeita kallioalueita

 

Kallioalueet siirtolohkareineen ovat oma viehättävä maailmansa. Ne tuovat tuulahduksen Lapin maisemista. Metsäkulman ja Urrian suunnan Paljakkokalliot ovat hienoja retkeilymaastoja helppokulkuisuutensa vuoksi. Pirunkivellä käydessä kannattaa jatkaa patikointia vajaa kilometri, niin päätyy jäkäläisille kallioille ihailemaan vanhoja hidaskasvuisia mäntyjä. Samalla suunnalla sijaitsee myös erikoinen ”leijuva” kivi Naulavuoren rinteessä. – Lauri Ijäs ja Pentti Valkeajärvi

 

 

 

 

Kohteita kartalla

Kartalle on merkitty tekstissä mainittuja kohteita. Jokamiehenoikeuden nojalla kaikilla on mahdollisuus oleskella luonnossa ja kokea sen tuomaa mielihyvää ja tervehdyttävää vaikutusta. Muista kunnioittaa luontoa ja pidä ympäristö siistinä.

 

 

 

1. Pien-Hetteen lintutorni
2. Lahnajärven lintutorni
3. Piesalankylän lintutorni
4. Sallistensuon lintutorni
5. Karhunahas
6. Teerijärvensuo – Tampinkierros
7. Pirunkivi, Paljakkokalliot
8. Ramin tölli
9. Syrjäharju
10. Arabiankorpi
11. Vehkasuon luonnonsuojelualue
12. Kaivanto
13. Solikkosaari
14. Pyhäsuo
15. Autionsalmi
16. Pepuniemi
17. Nimetönmäki
18. Vekarisvuori
19. Könkköjoki
20. Pirttijoki
21. Pengerkoski
22. Lihajoen kanjoni
23. Liinajoki
24. Mustajärven kanava