Artikkeli on julkaistu Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlalehdessä, jonka Petäjävesi-lehti julkaisi kesäkuussa 2018.
Rautaruukista naulatehdas
Edelleen toimivan naulatehtaan ansiosta Petäjäveden Koskensaarella sijaitsee Keski-Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut teollisuuslaitos.
Huhtiajärveen laskevan Saarikosken kahden uoman väliin perustettiin vuonna 1850 harkkohytti. Hytissä ja vasarapajassa valmistettiin järvi- ja suomalmista kankirautaa.
Johtaja Johan Waltosen aikana 1880- ja 1890-luvuilla kankiraudasta muokattiin paikan päällä manufaktuurituotteita. Teollisuustaonnan huippuvuosina 1890-luvulla Koskensaarella valmistettiin kihveleitä, lapioita, kirveitä ja kuokkia sekä erilaisia nauloja ja hevosenkenkiä.
Waltosen aikana Koskensaaren alueelle rakennettiin myös lastuvillatehdas ja sirkkelisaha. Tervaniemessä, noin kilometrin päässä tehtaasta, toimi terva- ja tärpättitehdas. Lisääntynyttä työväkeä varten Waltonen rakennutti alueelle työväenasuntoja ja oman kaupan. Kansakoulukin alueelle kohosi.
Uuteen tehdastyön aikakauteen Koskensaarella siirryttiin Alfred Kordelinin aikana. Perinteinen, käsityöhön perustunut raudan ahjomellotus- ja taonta lakkautettiin vuonna 1906, minkä jälkeen tehtaan toiminta painottui uusien honka- ja lankanaulatehtaiden tuotantoon. Ruukista tuli naulatehdas.
Nykyisin vanhoista ajoista muistuttavat tehdasalueen rakennukset. Monet niistä ovat työväen asuintaloja, jotka on nimetty omaperäiseen tapaan. Paikalliset tuntevat Helmen, Siperia I ja II:sen, Kuralan, Pomolan ja Kilpakalliot sekä Puotipytingin, Pakarin, Seurahuoneen ja Pytingin.
Muutoin maatalousvaltaisella Petäjävedellä Koskensaaren tiivis teollisuusyhteisö on muodostanut erottuvan, omaleimaisen yhdyskunnan.
Nykyisin Koskensaaren tehtaan ja alueen rakennukset omistaa Helsingin Rauta Oy. – HM
(Kuvat Koskensaarelta: Tapio Kokkosen ja Hilkka Mäkisen arkistot. Mäkisellä oli myös upea Koskensaari-aiheinen taidenäyttely Petäjäveden kirjastolla juhlavuoden syksynä.)
