Niina Kelloniemi
– Kokemusta lähdettiin hakemaan, mutta se sitten vähän eskaloitui, naurahtaa petäjävetinen 13-vuotias Iida Lehtomäki tunnelmiaan kuluneen kesän kilpailukauden jälkeen frisbeegolfin parissa.
Kokemusta frisbeegolfia kaksi ja puoli vuotta harrastaneelle Iida Lehtomäelle karttuikin kesän aikana 12 kilpailun verran. Kokemuksen lisäksi kesältä tarttui mukaan 10 kilpailuvoittoa, muun muassa frisbeegolfin alle 16-vuotiaiden tyttöjen Suomen mestaruus sekä alle 19-vuotiaiden tyttöjen Euroopan mestaruus. Amatöörien SM-kilpailussa Iida sijoittui naisten sarjan toiseksi ja European Openin naisten sarjassa sijoitus oli hienosti 23.
– Keväällä kauden alkaessa ei tosiaan ollut ihan tällainen lopputulos ajatuksissa, mutta kilpailu toisensa jälkeen Iida sijoittui ensimmäiselle sijalle ja lopulta kesä menikin lähes kilpailusta kilpailuun siirryttäessä, kuvailee Iidan isä Jani Lehtomäki kulunutta kesää.
– EM-kisoissa Virossa vietimme yhteensä viikon ja lähdimme sinne suoraan SM-kisojen palkintojen jaosta. Kyllä tämä kesä on minulta ja Iidalta mennyt pääasiassa reissatessa, välillä pyörähdettiin kotona pesemässä pyykkiä ja taas mentiin, Jani Lehtomäki jatkaa.
Oma isä onkin ollut kisamatkoilla mukana tukena ja turvana sekä myös huolehtimassa siitä, että matka- ja majoitusjärjestelyt ovat kunnossa ja että ruoka- ja välinehuolto pelaa.
Euroopan mestaruus sai häkeltymään
Junnujen SM-kisoista Iida uskalsi jopa hieman odottaa voittoa, mikäli hän vain suoriutuu omalla tasollaan, sillä hän pelasi 15-vuotiaiden sarjassa. Mutta 18-vuotiaiden sarjan EM-kisojen voitto tuli täytenä yllätyksenä ja Iida oli isänsä mukaan voitostaan silmin nähden häkeltynyt. EM-kisoissa Iida pelasi 13-vuotiaana 18-vuotiaiden sarjassa, joten luonnollisesti suurin osa kilpakumppaneista oli Iidaa vanhempia ja myös kokeneempia.
Iida kertoo, että EM-kisat jännittivät häntä SM-kisoja enemmän, muuten kisoilla ei ollut suurta eroa. Erityistä jännitystä aiheuttivat kuitenkin EM-kisoja edeltävät treenit, sillä ensimmäisenä päivänä harjoituskierroksella mukana oli ammattilaisissa kisaava Lauri Lehtinen ja toisena päivänä huippuheittäjä Silva Saarinen.
– Iida sanoikin, että jos mä näistä harjoituskierroksista selviän, niin selviän kisastakin, Jani muistelee Iidan mietteitä kisaa edeltäviltä päiviltä.
Oma nimikkokiekko
Kesän lopulla vielä yksi Iidan unelma toteutui, sillä hänen sponsorinaan toimiva kiekonvalmistaja Prodiscus teki Iidalle oman kannatuskiekon. Iida valitsi nimikkokiekokseen Prodiscuksen pinkin Color Glow Origo -putterkiekon ja stämppiin painettiin Iidan nimi, pelaajanumero sekä perhonen. Iidan heittoa katsellessa käy ilmi, että perhonen onkin erittäin kuvaava kuvitus omaan nimikkokiekkoon, sillä Iidan pelaaminen on vaivatonta ja kevyttä, kuin perhosen lento. Kannatuskiekon voi ostaa Iidalta itseltään, mikäli haluaa olla mukana tukemassa nuoren urheilijan uraa matkalla maailman huipulle.
Iida ei osaa tarkalleen nimetä, mikä lajissa kiehtoo ja mikä saa hänet kisa toisensa jälkeen pakkaamaan kiekot reppuun ja lähtemään kierrokselle aina uudelleen. Ehkä se on se kokonaisuus mitä laji antaa ja kannustava yhteisö sen ympärillä. Kesän aikana kilpaillessa Iida pääsikin omien sanojensa mukaan pelaamaan huikeiden pelaajien kanssa. Lisäksi hän on saanut paljon uusia ystäviä lajin parista. Kisoihin kiekkoreppua kantamaan ja kiekkoja huoltamaan lähteekin nykyisin usein isä Janin sijaan lajin parista hankitut ystävät.
Iidan kilpailukausi tältä vuodelta alkaa olla lopuillaan ennen ansaittua talven kisataukoa ja palautumista. Viime viikonloppuna pelattiin vielä Keski-Suomen frisbeegolf-seurojen väliset mestaruuskisat, joissa Iida pelasi oman seuransa FGP:n eli Frisbeegolf Petäjäveden sekajoukkueessa, joka sijoittui kilpailun toiselle sijalle. Sen verran ajatukset ovat kuitenkin jo tulevassa kaudessa, että Iida osaa nimetä tavoitteensa ensi vuodelle.
– Toiveissa on päästä pelaamaan junnujen MM-kisat, mutta sijoitustavoitetta en osaa tarkalleen vielä sanoa, kun siellä on paljon sellaisia kilpailijoita esimerkiksi jenkeistä, joiden kanssa en ole koskaan pelannut. Sijoitus TOP 3.–5. olisi kuitenkin huikea saavutus, Iida summaa tavoitteensa.
Juttu on julkaistu 13.9.2023 Petäjävesi-lehdessä.
