Kuvaamataidon kevään etäopinnoissa oppilaan toteuttama miniatyyriveistos.
Kouluilla suunnitellaan lähiopetukseen palaamista
Peruskoulut avataan 14.5. ja etäopetus päättyy. Nyt kouluissa suunnitellaan tarkemmin lähiopetuksen järjestämistä poikkeusoloissa OKM:n ohjeistuksia noudattaen.
Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoo, että oppilaiden koteihin lähetetään tarkempi tiedote loppuviikon aikana. – Kaikki ovat olleet erittäin joustavia ja ymmärrystä on löytynyt. Huoltajat ovat olleet rauhallisia, ja yhteydenottoja on tullut tähän mennessä yllättävän vähän.
Maanantai-iltana ministeriöstä saatiin osin lievennettyjäkin ohjeita lähiopetuksen järjestämiseen. Niiden pohjalta kouluissa suunnitellaan käytännön toimet.
Koronatilanteeseen liittyvät koulunkäynninohjaajien toukokuun lopun lomautussuunnitelmat on peruttu.
Arkea aikatauluja porrastaen
Ministeriön ohjeistuksen mukaan kouluissa ei tarvitse toteutua kymmenen hengen kokoontumissääntö. Tiloihin haetaan väljyyttä esimerkiksi niin, että liikuntasaleja, käsityöluokkia ja kaikkia kunnan ulkoliikuntapaikkoja tullaan hyödyntämään opetuksessa mahdollisimman paljon. Myös Kintauden koululla on hyvät mahdollisuudet ulko-opetukseen, mutta ylimääräisiä luokkatiloja ei ole käytettävissä.
Koulupäivän aikana ryhmiä ei sekoiteta ja alaluokissa on oma opettaja, yläasteella aineenopettaja vaihtuu tarpeen mukaan. Ryhmät eivät sekoitu myöskään siirtymä- ja ruokailutilanteessa ja alakoulujen ruokailut hoidetaan osittain luokissa.
Alakoulujen iltapäivätoiminta jatkuu.
Lukio jatkaa kevätlukukauden loppuun etäopetuksessa, joten yläasteelle ja koulukyyteihin saadaan väljyyttä jo sitä kautta. Muuten koulukyytiasiaa ollaan valmistelemassa ja siitä tiedotetaan huoltajille myöhemmin.
Luonnollisesti kouluissa noudatetaan tiukennettua käsihygieniaa ja mahdollisuuksien mukaan myös turvavälejä.
– Meillä maalla on onneksi lähtökohtaisestikin enemmän väljyyttä, Holm toteaa.
Jos huoltajat eivät halua lastaan lähiopetukseen loppulukukaudeksi, se on perheen oma valinta, eikä siitä Holmin mukaan olla sanktioita jakamassa, mutta kotiopetus on tällöin huoltajien vastuulla.
Etäkoulu on sujunut hyvin
Petäjävedellä kaikki oppilaat on tavoitettu etäopintojen aikana. Kintauden koulunjohtaja Heikki Tyrväisen mukaan etäkoulu on ollut valtava digihyppy kaikille, ja se poikii varmasti paljon jatkoonkin.
– Suurin osa oppilaista on selvinnyt hienosti etäopiskelusta, ja perheet ovat antaneet suuren panoksen opiskelun tukemiseen. Osalle lapsista etäopiskelu on ollut työlästä ja vaikeaa, ja he selkeästi kaipaavat välitöntä ohjausta ja opetusta. Osa lapsista on käynyt tukiopetuksessa koulussa, Kirkonkylän koulun johtaja Hanna-Maria Jylhä toteaa.
Myös Kintauden koululla on muutama oppilas saanut tehostettua tukea ja käynyt tukiopetuksessa tarpeen mukaan.
– Yleisesti ottaen ei tämä varmastikaan helppoa ole ollut, Jylhä lisää.
Opettajan työtä on varsinkin pienten oppilaiden parissa mielekkäämpää ja helpompaa tehdä lähiopetuksessa kuin etänä.
– Tällä hetkellä opettajien lähiopetuspäivät ovat pysyneet kohtuullisina. Etäopetus, tehtävien suunnittelu ja niiden tarkistus sekä yhteydenpito vievät paljon aikaa, ja opettajien työmäärä on lisääntynyt. Henkilökuntamme on tehnyt todella pitkää päivää. Yhteishenki ja aito välittäminen kuuluvat henkilökunnan keskusteluissa.
Kodeissa on tiukkaa etäkoululaisten ja etätöiden kanssa, eikä tilanne ole millään tavalla ihanteellinen.
– Kannan huolta perheiden jaksamisesta ja olen kiitollinen vanhemmille, jotka ovat suhtautuneet tilanteeseen myötämielisesti, Jylhä sanoo.
Pitkät työpäivät
Yläkoulun matematiikan opettaja Pirjo Kanniston mukaan alkusokin jälkeen opetustyö etänä on alkanut sujua.
– Tällä hetkellä työ keskittyy etukäteisvalmisteluihin ja tehtävien tarkistamiseen. Teen jokaiselle oppitunnille etukäteen PowerPoint -esityksen, jonka voi jakaa oppilaiden näytöille. Matematiikan opetus ja opiskelu ovat vaikeaa ilman oppilaan omaa pohdintaa. Vaiheittain etenevä esitys mahdollistaa esimerkeissä etenemisen oppilaiden ehdotusten tahtiin. Ratkaisujen laatiminen matematiikkaeditoria käyttäen sekä kuvien tekeminen niin, että ne valmistuvat vaiheittain, vievät aikaa sekä vaativat kärsivällisyyttä.
Kannisto aloittaa jokaisen oppitunnin yhteisellä opetushetkellä Teamsin kautta. – Yhteys on koko oppitunnin ajan auki ohjeistamista ja tehtävissä auttamista varten. Toisaalta tämä aiheuttaa sen, että kaikki tarkistustyö tehdään päivän päätteeksi.
Kannistolla on oppitunteja keskimäärin viisi päivässä. – Tuntien jälkeen tarkistan oppilaiden tehtävät. Normaalisti tarkistamistyö tapahtuu luokassa kiertelemällä. Mikäli en tarkistaisi tehtäviä, saattaisi käydä niin, että jokin asia opittaisiin systemaattisesti väärin. Tarkistamalla tehtävät, pystyn puuttumaan mahdolliseen virheajatteluun heti. Oppilas palauttaa 3-5 tehtävää, joten tehtäviä on tarkistettavaksi 200-350 päivittäin ja siihen kuluu 2-3 tuntia. Oppituntien ja tarkistamistyön jälkeen alkaa seuraavan päivän suunnittelu, johon kuluu reilut kaksi tuntia.
Kanniston viikoittainen työaika on ollut noin 45-47 tuntia. – Työ on muuttunut kivasta sosiaalisesta vuorovaikutustyöstä tietokoneella istumiseksi. Harmittaa, että koko ajan on kiireen tuntu.
Myös luokanopettaja Anna-Maria Huuskosen mukaan opettajien työmäärä on kasvanut 10-15 tuntia viikossa. – Joillekin oppilaille soitellaan päivittäin, kaikille vähintään viikoittain. Pidetään Teams -kokoontumisia, tarkistetaan tehtäviä, annetaan palautetta, eriytetään, tsempataan. Sen lisäksi yritetään taiteilla perheiden toiveiden ja vaatimustenkin välissä. Työn suunnittelu vie vähintään kaksinkertaisesti aikaa, koska tasapainoilemme monen oppijan tarpeiden välillä ja eriyttämisen tarve on suuri.
– Erityisesti yksin kotona opiskeleville etäkoulu on ollut haastavaa, ja palautetta on tullut paljon. Osa siitä on ollut kriittistä, ja se on ymmärrettävää, Huuskonen sanoo.
Tilanteessa on myös hyviä puolia ja Kirkonkylän koululla opettajat jakavat entistä enemmän ideoita ja tukevat toisiaan. – Tunnemme oppilaiden tilanteen laajemmin ja tarkemmin, ja tuen tarve on jopa selkiytynyt. Yhteydenpito koteihin on tiivistynyt.
Avustajilla myös iso merkitys
Jylhän mukaan poikkeusoloissa koulunkäynninohjaajien työpanos lähiopetuksessa sekä oppilaiden etäohjaamisessa on todella tärkeä. Esimerkiksi Kirkonkylän koululla on ollut lähiopetuksessa päivittäin 15-20 oppilasta ja ohjaajien avulla ryhmäkoot on voitu pitää kohtuullisina, ja oppilaat ovat saaneet tarvitsemaansa yksilöllistä apua ja ohjausta.
Kannisto arvioi, että niillä oppilailla, joilla oli vaikeuksia matematiikassa jo ennen etäopetuksen alkua, on sitä tietenkin nytkin. – On aivan mahtavaa, että osa oppilaista on voinut käydä koululla saamassa ohjausta. Ohjaajan tuki myös etänä on toiminut hienosti. Ohjaajan ja opettajan yhteistyö onkin oltava selkeää ja yhdessä suunniteltua. On oppilaita, jotka tarvitsevat muistutusta alkavasta oppitunnista ja tätä muistutustyötä ohjaajat ovat tehneet, Kannisto kuvailee.
– Ohjaajien työmäärä on lisääntynyt ja he ovat joutuneet venymään samoin kuin opettajat ja oppilaatkin. Ohjaajat ovat tietyille oppilaille ainoa yhdysside kouluun. Ilman tätä työpanosta olisi jäänyt muutaman oppilaan loppukevään opiskelu hyvin ohueksi tai täysin olemattomaksi, Kannisto lisää.
Tulevalle syksylle toivotaan kouluille työrauhaa ja tarvittavia resursseja. – Vuosi on ollut raskas, ja etäopiskelu näkyy varmasti myös syksyn tilanteessa. Ylimääräistä tuen tarvetta ilmenee suurella todennäköisyydellä, ja koulun aikuisten tuki, niin opettajien, ohjaajien kuin oppilashuoltohenkilökunnan, tulee syksyllä suureen tarpeeseen, Jylhä arvioi.
Kannisto toivoo, että koulutyö normalisoituisi syksyllä. – Toivon, että oppilaille, opettajille ja ohjaajille annettaisiin työrauha oppilaiden osaamisen kartoittamiseen, mahdolliseen tukiopetukseen sekä tavalliseen oppimiseen ja opettamiseen. Toiveisiin ei ainakaan kuulu lomauttamisen uhka. Suurimpina kärsijöinä siinä olisivat ne heikoimmassa asemassa olevat oppilaat. Ne, joilla nytkin on ollut vaikeuksia päästä mukaan etäopetukseen.
– Koulunkäynnin ohjaajien tarve pysyy ensi syksynä vähintään ennallaan. He ovat olleet kullanarvoisia tässä tilanteessa, jossa monien oppilaiden oman toiminnan ohjaus ja oppimisen vaikeudet ovat nousseet uudella tavalla esiin. Ohjaajat kannattelevat opettajien rinnalla näiden oppilaiden koulunkäyntiä, usein konkreettisesti lähes kädestä pitäen lähiopetuksessa tai puhelimitse, Huuskonen pohtii. – Hallituskin ilmaisi, että tulevana syksynä oppilaat tulevat tarvitsemaan parhaan mahdollisen tuen. Ohjaajien tai opettajien lomautukset jatkaisivat poikkeustilan haitallisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Pian nähdään livenä
– Aika paljon puljaamista kahden viikon takia, toteaa Tyrväinen.
– Opettajat ovat sopeutuvaisia, kun käsky käy, niin toimitaan, Jylhä sanoo.
– Toisaalta on ihana palata tavalliseen arkeen, mutta sitähän koulujen avaaminen ei tietenkään tuo mukanaan, Kannisto miettii. – Oppilaita ja työtovereita on mukava nähdä ihan livenä, mutta oppilaiden ja henkilökunnan altistuminen koronalle mietityttää. Koulujen avaaminen loppukevääksi varmaankin keventää omaa työtaakkaa ja ilahduttaa oppilaita.
– Olen kyllästynyt ruudun tuijottamiseen ja vaihdan sen mielelläni oikeisiin lapsiin. Toisaalta säädön määrä etäopetukseen liittyen hirvittää. Koen entistä suurempaa vastuuta oppilaiden terveydestä ja turvallisuudesta, Huuskonen sanoo. Koulu on laitettu paljon vartijaksi ja samaan aikaan somekirjoittelu on ollut kohtuutontakin. – Toisaalta työmme arvostus on luultavasti lisääntynyt. – SK
