Maailmanperintöä Petäjävedellä (Vain tilaajille)

Artikkeli on julkaistu Petäjäveden kunnan 150-vuotisjuhlalehdessä, jonka Petäjävesi-lehti julkaisi kesäkuussa 2018.

Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintöluetteloon yltänyttä kohdetta.
Yksi niistä on Petäjäveden ylpeys, vuosina 1763-65 rakennettu vanha kirkko.

Petäjävesi tunnetaan maailmalla vanhasta kirkostaan. Unescon maailmanperintöluetteloon vanha kirkko on kuulunut vuodesta 1994.

Maailmanperintöluettelossa vanha kirkko edustaa ansiokkaasti perinteistä suomalaista puuarkkitehtuuria ja rakentamistaitoa.

Kesäaikaan vanhassa kirkossa pidetään edelleen jumalanpalveluksia, häitä ja muita kirkollisia tilaisuuksia. Iäkäs pyhättö on palvellut usean vuoden ajan myös kesäisen konserttisarjan kotipaikkana.

Vanha kirkko on eittämättä Petäjäveden merkittävin matkailunähtävyys, joka houkuttelee luokseen nykyisin vuosittain noin 13 000 vierailijaa. Tuoreen kävijätutkimuksen mukaan 62 prosenttia vanhan kirkon kävijöistä on kotimaisia ja 38 prosenttia ulkomaalaisia. Valtaosa ulkomaisista kävijöistä tulee Saksasta ja Iso-Britanniasta. Tutustumiskohteeksi vanha kirkko valikoituu useimmiten sen kulttuuriperintöarvon vuoksi.

Keväällä 2014 Petäjävedellä juhlittiin näyttävästi vanhan kirkon 250-vuotista historiaa. Juhlavuonna valmistui myös tuorein kirkon vaiheita käsittelevä teos, Janne Könösen ”Unohduksista Unescoon”.

Petäjäveden vanhan kirkon rakensi vuosina 1763-65 Jaakko Klementinpoika Leppänen kirvesmiesten avustamana. Vuonna 1821 valmistunut kellotapuli on puolestaan pojanpojan, Eerik Leppäsen, pystyttämä. Jo 1800-luvun puolivälissä Petäjävedellä valiteltiin vanhan kirkon ahtautta. Syksyllä 1861 todettiin Suomettaren palstoilla kirkon olevan niin ahdas, että ”eiwät napit kestä herrojen nutuissa ja vaimowäkien huivit repeävät”.

Kun muu ei auttanut, rakennettiin Petäjävedelle uusi kirkko vuonna 1879. Vanha kirkko jäi unohduksiin.

Vuosikymmenet hoitamattomana maannut kirkko sai rappiotilastaan huolimatta ihailijoita. Itävaltalainen taiteen professori Josef Strzygowski ja suomalaisia kirkonrakentajia tutkinut Heikki Klemetti ihastuivat vanhaan kirkkoon 1920-luvulla.

Kolmas puolestapuhuja vanhalle kirkolle löytyi sodan jälkeisestä Suomesta. Taidehistorian professori Lars Petterson soimasi Suomen valtiota piittaamattomuudesta ja ehdotti Keskisuomalaista Osakuntaa ja Keski-Suomen Maakuntaliittoa vanhan kirkon pelastajaksi.

Pettersonin ja kumppaneiden toiveet alkoivat toteutua 1950-luvulla, jolloin kirkon paanukatto vihdoin uusittiin. Arvokkaan kirkon kunnostus alkoi kuitenkin toden teolla vasta 1900-luvun loppupuolella.

Matkailijatkin löysivät kirkon. Alkuun turistit saivat hakea kirkon avaimen Kuusimäen talon pihakuusen oksalta. Pian huomattiin kuitenkin oppaiden tarpeellisuus. Ensimmäisinä vanhan kirkon esittelijöinä muistetaan Valto Salomaa, Walter Kivimäki, Heikki Nieminen ja Yrjö Niemelä.
Viimeistään maailmanperintökohteen status on nostanut Petäjäveden paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisestikin arvokkaaksi kohteeksi. – HM