Niina Kelloniemi
Perjantaina naistenpäivän kunniaksi ensi-iltansa saava Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset on esitys, jonka keskeisenä teemana Minna Tuomasen ohjauksessa tulevat esille erityisesti sukupolvien väliset erot sekä velvollisuuden ja intohimon vastakkainasettelu.
Hella Wuolijoen 1930-luvulla Juhani Tervapää salanimellä kirjoittama ja tapahtuma-ajaltaan samalle aikakaudelle sijoittuva näytelmä on yllättävän ajankohtainen. Perinteisen hämäläisen maalaiskylän sekaisin pistävä vapaamielinen ja koulutettu kaupunkilaisneiti tuo mieleen muun muassa viimeaikojen uutisoinnin sukupuolten välisistä koulutuseroista maaseudun miesten ja kaupunkien naisten välillä. Perinteiden kunnioittaminen ja edistysmielinen avarakatseisuus asettuvat näytelmän teemoissa vastakkain, kuten nykypäivänkin kärjistyneessä maailmassa.
Roolituksessa oikeutetusti esiin nousevat juuri Niskavuoren eri sukupolvia edustavat naiset, joista kukin on vahva omalla tavallaan. Heli Kokkosen tulkitsema Niskavuoren vanha emäntä Loviisa on suvun ja koko kylän matriarkka, joka sanoo viimeisen sanan ja joka keinutuolissaan kiikkuen hallitsee näyttämöä pelkkien äänenpainojen ja kepin kopautuksien välityksellä. Nuorempaa sukupolvea edustavat keskenään hyvin erilaiset samasta miehestä kilpailevat konservatiivinen Martta ja liberaali Ilona. Nina Kaari tulkitsee dramaattisesti Niskavuoren nuoren emännän Martan kohtalon ja Johanna Jylhä intohimoisesti opettajaneiti Ilona Ahlgrenin roolin.
Myös Arja Anttilan telefuuni-Sandra ja Anja Vannisen Serafiina ovat kerrassaan viihdyttävä parivaljakko ja sisäkkö Sallin roolin tulkitseva Tyyni Huuskonen onnistuu vähäeleisyydessään ilmein ja äänenpainoin tuomaan hyvin roolihahmonsa asenteet esille. Salli on sivuroolissa, mutta kuitenkin tapahtumien todistajana lähes kaikissa keskeisissä kohtauksissa.
Lava on kirjaimellisestikin naisten, sillä ainoastaan Simolan isännän ja Niskavuoren Aarnen rooleissa nähdään miesnäyttelijät. Muiden rooliasujen alle Rovastista Apteekkariin kätkeytyvät naiset. Näytelmän miesroolitus tukee hyvin näytelmän keskiöön nousevia vahvoja naisia, jotka kukin rikkovat niitä rajoja, jonka ajan yhteiskunta naisille ja eri yhteiskuntaluokille asettaa. Ohjauksellaan Tuomanen pitää huolen siitä, että kukin pääsee loistamaan omassa roolisuorituksessaan.
Näytelmän lavastus on erityisesti puvustuksen osalta onnistunut ja aikakautta kuvaava. Myös ympäristön kuvaus on Petäjäveden teatterille tyypilliseen tapaan oivaltavaa, sillä esimerkiksi tapahtumapaikat kuvataan valkokankaalle heijastamalla, eikä lavastuksen rekvisiitta juurikaan muutu.
Vaikka kyseessä on draama, esityksessä komedia tulee esiin hienovaraisesti eleistä ja äänenpainoista. Erityisesti Niskavuoren Aarnen roolin ansiokkaasti tulkitseva Aleksi Heino onnistuu tuomaan tämän esiin kiemurtelemalla kahden naisen välillä, jossa toisella puolella on sukua ja perinteitä edustava vaimo Martta ja toisella puolella intohimoa ja vapautta tarjoava rakastaja Ilona. Aarnen kiivautta tasapainottaa Ilonaa morsiamekseen tavoittelevan Simolan isännän rooliin rauhallisesti eläytyvä Onni Siitonen, joka aloittaa useimmat vuorosanansakin lempeästi sovitellen lausahduksella älkäähän nyt. Vaikka Aarne lopussa nouseekin vastustamaan sukuaan ja ennen kaikkea äitiään, viimeinen sana on kuitenkin Loviisan.
Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset ensi-ilta auditorio Miilussa perjantaina 8.3. kello 18. Muut näytökset tiistaina 12.3. kello 18, lauantaina 16.3. ja sunnuntaina 17.3. kello 15, keskiviikkona 20.3. kello 18, lauantaina 23.3. ja sunnuntaina 24.3. kello 15, keskiviikkona 27.3. ja 3.4. kello 18 sekä perjantaina 5.4. kello 18.
Kestoltaan kaksi ja puolituntista esitystä ei ole suunnattu perheen pienimmille sen keston ja sisällön vuoksi. Kahvio palvelee esityksen väliajalla. Liput 10 euroa ja tiedustelut olli.koponen@petajavesi.fi
