Tiina Lamminaho
Projektipäällikkö Marjaana Hassani vetää Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -projektia. Projektin tarjoamia Ilmastokahveja juotiin Petäjävedellä 20.3.
– Viljelijät itsekään eivät aina tule ajatelleeksi, että monet asiat, joita he tekevät omalla tilallaan, ovat ilmasto- ja ympäristötekoja, Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hankkeen projektipäällikkö Marjaana Hassani totesi Ilmastokahveilla Lemettilässä.
Ilmastokahveilla kuultiin asiaa muun muassa uudistavasta viljelystä, kuntien ilmastotyöstä ja vesistöjen suojelusta. Ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä -hanke on järjestänyt Keski-Suomessa yhteensä seitsemän Ilmastokahvit-tapahtumaa, Petäjäveden tapahtuma oli viimeinen. Hanketta toteuttavat ProAgria Keski-Suomi ja Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, mukana on myös MTK Keski-Suomi, rahoitusta hanke on saanut EU:n maaseuturahastosta.
– Tavoitteena hankkeessa on nostaa esille ne keskeiset menetelmät, joilla maanviljelyssä voidaan sitoa hiiltä ja estää hiilen vapautumista. Haluamme tuoda esille nimenomaan keskisuomalaista näkökulmaa ja ratkaisuja, joita tiloilla on jo tehty. Lisäksi tarkoituksena on tuoda esille uusia menetelmiä ja ratkaisuja, joilla voidaan varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin, Hassani selvittää.
– Ilmastokahveilla haluamme tuoda esille sitä hienoa työtä, mitä maanviljelijät ilmastonmuutoksen torjumiseksi tekevät, lisäksi tilaisuuksissa on mahdollista tavata muita viljelijöitä ja asiantuntijoita.
Uudistavasta viljelystä tietoa tarjolla
Julia Pelin Baltic Sea Action Groupista kertoi uudistavasta viljelystä, jossa hänen mukaansa on tarkoitus saada pelto ”ruokkimaan” itse itseään.
– Hyväkuntoinen peltomaa kestää säävaihteluita paremmin ja pidättää ravinteita paremmin. Uudistava viljely laittaa peltoa töihin, siinä viljelijä työskentelee yhteistyössä peltoekosysteemin kanssa, ei taistele sitä vastaan, Pelin selvitti.
Pelinin mukaan uudistavassa viljelyssä muun muassa minimoidaan maaperän häirintä ja maksimoidaan monimuotoisuus, maan pinta pidetään mahdollisimman monta kuukautta vuodesta kasvipeitteisenä.
– Sadon määrä paranee ja satovarmuus paranee, samalla myös hiilen varastoituminen ja ravinteiden sitoutuminen paranevat, Pelin sanoi ja kertoi, että Baltic Sea Action Group on perustanut verkoston asiasta kiinnostuneille viljelijöille.
– Meiltä löytyy tietoa, yhteistyötä, opetusta ja oppaita, Pelin totesi.
Energiayhteisöissä omaa sähköä
Kuntien ilmastotyötä esitellyt ilmastokoordinaattori Juho Liimatainen totesi, että viljelijöitä toivotaan mukaan kuntien ilmastotyöryhmiin. Ilmastokoordinaattori Jouni Järvinen kertoi, että Petäjävedellä on meneillään ilmastokysely ja kehotti petäjävetisiä kyselyyn vastaamaan. Kyselyyn pääsee osallistumaan muun muassa kunnan nettisivujen kautta.
Järvinen esitteli myös energiayhteisöjä, joita on ollut mahdollista perustaa vuodesta 2021 alkaen.
– Energiayhteisöissä voidaan tuottaa esimerkiksi biokaasua tai sähköä vesivoimalla tai aurinkovoimalla, biokaasullakin voi tehdä sähköä. Energiayhteisöt voivat olla hyvin erilaisia, ne voivat esimerkiksi tuottaa sähköä julkiseen verkkoon, tai niillä voi olla oma verkko. Biokaasulaitoksiakin on nykyään monen kokoisia, mittakaava on laskettava oman tilan potentiaalin mukaan, Järvinen sanoi.
– Biokaasuhan ei sellaisenaan käy liikennepolttoaineeksi, vaan sitä on vielä käsiteltävä. Hiilen sidonnan puolesta biokaasu on aina kannattavaa, mutta se, onko se taloudellisesti kannattavaa, onkin sitten eri asia.
Suojelu helpompaa kuin kunnostus
Jouni Kivinen Ely-keskuksesta selvitti, että yleisesti ottaen vesien tila Keski-Suomessa on hyvä tai kohtuullisen hyvä, mutta suojelutoimiakin tarvitaan.
– Kannattaa arvostaa jokaista pisaraa. Veteen on helpompi liuottaa aineita kuin saada niitä sieltä pois, Kivinen totesi ja esitti kuvien avulla, kuinka vesienhoidosta, esimerkiksi pelto-ojien vesien ohjaamisesta kosteikkoon sen sijaan että ne valuisivat suoraan jokeen, on hyötyä muun muassa tulvapiikkien ja kuivuuden hallinnassa.
Käytännön esimerkkejä kosteikon teosta ja muustakin vesien hallinasta kertoi Juho Vaissi Vaissin tilalta Keuruulta.
– Vesistöjen tilasta on turha valittaa, jos ei itse tee mitään niiden eteen, Vaissi totesi ja kertoi muun muassa oman tilansa kosteikkoprojektista, johon oli saatu tukea Ely-keskukselta.
– Ely-keskuksesta saa tukea monenlaisiin ympäristöprojekteihin, myös uudet ideat ovat tervetulleita, Merja Lehtinen Ely-keskuksesta totesi.
