Tiina Lamminaho
Maaliskuussa selviää, onko Petäjäveden uusi kunnanjohtaja Arto Kummala, Kirsi Kellokangas vai Eino Nissinen.
Kolme loppusuoralle mukaan valittua kunnanjohtajaehdokasta esittäytyivät valtuustolle ja muulle yleisölle Miilussa maanantaina. Jokainen oli saanut tehtäväkseen laatia varttitunnin pituisen esityksen aiheesta Kunnan talous ja kasvun tekijät vuosina 2024–2028. Lisäksi ehdokkaat vastasivat valtuutettujen laatimiin kysymyksiin.
Kovin isoja eroja ehdokkailla ei talouden tasapainottamiskeinoissa tai kasvun hakemisessa esitystensä mukaan olisi. Esityksissä mainittiin niin julkisen talouden epävarmuus kuin tulossa olevat muutoksetkin niin valtionosuuksiin kuin esimerkiksi TE-palveluihin.
– Se on hyvä, että täällä on jo tartuttu töihin talouden tasapainottamiseksi, Kirsi Kellokangas sanoi ja totesi, että tulevaisuudessa valtionosuuksien painoarvo kuntien taloudessa heikkenee ja kuntien on entistä enemmän seistävä omilla jaloillaan.
– Taloutta on seurattava koko ajan ja talouspuhetta on pidettävä yllä. Toiminnan sujuvoittamisella voidaan saada taloushyötyjä, Kellokangas sanoi ja painotti talousjohtamista, hyvinvointijohtamista sekä elinvoimajohtamista. Hyvinvointijohtamiseen hänen mukaansa kuuluu esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentäminen.
Yritysyhteistyötä ja kaavoitusta
Myös Arto Kummala painotti talouden jatkuvaa seuraamista ja tiukkaa talouskuria.
– Kunnan talouden tasapainottaminen ei onnistu vuodessa tai kahdessa, vaan se on pitkän aikavälin toimintaa, Kummala sanoi ja totesi, että perusmuutokset on löydyttävä kunnan sisäisestä toiminnasta eli palvelurakenteesta ja tulopohjasta. Tiukan talouskurin lisäksi Kummala listasi keinoiksi muun muassa henkilöstöresurssien tehokkaan käytön sekä digitaalisten palvelujen lisäämisen.
Kasvun tekijöinä Kummala mainitsi muun muassa Petäjäveden hyvän sijainnin valtateiden risteyskohdassa, rautatien varrella ja myös energiansiirron solmukohdassa. Kasvua kannattaa Kummalan mukaan hakea niin uusyrityshankinnalla ja yritysyhteistyöllä kuin houkuttelevilla asuinalueillakin ja ennakkoluulottomalla kaavoituksella. Lisäksi Kummala mainitsi kasvun tekijöinä yhteistyön naapurikuntien kanssa kuten muun muassa yhteiset virat sekä positiivisen julkisuuskuvan ja yhteisöllisyyden merkityksen.
– Markkinoinnissa ja viestinnässä on löydettävä oikea kohderyhmä, kenelle haluamme kuntaa markkinoida, Kummala totesi.
Uudet sukupolvet elinvoimatekijä
Eino Nissinen kehotti ottamaan talouden tasapainottamisessa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet.
– Lyhyen aikavälin tavoitteet eivät saa syödä edellytyksiä pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselta, Nissinen totesi ja sanoi, että kestävä muutos tulee toiminnan muutoksen kautta, eli on mietittävä, mistä ollaan valmiita luopumaan ja mitä saadaan tilalle, jos jostain luovutaan.
– Henkilöstökulut suhteessa asukaslukuun ovat nousseet Petäjävedellä enemmän kuin verrokkikunnissa. On pohdittava yhdessä, miten kunnan tärkeintä resurssia eli henkilöstöä käytetään hyvin ja tarkoituksenmukaisesti, Nissinen sanoi ja totesi, että positiivista muutosta ei voi saada aikaan negatiivisessa ilmapiirissä, vaan uskallus hypätä uuteen vaatii turvallisia puitteita.
– Kasvun tekijät ovat tuttuja asioita, mitään taikatemppuja minulla ei ole, Nissinen sanoi ja totesi, että esimerkiksi maaseudun houkuttelevuus ja maakuntakeskuksen läheisyys ovat Petäjävedellä tekijöitä, joissa on vielä hyödyntämisen potentiaalia.
– Tulevaisuus kasvaa perheissä. Uudet sukupolvet ovat tärkein elinvoimatekijä, Nissinen totesi.
Lukio kaikille tärkeä
Valtuutettujen kysymyksetkään eivät tuoneet kovin isoja eroja kunnanjohtajaksi hakevien välille. Kaikki muun muassa pitävät omaa lukiota äärimmäisen tärkeänä, eivätkä näe kuntaliitosta Petäjäveden osalta realistisena vaihtoehtona. Kaikki haluavat myös pitää maaseudun asuttuna.
Myös tuulivoimasta ja aurinkoenergiasta hakijoilta kysyttiin.
– Tuulivoiman, samoin kuin minkä tahansa teollisuuden kohdalla, ensin selvitetään, onko se mahdollista ja jos on, sitten sitä edistetään, Arto Kummala totesi ja Eino Nissinen sanoi, että viranhaltijoiden täytyy olla valmiita edistämään tuulivoimaa tarvittaessa, mutta päättäjät tekevät päätökset. Kirsi Kellokangas sanoi suhtautuvansa myönteisesti tuulivoiman rakentamiseen, koska se tuo merkittäviä kiinteistöverotuloja kunnalle ja sillä on iso merkitys muutenkin paikallisille yrittäjille.
Kun pyydettiin nimeämään kolme asiaa, joista viimeisenä leikkaisi, Kirsi Kellokangas sanoi haluavansa kysyä asiaa kuntalaisilta. Arto Kummala ja Eino Nissinen nimesivät molemmat viimeiseksi säästökohteeksi lapset ja nuoret, Kummala lisäsi myös yhdistysten tukemisen.
– Toki kunnissa ei ole kohta enää muuta leikattavaa kuin lasten ja nuorten palvelut, Kummala totesi.
– Palveluja voi järjestää eri tavoilla, muutoksia palveluihin voi tulla, Nissinen lisäsi.
Kunnan henkilöstön jaksamiseen vaikuttaa kaikkien hakijoiden mielestä eniten työilmapiiri. Eino Nissinen sanoi haluavansa rakentaa luottamusta ja turvallista ilmapiiriä, Kirsi Kellokangas puhui innostavasta, positiivisesta ja turvallisesta työilmapiiristä ja Arto Kummala korosti avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja puhumista.
Valinta maaliskuussa
Kirsi Kellokangas on koulutukseltaan tradenomi YAMK ja tekee nyt väitöskirjaa julkisen hallinnon digitalisaatiosta. Tällä hetkellä hän on Perhon kunnan talous- ja hallintojohtajan viransijaisena, kunnanjohtajakokemusta hänellä on Kinnulasta, jossa hän oli kunnanjohtajana 2022–2023. Kotoisin hän kertoi olevansa pienestä kylästä Viitasaarelta.
– Olin kiinnostunut Petäjäveden kunnanjohtajan virasta jo kolme vuotta sitten, silloin virkaan valittiin Mikko Latvala. Minulla on ollut yli kymmenen määräaikaista työsuhdetta, nyt olisi kiva saada vakituinen työpaikka, voisi pysähtyä ja rauhoittua. Petäjäveden kunnanjohtajan virka olisi luontainen askel urapolullani, enkä osaa sen pitemmälle urapolkuani piirtää, eli tulisin Petäjävedelle jäädäkseni. Kunnanjohtajan työ on haastava ja vaativa tehtävä, jossa on paljon hankalia juttuja, mutta se sopii minun luonteelleni. Pidän haasteista, vauhdista ja vaarallisista tilanteista, Kellokangas sanoi.
Arto Kummala on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Tällä hetkellä hän on Multian kunnanjohtajana ja asuu Jämsässä. Ennen Multian kunnanjohtajaksi siirtymistään Kummala toimi reilun vuoden verran Multian ja Petäjäveden yhteisenä elinvoimapäällikkönä.
– Olen 57-vuotias, joten minulla on kymmenisen vuotta työuraa jäljellä. Viihdyn Multialla äärimmäisen hyvin, mutta haluan ottaa vastaan isompia haasteita. Petäjävesi on isompi kunta, jossa on mahtava määrä mahdollisuuksia, Kummala sanoi.
Eino Nissinen on koulutukseltaan yhteiskuntatieteitten maisteri, tällä hetkellä hän työskentelee Keski-Suomen Sairaskotisäätiön toimitusjohtajana. Kunnanjohtajakokemusta hänellä on Kyyjärveltä vuosilta 2011–2013 sekä Karstulasta vuosilta 2013–2016.
– Elämässä on monenlaisia uria. Kun lähdin pois kunnanjohtajan tehtävistä, syyt liittyivät perheasioihin. Nyt voisi olla hyvä hetki palata takaisin kuntatyöhön, ja Jyvässeudulle, Nissinen totesi.
Uuden kunnanjohtajan valitsee kunnanvaltuusto kokouksessaan 11. maaliskuuta, kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle 4. maaliskuuta.
Kirsi Kellokangas, Arto Kummala ja Eino Nissinen saivat vastata Heikki Tyrväisen esittämiin kysymyksiin.
