Jaakko Heikkinen
Alvari Sivula ja Henna Ijäs ovat istuneet Petäjäveden nuorisovaltuustossa kahden ja neljän vuoden ajan. Kunnan rakenne- ja hyvinvointilautakunnissa nuoria on kuultu muun muassa nuorisotalon kunnostukseen, moposuoran rakentamiseen sekä nuorten mielenterveyspalveluihin liittyvissä asioissa.
Petäjäveden nuorisovaltuuston viimeisin, vielä hetken käynnissä oleva toimintakausi on tulossa päätökseensä. Uuden nuorisovaltuuston on määrä aloittaa tehtävässään vuoden 2024 alusta. Kuluvana vuotena toiminnassa ovat olleet mukana Petäjäveden lukion neljä abiturienttia, Anni Huuskonen, Henna Ijäs, Alvari Sivula ja Iina Viitanen. Nuorisovaltuuston toimintaa on valvonut Petäjäveden kunnan nuorisotyöntekijä Mari Karén.
– Olemme olleet uuden tilanteen edessä, kun valtuustoryhmämme on ollut niin pieni ja koostunut pelkistä abeista, nuorisovaltuuston puheenjohtaja Henna Ijäs aloittaa.
– Meistä neljästä kolme on ollut mukana nuorisovaltuuston toiminnassa jo aiemmin, Henna neljättä vuotta. Ainoastaan Anni tuli uutena mukaan viime hakukerralla, Alvari Sivula muistelee.
Mukana lautakunnissa ja valtuustossa
Nuorisovaltuusto edustaa petäjävetisiä nuoria kunnan rakennus- ja hyvinvointilautakunnissa, sekä kunnanvaltuuston istunnoissa.
– Käytännössä se menee niin, että lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa meillä on käytössämme läsnäolo- ja puheoikeus muttei äänestysoikeutta. Meistä kuitenkin on tärkeää, että meitä nuoria näkyy siellä riveissä, ettei meitä unohdeta kunnallisessa päätöksenteossa, Ijäs kuvailee.
Nuorisovaltuusto, vapaammin ”nuva”, kokoontuu myös omana joukkonaan, sekä yhdessä alueellisen nuorisovaltuuston kanssa, joka kattaa Keski-Suomen kunnat.
– Omat kokoontumisemme ovat hyvin vapaamuotoisia. Keskustelemme asioista ilman sen suurempia virallisia muodollisuuksia. Alueellisessa nuorisovaltuustossa meitä edustavat Henna ja Iina. Tartuimme tilaisuuteen, kun sieltä kysyttiin petäjävetisen edustuksen perään, Sivula muistelee.
Petäjäveden nuorisovaltuusto sekä lautakunnat ja kunnanvaltuusto kokoontuvat kukin noin kerran kuussa. Lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksista nuorisovaltuutetuille maksetaan kokouspalkkioita.
– Alueellinen nuorisovaltuusto on kokoontunut vain muutaman kerran vuoden aikana. Näinä kertoina olemme sitten istuneet alas pidemmäksi aikaa. Myös alueellisen nuorisovaltuuston kokoukset kuuluvat kokouspalkkion piiriin, Ijäs toteaa.
Nuorten ääni kuuluviin
Hakuaika uuden nuorisovaltuuston kokoonpanoon käynnistyi joulukuun alussa. Aikaa hakea mukaan on kolmisen viikkoa, koululaisten joululoman alkuun asti. Mukaan pääsee esittämällä kiinnostuksensa Marille.
– Toivomme, että mahdollisimman moni nuori uskaltaisi koittaa kykyjään ja lähteä mukaan tähän toimintaan. Nuorisovaltuusto toimii parhaiten silloin, kun porukkaa on paljon ja se on monenikäistä. Nuorisovaltuustoon saa tulla heti yläasteen alussa, ei tarvitse olla tällainen vanha lukiolainen, Ijäs nauraa.
– Tänne tullessa ei tarvitse olla mitenkään poliittisesti valveutunut tai erityisen perillä asioista. Voit lähteä ajamaan vaikka kaveriporukkasi yhteistä asiaa ja sitten oppia jotain kunnallisesta päätöksenteosta siinä samalla, Sivula järkeilee.
Ijäs ja Sivula itse tulivat hakeneeksi toimintaan mukaan tuttujen suosittelemana. Ijäksen isä on ollut pitkään mukana kunnallispolitiikassa ja Sivulan kaverit olivat istuneet nuorisovaltuustossa ennen häntä.
– Tässä hommassa on hyvin päässyt perille siitä, mitä kunnassa oikein tapahtuu. Päätöksenteon seuraaminen on avannut uusia näkökulmia ja tästä on varmasti hyötyä myöhempää elämääkin ajatellen, lukion jälkeen diplomi-insinööriksi tähtäävä Sivula uskoo.
– On turha valittaa, ellei yritä vaikuttaa. Nuorisovaltuustossa toimiminen on työtä yhteisen hyvän eteen. Me nuoret osaamme kertoa parhaiten itse, mikä meille on hyväksi. Meidän valtuutettujen tehtävänämme on tuoda ne asiat esiin, lääkisopinnoista haaveileva Ijäs päättää.
