Tiina Lamminaho
– Ketä varten seurakunta on, kyseltiin viime viikolla kirkossa pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin asettama selvitysmies Sami Lahtiluoma esitteli seurakuntajaon uudistamista ja syitä, miksi jotain on tehtävä.
Kirkkoherra Laura Laitinen vakuutti, että seurakunta on nimenomaan seurakuntalaisia varten.
– Seurakunta on sitä varten, että kirkko olisi täällä petäjävetisten keskuudessa. Me haluamme olla osa tätä yhteisöä ja viime vuosina seurakuntalaiset ovat yhä enemmän tehneet yhdessä, Laitinen sanoi.
– Mutta sen lisäksi, että seurakunta on hengellinen jumalanpalvelusyhteisö, se on julkisoikeudellinen yhteisö ja työnantaja. Seurakunnan on suhtauduttava työnantajavelvollisuuksiinsa vakavasti, työntekijöille on maksettava palkkaa ja työntekijöiden on myös saatava pitää lomansa. Asemaa julkisoikeudellisena yhteisönä myös säätelevät lait ja säädökset. Seurakunta on olemassa siksi, että se on hengellinen yhteisö, jossa levitetään evankeliumia, mutta emme voi sivuuttaa muita velvoitteita, Laitinen sanoi.
Selvitysmies Sami Lahtiluoma totesi, että selvitystä tehdään nimenomaan seurakuntalaisia ajatellen, siksi, että seurakunnan toiminta Petäjävedellä saataisiin turvattua.
– Selvityksessä mukana olevien seurakuntien jäsenmäärä, ja sitä kautta tulot, vähenevät ja veroprosentti on suurella osalla mukana olevista seurakunnista lähellä Kirkkohallituksen oheistamaa maksimia eli kahta prosenttia. Petäjäveden seurakunnan jäsenmäärä laski vuodesta 2013 viime vuoden loppuun 3319 seurakuntalaisesta 2587 seurakuntalaiseen eli yli 20 prosentilla. Jäsenkehitys on edelleen laskeva, viime vuoden lopusta tämän vuoden heinäkuuhun Petäjäveden seurakunnan jäsenmäärä laski 42 seurakuntalaisella. Talousarvioiden ja ennusteiden mukaan seurakunnan talous tulee olemaan alijäämäinen seuraavina vuosina, Lahtiluoma selvitti.
Menoja vähennettävä
Talouden lisäksi yksi syy, miksi Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli patistelee pieniä seurakuntia liitosselvityksiin, on pienten seurakuntien työyhteisön haavoittuvuus.
– Seurakuntien menoista suuren osan muodostavat henkilöstömenot. Kun seurakuntien jäsenmärät ja samalla tulot laskevat, on menojakin vähennettävä. Isossa seurakunnassa yhtä työalaa hoitaa useampi henkilö; jos viidestä otetaan pois yksi, jäljelle jää vielä neljä. Mutta pienissä seurakunnissa monesti yksi henkilö hoitaa yhtä työalaa, jos hän jää eläkkeelle, eikä virkaa säästösyistä täytetä, ei olekaan ketään, joka hoitaisi kyseistä työalaa. Myös sairauslomat voivat aiheuttaa vaikeuksia pienissä työyhteisöissä, Lahtiluoma selvitti.
Lahtiluoman mukaan isosta seurakunnasta löytyisi myös paremmin asiantuntemusta esimerkiksi kiinteistöasioihin tai henkilöstöhallintoon ja näihin liittyvään lainsäädäntöön. Lahtiluoman esittämissä malleissa tukipalvelut eli esimerkiksi juuri kiinteistöt ja henkilöstöhallinto tuotettaisiin isossa yksikössä, joko yhden ison seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimesta. Lahtiluoma esitteli tilaisuudessa kaksi eri mallia seurakuntajaoiksi. Toisessa kaikki mukana olevat pienemmät seurakunnat eli Petäjäveden lisäksi Uuraisten, Hankasalmen, Toivakan, Joutsan ja Muuramen seurakunnat liittyisivät Jyväskylän seurakuntaan, sen nykyiseen organisaatioon, toisessa taas muodostettaisiin muutama uusi seurakunta, jotka muodostaisivat seurakuntayhtymän. Tässäkin mallissa pohjalla olisi Jyväskylän seurakunnan nykyinen organisaatio.
Yhteistyö vaihtoehtona
Hanna Hautamäki toivoi liitoksen sijaan yhteistyötä.
– Kuntapuolella meillä on ollut jo vuosia yhteisiä viranhaltijoita naapurikuntien kanssa. Uskoisin, että se toimisi seurakunnankin puolella, yhteistyöllä voidaan saada aikaan säästöjä ja toimintaedellytyksiä pystytään parantamaan, Hautamäki sanoi ja totesi, että ison seurakunnan kirkkovaltuustoon saataisiin korkeintaan yksi tai kaksi petäjävetistä edustajaa. Hautamäki kertoi myös olevansa huolissaan Petäjäveden vanhan kirkon asemasta.
– Sellaista maailmanperintöosaamista kuin meillä, ei ole muilla. Me olemme harjoitelleet täällä 30 vuotta, niitä asioita ei opita vuodessa. Me olemme täällä paljon vartijoina, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön puheenjohtajanakin toimiva Hautamäki totesi.
Jari Koskenranta oli huolissaan seurakunnan työntekijöiden vähenemisestä.
– Mitä järkeä on tehdä isoja kokonaisuuksia? Säästöjä saadaan isossakin kokonaisuudessa vain henkilökuntaa vähentämällä. Ja miten iso seurakunta sitten tulee pärjäämään, Koskenranta kyseli ja muistutti, että Petäjävedellä kiinteistöt on hoidettu hyvin, korjattavaa ei Koskenrannan mukaan ole kuin siunauskappelissa, ja talkoitakin on tehty.
– Jyväskylän seurakunnallakin on tiukkaa, mitä hyötyä siitä on Jyväskylän seurakunnalle, että meidät liitettäisiin siihen, Koskenranta ihmetteli ja peräänkuulutti yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä liitoksen sijaan.
Seurakuntapastori Johanna Mehto sanoi ymmärtävänsä, että liitosasia herättää vahvasti tunteita.
– Olen ollut mukana Saarijärvellä vastaavanlaisessa tilanteessa, kun pienempiä seurakuntia liitettiin kappeliseurakuntina Saarijärven seurakuntaan ja siellä näin, että pikkuisen vauraampi naapuri mahdollistaa paljon. Pyydän, että nähkää tässä myös mahdollisuudet, ei vain uhkia. Kukaan ei vie meiltä kirkkoja ja me työntekijät pysymme täällä. Me ollaan me, vaikka meidän kaverina olisi kuka tahansa, ja kavereita me tarvitaan, Johanna Mehto totesi.
Liitosselvitystä valmistellaan vielä muutamassa neuvottelukunnan kokouksessa, jossa ovat selvityksessä mukana olevien seurakuntien johtavat luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat. Loppuraporttinsa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille selvitysmies Sami Lahtiluoma jättää tammikuun loppuun mennessä. Mahdollisista liitoksista tuomiokapituli pyytää lausunnot seurakunnilta.
Selvitysmies Sami Lahtiluoma selvittää Jyväskylän seudun seurakuntien liitosmahdollisuuksia Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin toimeksiannosta.
Lahtiluoma esitteli 27.9.2023 mahdollisia liitosmalleja ja selvityksen taustalla olevia faktoja Petäjäveden kirkossa. Kuva: Tiina Lamminaho
