Tiina Lamminaho
Petäjäveden kunnalla energian hinnan nousu näkyy ennen kaikkea lämmityslaskun nousuna. Kunnan kiinteistöt, suurimpina koulukeskus ja Petäjäkoti, lämpiävät kaukolämmöllä, ainoastaan Kintauden koulussa ja päiväkodissa on pellettilämmitys.
– Kaukolämmön hintaan tuli kesällä 9,5 prosentin korotus. Meillä on ollut kaukolämpömenot noin 350 000 – 400 000 euroa vuodessa, vähän talvesta riippuen. Korotus on niin iso, ettei sitä saada katettua sisälämpötiloja laskemalla. Toki pyrimme järkevään lämmönkäyttöön ja katsomme, etteivät sisälämpötilat karkaa liian korkeiksi. Karkeasti arvioiden yhden asteen pudotus sisälämpötiloissa tuo noin 5000 euron säästön vuodessa, tekninen johtaja Mika Kyrö kertoo.
– Kylmilleenhän tiloja ei voi laittaa, lämmöt on pidettävä tietyllä tasolla kosteusvirtausten takia.
Sähköä Petäjäveden kunta saa Kyrön mukaan vielä tämän vuoden loppuun asti melko edullisella hinnalla.
– Olemme mukana useamman kunnan hankintarenkaassa, ja sähkösopimuksessa on taattu tämän vuoden loppuun nykyinen hinta. Sopimus takaa edukkaamman sähkön vielä ensi vuoden puoliväliin asti, mutta näillä näkymin edullisen sähkön aika on ohi viimeistään vuoden päästä, Kyrö sanoo.
– Sähköä pyrimme säästämään ensi talvena myös isomman kuvan takia; jos kaikki suomalaiset onnistuisivat säästämään sähköä, voitaisiin välttyä sähkön säännöstelyltä ja siitä johtuvilta sähkökatkoilta.
Kyrön mukaan tänä syksynä tarkistetaan entistä tarkemmin esimerkiksi sähköllä lämpiävien tilojen termostaatit.
– Led-valaisimia olemme vaihtaneet jo pitemmän aikaa, vanhojen lamppujen korvaaminen ledeillä on sellaista jatkuvasti tehtävää työtä. Katuvaloissa meillä on säätömahdollisuus, nyt pitää miettiä, poltetaanko niitä himmeämmällä sellaisina aikoina, kun liikkujia ei ole paljoa, tai sammutetaanko ne kokonaan esimerkiksi yöllä. Sähköä pyrimme säästämään käyttämällä arkijärkeä, ja siinä ovat käytössä samat keinot kuin kotitalouksissa. Energian säästäminen on myös jokaisen kiinteistön käyttäjän asia, kaikkien kuntalaisten yhteinen asia, Kyrö toteaa.
Lämpötilaa matalammaksi
Myös seurakunnan kiinteistöt lämpiävät kaukolämmöllä.
– Sen hinta on noussut jo pitemmän aikaa, ja pelkään, ettei hinnannousu jää tähän, Petäjäveden seurakunnan talouspäällikkö Minna Pessinen toteaa.
– Pystymme säätämään kaikissa kiinteistöissämme lämpötilaa pienemmälle, ja kirkossa, siunauskappelissa sekä seurakuntakodissa sisälämpötila pidetäänkin matalammalla silloin, kun niissä ei ole mitään toimintaa. Öljylämmitystä meillä ei onneksi ole enää missään.
Sähkösopimukset seurakunta on uusinut viime vuoden lopulla.
– Siinä meillä on hyvä tilanne, sopimukset ovat kiinteähintaisia ja määräaikaisia. Sähköä pyrimme säästämään kaikilla perusjutuilla. Vanhoja lamppuja vaihdetaan ledeihin sitä mukaa kun lamppuja pitää vaihtaa ja sähkönsäästökeinot, kuten valojen sammuttamiset, on käyty läpi. Kirkkohallitukseltakin tulee ohjeita ja suosituksia; Suomen evankelisluterilaisella kirkollahan on ympäristödiplomi, jossa energia-asiat ovat isossa osassa, Pessinen kertoo.
Tuotanto vie sähköä
Petäjäveden Metallilla sähköä kuluu todella paljon.
– Olemme yksi suurimpia sähkönkäyttäjiä Petäjävedellä, kulutus on noin 500 000 kilowattituntia vuodessa, yrittäjä Markku Salminen kertoo.
– Onneksi meillä on pitkä sähkösopimus, se on voimassa vuoteen 2024 asti; siinä meillä on ollut hyvä tuuri. Tuotannosta sähköä ei voi juuri säästää, koneet vievät sen minkä vievät. Valaistus on pieni osa kokonaisuudesta, sillä ei juuri säästöjä saa aikaiseksi.
Aurinkopaneeleita Petäjäveden Metallilla ei Salmisen mukaan ole mietitty.
– Niissä on niin pienet tehot, ettei niistä olisi koneille voimaa tuomaan. Se olisi kuin tulipalon sammuttamista kastelukannulla. Aurinkopaneeleita pitäisi olla hehtaaritolkulla, jotta niistä olisi mitään hyötyä, Salminen toteaa.
Uudet kylmälaitteet energiatehokkaita
Kaupoissa suurin sähkönviejä ovat kylmälaitteet.
– Niiden kohdalla lämpötiloissa ei voi säästää, mutta onneksi meillä on ovelliset kylmäkaapit ja kannelliset pakastealtaat, ne säästävät todella paljon. Nykyaikaiset puhallinmoottorit kylmäkalusteissa tuovat myös säästöä. Valaistuksen olemme vaihtaneen led-valoiksi jo viitisen vuotta sitten, kauppias Matti Lahtinen K-market Porkkanasta kertoo.
– Tietenkin on katsottava, ettei pidetä mitään turhaan päällä. Avokylmälaitteiden eteen laskemme verhot yöksi, se laskee yöajan kulutusta. Tietenkin olisi mahdollista vaihtaa loputkin avokylmälaitteet ovellisiksi, mutta ne on vaihdettu vuonna 2015 ja ne ovat kyllä energiatehokkaita. Pakastealtaiden säännöllinen sulatus ja lauhduttimien pesu säästää sähköä, Lahtinen toteaa ja kertoo, että tällä hetkellä K-market Porkkanan sähkön hinta on kohtuullinen, mutta sähkön säästöäkin kaupassa on mietitty.
Petäjäveden S-marketissa kylmäkalusteet on vaihdettu energiatehokkaisiin jo jonkin aikaa sitten.
– Niissä on myös lämmön talteenotto, eli kun kylmäkalusteet tuottavat kylmää, siitä syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään hyväksi. Meillä on myös katto täynnä aurinkopaneeleita, marketpäällikkö Arto Pänkäläinen kertoo.
– Valaistukset on ohjattu siten, etteivät valot pala silloin, kun toimintaa ei ole ja henkilökunnan tiloissa valot toimivat liiketunnistimella. Energiatehokkuus on meillä jatkuva toimintatapa, seuraamme hyvinkin tarkasti sekä energian että veden kulutusta. Sähköön S-ryhmällä on omat hankintakanavansa, ja energiatehokkuuskin on kaupan vastuullisuuteen liittyvä tekijä, Pänkäläinen toteaa.
