Maarit Nurminen
Martti J. Karin Twitter-tilillä on kuvia kalansaaliista, petäjävetisestä järvimaisemasta, kalareissuilta. Ne tuovat vastapainoa sotaa käsittelevälle sisällölle. Tasapaino toimii myös sometilin ulkopuolella.
-Tulen tänne lepäämään. Heinäkuun olin mökillä, enkä antanut yhtään haastattelua.
Kalakuvien ja kertomusten perusteella voisi ajatella, että Martti J. Karilla on takanaan pitkä pieti kalastusharrastusta. Otaksuma on kuitenkin väärä. Kalastuksesta tuli ajanvietettä yhtä aikaa mökkikauppojen kanssa.
-Olen ollut kaupunkilainen ja mieluummin harrastanut ulkomaanmatkoja kuin mökkeilyä. Vuonna 2020 vuokrasimme mökin, kun ulkomaille ei päässyt. Olin aikaisemmin ajatellut, ettei ikinä itikoita syöttämään mökkimaisemaan ja ulkohuussiin.
Koronakesä muutti kuitenkin sekä oman että Niina-vaimon mielen.
-Aloimme etsiä sopivaa paikkaa. Petäjävesi tuntui mukavalta ja aktiiviselta alueelta. Voimme kumpikin käydä täältä käsin Jyväskylässä töissä. Vaimoni on pappi ja työskentelee seurakunnan lisäksi keskussairaalassa.
Kaupat tehtiin keväällä 2021.
-Viime vuonna olin mökillä kesäkuun alusta itsenäisyyspäivään saakka. Taisin olla kaupungissa tuona aikana yhteensä kuusi yötä.
Elokuisena lauantaina aamun kalareissu on tuonut jälleen runsaasti saalista ruokapöytään. Pihalla pötköttää suuri hauki. Kalaa ei ole punnittu, mutta Kari arvelee sen olevan noin kuusikiloinen. Kala nousi pitkällä siimalla väsytystaistelun jälkeen. Astiassa on suurikokoisia ahvenia.
-Kalastuksesta minulla oli kokemusta laskuvarjojääkärikoulutukseen liittyvän eloonjäämiskurssin ajoilta. Siellä opeteltiin kalastamaan ja metsästämään. Minulla on kaverina ammattikalastaja ja hän opetti esimerkiksi, miten verkot lasketaan.
Kalastaminen vei mennessään ja viime talvena Kari kävi Petäjävedellä säännöllisesti talviverkoilla kaverinsa kanssa.
-Valmistan itse aika paljon kalaruokia. Kuhafileet paistamme pannulla, ahvenia savustamme. Isokokoinen hauki päätyy fileiksi ja pienemmistä tehdään haukipullia. Viime talvena tein madekeittoa, Kari luettelee.
Sienestämistä ja marjastamista pariskunta harrasti jo aiemmin, mutta nyt niitäkin löytyy ihan oman mökin läheisyydestä.
-Emme ole paljoa tänäkään kesänä lihaa syöneet.
Kasvot tutuksi kansalle
Kalojen perkaamisen ja jutustelun keskeyttää puhelin. Toisessa päässä on iltapäivälehden toimittaja, joka haluaisi kysyä Karin kommenttia Janus Putkosen esiintymiseen ja lausuntoihin Venäjällä. Kari vastaa toimittajalle, ettei ole perehtynyt Putkosiin ja Bäckmanneihin, joten toimittajan on etsittävä parempi asiantuntija juttuaan varten.
Viime helmikuun jälkeen entinen puolustusvoimien tiedustelueversti ja nykyinen yliopistonopettaja on vastannut lukuisiin haastatteluihin ja esiintynyt asiantuntijana eri tiedotusvälineissä. Nimi ja kasvot ovat tulleet tutuiksi Suomessa ja ulkomailla myös YouTubessa julkaistun luennon ansiosta. Venäjän strategista kulttuuria käsittelevä luento on peräisin vuodelta 2018 ja se on ladattu noin 1,6 miljoonaa kertaa. Suurin osa katselukerroista on tapahtunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa.
Martti J. Kari ei puhu sodan syttymisestä, vaan sen laajenemisesta. Hän huomauttaa, että tämän vuosisadan aikana Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut jo vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja vuonna 2014, kun naapurimme valtasi Krimin.
-Kellojen olisi pitänyt soida jo vuonna 2014, mutta eivät soineet.
Turvallisuuspoliittinen keskustelu leimahti Suomessa vasta tänä vuonna.
-Suomen kansa valitsi Naton. Suomen Puolustusvoimissa naapurimaan luonne on tiedetty ja siihen on varauduttu. Puolustusvoimissa on tehty viisaita päätöksiä ja pidetty huolta oman maan puolustamisesta.
Martti J. Kari on palvellut puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa vuosina 2004-2007 ja neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelussa vuonna 2020. Myös Venäjä on hänelle tuttu maa.
-Olen venäjän kielen maisteri ja olen matkustanut Venäjällä paljon. Pietari on yksi hienoimmista kaupungeista.
Kari sanoo, että demokratia on maassa vähän kuin kirosana.
-Tavallisella kansalla on huonoja kokemuksia niin sanotusta demokratiasta Jeltsinin kaudelta.
Näitä kokemuksia Venäjän hallinto myös hyödyntää propagandassaan.
-Demokratian kehitystä ei ole maassa näkyvissä ainakaan lähitulevaisuudessa.
Tällä hetkellä Suomessa ja muuallakin Euroopassa keskustellaan siitä, pitäisikö turistiviisumien myöntäminen venäläisille lopettaa.
-Raja pitäisi sulkea. Kyllä venäläiset tietävät, että Ukrainassa käydään sotaa ja he ovat perillä myös tappioista. He pääsevät myös länsimaisen median ääreen, jos haluavat.
