Tiina Lamminaho
Halkokankaan alue on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa reippaasti. Ennen vuonna 2009 pidettyä omakotitalonäyttelyä alueella oli 15 taloa, nyt taloja on vanhat talot mukaan laskien yli 80. Halkokangas ykkösen eli omakotitalonäyttelyalueen taloista suurin osa on rakennettu vuonna 2009, näyttelyssä esiteltiin 19 kohdetta. Kakkosalueelta tontteja on myyty näyttelyn jälkeen.
Yksi kohde omakotitalonäyttelyssä oli Jari Lehtisen perheen talo.
– Olen lähtöisin Petäjävedeltä, eikä ajatuksena ollut muuttaa tänne takaisin. Kävimme kuitenkin kiertelemässä ja katselemassa paikkoja täällä, ja jotenkin sitten vain tuli ajatus, että olisiko tässä meille tontti, Lehtinen kertoo.
Myös Tomi ja Riikka Rahikainen ovat kotoisin Petäjävedeltä. He rakensivat Halkokankaalle omakotitalonäyttelyn jälkeen, talo valmistui 2010.
– Katselimme Jyväskylässä tonttien hintoja, ja kun sitten näimme tonttihinnat täällä ja totesimme, että tontit ovat vielä kolme kertaa isompia kuin Jyväskylässä, oli päätös helppo, Tomi Rahikainen kertoo.
– Vanhempi lapsemme oli jo syntynyt, ja halusimme maaseudulle, Riikka Rahikainen toteaa.
– Täältä ajaa töihin Jyväskylään samassa ajassa kun toiselta puolelta kaupunkia tulevalla työkaverillani menee matkaan kaupungin läpi ruuhka-aikaan, Tomi Rahikainen sanoo.
– Alue on rauhallinen, täällä on paljon lapsia ja eri-ikäisetkin lapset viihtyvät toistensa seurassa. Isommat ovat järjestäneet joskus pienemmille urheilukilpailujakin. Täällä on myös yhteisöllisyyttä ja esimerkiksi yhteinen kesätapahtuma joka kesä, Riikka Rahikainen listaa Halkokankaan hyviä puolia ja toteaa, että koska alue on pienen matkan päässä Petäjäveden keskustasta, se on tavallaan oma kylänsä.
– Täällä on luonto lähellä ja vieressä Kettulanvuoren frisbeegolfkenttä ja ladut. En voisi kuvitella asuvani muualla. Jyväskylässä asuminen oli mukavaa, mutta täällä on rennompaa, Tomi Rahikainen toteaa.
– Vaimonikin on tykännyt asua täällä, vaikka onkin vähän isommasta paikasta kotoisin, Jari Lehtinen sanoo ja kertoo vaimonsa olevan Chicagosta.
– Eikä kaikilla muillakaan täällä asuvilla ole juuria Petäjävedellä, kauempaakin tulleet ovat viihtyneet täällä.
Asukasyhdistyksellä toimintaa 10 vuotta
Halkokankaan asukasyhdistys on perustettu maaliskuussa 2012.
– Toiminta on pysynyt vireänä koko ajan, asukasyhdistyksen puheenjohtajana alusta asti toiminut Jari Lehtinen toteaa.
– Meillä on salivuoro kaksi kertaa viikossa, siellä on pelailtu lähinnä sählyä. Ja kesällä meillä on oma jalkapallojoukkue. Syksyisin järjestämme Kettulanvuoren laavulla laavupäivän ja lopputalvesta meillä on pulkkamäkipäivä makkaranpaistoineen. Ne ovat sellaisia tilaisuuksia, joihin asukkaat kerääntyvät ja siellä voi kertoa ajatuksiaan ja ideoita, joita voimme välittää kunnan päättäjille, Lehtinen kertoo.
– Olisi kiva, jos meillä olisi täällä omalla alueella, esimerkiksi leikkipuiston yhteydessä, laavu tai muu sellainen kokoontumispaikka, väkeä tulisi varmaan vielä enemmän kuin Kettulanvuoreen.
Halkokankaan kesäinen kirppistapahtuma on suurentunut vuosi vuodelta, tänä vuonna mukana oli poniajeluakin. Asuinalueen viihtyisyydestä on pidetty huolta muun muassa risutalkoilla, joissa raivattiin Hemmintien ja Metsäraitin välinen puistoalue.
– Omakotitalonäyttelyalueen talojen kesken meillä on joka kesä kääntöpaikkakekkerit. Ensimmäiset pidettiin heti, kun näyttely oli ohi ja sen jälkeen olemme kokoontuneet joka kesä, vuoro vuosin Hemmintien etelä- ja pohjoispäätyihin. Tarjoilut hoidetaan nyyttäriperiaatteella ja ohjelmassa on muun muassa erilaisia kisoja. Se on tapahtuma, jossa uusien asukkaidenkin on helppo tutustua naapureihin, Lehtinen ja Rahikaiset kertovat.
Kymmenvuotisen historiansa aikana Halkokankaan asukasyhdistys on Jari Lehtisen mukaan yrittänyt edistää kahta isoa asiaa: Halkokankaan leikkipuiston kehittämistä ja turvallista kevyenliikenteenväylää koululle valtatie 18:n toiselle puolelle.
– Leikkipuiston kehittäminen on nyt liikahtamassa eteenpäin, nykyinen kunnanjohtaja on ensimmäinen kunnanjohtaja, joka on lähtenyt vetämään sitä projektia. Ja meiltä on jopa kysytty, mitä me haluamme sinne, Lehtinen toteaa.
– Turvallinen kevyenliikenteenväylä vaatisi toimia Ely-keskukselta, sitä kunta ei pysty itse tekemään, mutta toivottavasti kunta painostaisi Ely-keskusta. Valtatie 18:n ylitys on vaarallinen. Täältä ei ole pitkä matka kouluun, mutta nyt pienimmät oppilaat kulkevat kyydillä vaarallisen koulutien takia. Turvallinen koulutie olisi tärkeä uusien tonttien markkinoinninkin takia.
Kolmosalue kaavoitettu
Halkokankaan ykkös- ja kakkosalueella on vapaana yhteensä 14 tonttia, kolmosalue on kaavoitettu, mutta infrastruktuuria ei ole vielä rakennettu.
– Meillä on ollut isoja hankkeita, kuten Palvalahti ja Kintauden kevyenliikenteenväylä, joten meillä ei ole ollut rahaa rakentaa Halkokankaan kolmosalueen infraa vielä. Se on suunnitelmissa parin vuoden päästä, vuonna 2024 tai 2025, kunnanjohtaja Mikko Latvala toteaa.
– Halkokangas III -alueelle on kaavoitettu kaikkiaan 44 omakotitalotonttia, mutta todennäköisesti infraa ei rakenneta koko kaavoitetulle alueelle kerralla. Ajatuksena on jatkaa Miilukankaantietä ja tehdä ensin valmiiksi parikymmentä tonttia.
Halkokankaan lisäksi Petäjävedellä on vapaita omakotitalotontteja Kaksosen alueella ja Olkkolassa sekä Ylä-Kintaudella. Nyt on aloitettu Kintauden kaavoitus, Latvalan mukaan sinnekin on tulossa omakotitalotontteja, kunhan kaavoitusprosessi saadaan valmiiksi.
Uusia rakentajia kunta houkuttelee rakentajarahalla: omakotitalon Petäjävedelle rakentava saa kunnalta 4000 euroa; rakennuslupa on haettava tämän valtuustokauden aikana, raha maksetaan, kun talon lopputarkastus on tehty.
– Asuntokauppa käy tällä hetkellä ihan hyvin, valmiit, uudehkot omakotitalot menevät kaupaksi, mutta tonttikauppa on hiljaisempaa. Rakentajarahalla yritämme houkutella uusia rakentajia, Latvala kertoo.
– Kiinnostusta tontteihin on ollut, tänä vuonna olemme myyneet neljä omakotitalotonttia.
Petäjäveden asukasluku oli kesäkuun lopussa 3679, luku oli sama myös viime vuoden joulukuun lopussa. Viitisen vuotta sitten asukkaita oli noin 4100.
– Asukasluku nousi jyrkästi vuoden 2009 omakotitalonäyttelyn jälkeen, kun tänne muutti lapsiperheitä, ja nyt se on taas laskenut aika jyrkästi. Omakotitalonäyttely oli hyvä, jotain sentyyppistä tapahtumaa tarvitsisimme nytkin. Se ei ole ehkä vielä tänä vuonna ajankohtaista, mutta sitten, kun Halkokankaan kolmosalueen infrastruktuuria ruvetaan tekemään, kannattaa järjestää jotain isompaa markkinointitapahtumaa tai kampanjaa, Latvala toteaa.
