Hanna Mäkinen
Rehevillä kasvupaikoilla pihoissa, puutarhoissa, pientareilla ja joutomailla viihtyvä vuohenputki on valittu vuoden 2022 luonnonyrtiksi. Vuohenputki sopii mainiosti terveyttään vaalivan ruokailijan lautaselle. Vuohenputkessa on runsaasti muun muassa kuitua, kalsiumia, kaliumia, seleeniä ja C-vitamiinia sekä bioaktiivisia yhdisteitä.
Maukkaimmillaan vuohenputki on keväällä sen aluslehtien ollessa vielä supussa. Vanhemmat lehdet ovat maultaan väkevämpiä. Kun vuohenputken niittää alas, syntyy taas uutta, tuoretta kasvustoa.
Vuohenputken lehdet käyvät hyvin salaatteihin, ja niillä voi korvata ostosalaatit joko osittain tai kokonaan. Miedonmakuinen vuohenputki käy myös tomaatti- ja juustoruokiin, keittoihin, muhennoksiin, kastikkeisiin, munakkaisiin, ohukaisiin, piiraisiin ja leipä- ja sämpylätaikinaan.
Tunnista varmasti!
Keruutuoteneuvoja Katariina Jousmäki kerää vuohenputkea omaan käyttöönsä aina silloin tällöin. Pitkille keruumatkoille ei tarvitse lähteä, sillä lähimmät vuohenputkikasvustot löytyvät kotitontilta Kintauden Pihlajaniemestä.
Vuohenputken lisäksi Katariina Jousmäki kerää ruokapöytäänsä muun muassa nokkosta, voikukkaa ja maitohorsmaa. Vuohenputkea hän käyttää mielellään esimerkiksi vuohenputki-fetapiirakan ainesosana.
Vuohenputki on syytä opetella tunnistamaan varmasti ennen keruuta ja ravintokäyttöä.
– Vuohenputki kannattaa opetella sellaisen kanssa, joka sen tunnistaa varmasti. Suomen luonnossa on hyvin myrkyllisiä kasveja, jotka ovat näköislajeja juuri vuohenputkelle, esimerkkeinä myrkkykeiso ja myrkkykatko, varoittaa Jousmäki.
Kerää puhtailta paikoilta
Luonnonyrttien tunnistamista ja käyttötapoja voi Jousmäen mukaan opetella esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten järjestämillä kursseilla. Myös keruutuoteneuvojat, kuten Jousmäki itse, järjestävät luonnonyrttikursseja.
Nokkosen ja voikukan tapaisia, helposti tunnistettavia kasveja uskaltaa toki kerätä ja syödä ilman kurssitustakin. Pari nyrkkisääntöä on kuitenkin hyvä pitää mielessä.
Luonnonyrtit kerätään puhtailta paikoilta.
– Etäisyyttä tiehen pitäisi olla vähintään noin 50-100 metriä, riippuen siitä, kuinka iso tie on kyseessä. Eli pöly- ja saastesuoja pitäisi jättää, eikä kerätä kasveja teiden läheisyydestä. Kasvien keruuta ei suositella myöskään teollisuuslaitosten liepeiltä tai asutuskeskuksista.
Jokamiehenoikeus sallii villiyrttien keräämisen luonnosta ilman erityistä lupaa, mikäli kerääminen on pienimuotoista eli ilman apuvälineitä tapahtuvaa. Kun kyseessä ovat puuvartiset kasvit, on maanomistajalta pyydettävä keruuseen lupa.
– Tämä koskee esimerkiksi koivunlehtien ja kuusenkerkkien keruuta, sanoo Jousmäki.
Vuohenputkipiirakka
(8 annosta)
Pohja
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 dl perunahiutaleita (esim. Mummon)
1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
50 g voita (sulaa)
1 dl vettä
Täyte
1 kpl sipulia
5 dl vuohenputken lehtiä
2-3 kpl tomaattia
1 rkl rypsiöljyä
100 g fetajuustoa (rasvaa 25 %) (kuutioina)
2 dl ruokakermaa
1 kpl munaa
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
25 g juustoa (rasvaa 25-35 %) (1/2 dl raastetta)
Valmista vuohenputkipiirakka näin:
Sekoita taikinan kuivat aineet keskenään. Lisää voisula ja vesi. Sekoita, kunnes neste on imeytynyt jauhoihin ja taikina kiinteytynyt.Painele taikina piirakkavuoan (Ø 24 cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.
Valmista täyte. Kuori ja hienonna sipuli. Huuhtele ja kuivaa vuohenputken lehdet. Leikkaa ne muutamaan osaan. Viipaloi tomaatit.
Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipulit ja vuohenputket. Sekoittele, kunnes sipulit ovat läpikuultavia.
Levitä esipaistetulle pohjalle sipuli-vuohenputkiseos ja tomaattiviipaleet. Murustele päälle fetajuustoa.
Sekoita kerman joukkoon muna, mausteet ja juustoraaste. Levitä seos piirakan päälle.
Paista piirakkaa noin 25 minuuttia, kunnes se on hyytynyt ja pinta on saanut kauniin värin.
Tarjoa piirakan kanssa villiyrttisalaattia.
(Lähde: meillakotona.fi)
