Perhekeskuksen sydän on kuntalaisten yhteinen olkkari, joka on tällä hetkellä taiteovilla erotettu kirjaston tiloista. Koronarajoitusten hellittäessä suunnitelmissa on avata olkkarin ovet ja kirjaston aukioloaikojen puitteissa mahdollistaa tilan avoin käyttö kuntalaisille.
Kuntalaisten yhteinen olkkari
Perhekeskuksen tavoitteena on olla kaikille avoin matalan kynnyksen yhteisöllinen kohtaamispaikka
Syyskuun lopulla tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Petäjäveden perhekeskus avasi ovensa kulttuurikeskuksella. Tällä hetkellä tiloissa on tarjolla monipuolista toimintaa erilaisissa elämäntilanteissa oleville perheille, sillä esimerkiksi kotihoidossa oleville lapsille suunnattu avoin päiväkoti, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila ja erilaiset vertaistukiryhmät kohtaavat perheitä tiloissa viikoittain. Tilojen korkea käyttöaste kertoo siitä, että Petäjävedellä perhekeskukselle on ollut selkeä tarve, sillä tiloja on tähän mennessä käyttänyt keskimäärin yli 100 kävijää per kuukausi – koronasta huolimatta.
Kohtaaminen lisää osallisuutta
Perhekeskuskoordinaattori Johanna Korpivaara kertoo, että viimeisen kahden vuoden kuluessa on pyritty vakiinnuttamaan perhekeskuksen toimintaa ja kehittämään sitä yhdessä petäjävetisten perheiden kanssa. Perhekeskus kokoaa saman katon alle lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevia palveluja, jotka tuotetaan lähipalveluperiaatteen mukaisesti monialaisessa yhteistyössä. Palveluista vastaavat kunnan hyvinvoinnin toimiala, Keski-Suomen seututerveyskeskus sekä kolmannen sektorin yhdistykset ja järjestöt. Perheille järjestettävän avoimen toiminnan lisäksi tiloissa on esimerkiksi terapeuttien, psykiatrisen sairaanhoidon sekä perheneuvolan palveluja asiakastapaamisineen. Toiminnassa panostetaan erityisesti ehkäisevään ja ennakoivaan työhön sekä palveluohjaukseen. Erilaisten perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä varhaisen tuen ja avun tarjoamisen lisäksi perhekeskuksen tärkeänä tehtävänä on toimia yhteisöllisenä kohtaamispaikkana.
Korpivaaran mukaan juuri kohtaaminen on työssä keskeisessä osassa, sillä ihmisen perustarve on tulla kuulluksi. Kohtaaminen toteutuu perhekeskuksella monella tasolla, on mahdollista kohdata samassa elämäntilanteessa olevia vertaisia, mutta myös eri alojen ammattilaisia. Perhekeskuskoordinaattorin tehtäviin kuuluu näiden kohtaamisten mahdollistaminen, aina avoimen päiväkodin toiminnan järjestämisestä palvelunohjaukseen ja tiedottamiseen. Hyvin toimiva perhekeskus edistää palveluiden saavutettavuutta. Asiointi helpottuu, kun perheille saatavilla olevat palvelut on koottu yhteen paikkaan sekä fyysisesti, että digitaalisesti.
Perhekeskuksen toiminnassa on tärkeää, että jokainen lapsi, nuori ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun oikeaan aikaan. Tämän toteutumista tukee muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön! -hanke, jonka tavoitteena on yhdistää erilaisten järjestöjen tarjoama tuki ja palvelut osaksi perhekeskustoimintaa sekä osallistaa perheitä toiminnan suunnitteluun. Petäjävedellä asiakaslähtöisyys toteutuu jo hyvin, mutta yhteistyön tiivistäminen lasten ja nuorten kanssa toimivien järjestöjen kanssa olisi tärkeää, jotta toimintojen päällekkäisyys vältettäisiin. Jatkuva vuoropuhelu seurakunnan perhetyön kanssa on hyvä esimerkki toimivasta vastuun jakamisesta ja vastaavaa yhteistyötä perhekeskuksella toivottaisiin lisää.
Vapaaehtoiset apuna vertaistukitoiminnassa
Perhekeskuksella toimii useita vapaaehtoisten vetämiä vertaistukiryhmiä, joiden kokoontumisesta toiveet ovat tulleet asiakkailta. Tapaamisia on lähes kuukausittain esimerkiksi monikulttuurisille perheille, erityislasten ja teinien vanhemmille sekä omaishoitajille. Lisäksi kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuu ryhmä, jonne isät ovat tervetulleita viettämään aikaan lastensa kanssa toisten isien seurassa. Ryhmien vetäjät ovat petäjävetisiä vapaaehtoisia, jotka jakavat samankaltaisen elämäntilanteen kohderyhmän kanssa. Tilanne on tarjonnan osalta niin hyvä, että vertaisryhmiä ei ole tällä hetkellä tarpeen lisätä. Myös Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila pyörii viikoittain vapaaehtoisvoimin.
Kävijälähtöinen ja osallistava toiminta
Perhekeskuksen toiminta on jatkuvaa kehittämistyötä, sillä asiakkaiden toiveet ja tarpeet muuttuvat lasten kasvaessa ja perheiden elämäntilanteiden muuttuessa. Tärkeää on jatkuva asiakaspalautteen kuuleminen ja siihen reagointi. Toimintaa kehitetään tarvelähtöisesti ja käyttäjäpalaute on ollut pääasiassa positiivista. Se, että perheet ottavat palvelut osaksi arkeaan, kertoo, että asiat tehdään hyvin.
Kolmevuotiaan Liljan ja yksivuotiaan Lumin äiti Salla Toikkanen on käynyt perheineen avoimessa päiväkodissa siitä asti, kun tilat kaksi vuotta sitten aukesivat ja toteaa, että säännölliset vierailut kertovat hänen ja lasten viihtymisestä palvelun parissa.
Tammikuussa Petäjävedelle perheineen muuttanut Essi Virkamäki kiittelee myös perhekeskuksella järjestettyä toimintaa, sillä sen kautta on ollut mahdollisuus tutustua uutena paikkakuntalaisena muihin perheisiin, jopa niin hyvin, että perhekeskukselta tutuiksi tulleita perheitä on tavattu myös avoimen päiväkodin ulkopuolella. Lisäksi perhekeskuksen näkyvyys ja tiedotus saavat Virkamäeltä kehuja, sillä ennen muuttoa tietoa lapsiperheen palveluista löytyi hyvin verkosta ja sosiaalisessa mediassakin on näkyvästi esillä perhekeskuksen ajankohtaiset tapahtumat. Puolitoistavuotiaan Hertan ja nelivuotiaan Toivon äitinä Essi arvostaa myös avoimen päiväkodin maksutonta ruokailua, joka saa erityiskiitosta useammalta perheeltä.
Syksyn mittaan perhekeskuksella tapahtuu viikoittaisen avoimen päiväkodin ja tauolta palaavan perhekahvilan tapaamisten lisäksi paljon muutakin, kun vertaistukiryhmät jatkavat toimintaansa. Perjantaina 24.9. vietetään valtakunnallista Vauvan päivää ja päivän kunniaksi perhekeskuksella on luvassa ohjelmaa koko perheelle. Avoimen päiväkodin syksyn teemana on lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen ja se näkyy esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan, puheterapeutin ja toimintaterapeutin vierailuina. Tarjolla on myös tukea vanhemmuuteen ja lapsiperheen parisuhteeseen. Ja kunhan koronarajoitukset hellittävät, on toiveissa toteuttaa myös kohtaamisia yli ikärajojen avaamalla kuntalaisten yhteinen olkkari kirjaston aukioloaikojen puitteissa. – NK
