Raija Harju-Kivinen asuu perheineen Kintaudella vanhan rautatieaseman kaksoisvahtitupana palvelleessa talossa. Talon rakennusvuosi on 1896 ja juuri tämä kaunis talovanhus sai Harju-Kivisen aikoinaan muuttamaan Petäjävedelle.

 

 

 

Uusi perusturvajohtaja Raija Harju-Kivinen luotsaa Petäjäveden soteuudistukseen

 

 

Petäjäveden perusturvajohtajaksi valittu Raija Harju-Kivinen on monella tapaa uuden edessä. Syksy tuo tullessaan tuuliseksi tiedetyn perusturvajohtajan työn ja samalla alkaa Petäjäveden hallittu laskeutuminen kohti soteuudistusta, jonka suuntaviivat on saatu valtion tasolla vihdoin päätettyä.

Keski-Suomessa, niin kuin muissakin maakunnissa, soteuudistuksen ydintoimija on hyvinvointialue. Hyvinvointialue kokoaa yhteen Petäjäveden ja muiden Keski-Suomen kuntien perusturvan toimialueet ja ottaa haltuunsa niiden tehtävät, eli kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä lisäksi pelastustoimen järjestämisen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Seututerveyskeskuksen ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien kuntayhtymien sekä kuntien oma sosiaalitoimen ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen työntekijöiksi ja kuntien velvollisuus tuottaa näitä palveluja lakkaa.

Yksi näistä siirtyvistä työpaikoista on perusturvajohtajan virka. Raija Harju-Kivinen on siis lähdössä tehtävään, joka vuodesta 2023 lähtien voi ollakin jotain muuta.

– Todennäköisesti kaikissa kunnissa ei tule olemaan perusturvajohtajaa, vaan hyvinvointialue päättää, miten johtaminen kannattaa hoitaa. Odotankin mielenkiinnolla ja jännityksellä, mikä on minun tehtäväni sitten hyvinvointialueessa.

Siihen asti, eli käytännössä puolitoista vuotta, Raija Harju-Kivisen tehtävänä on vastata perusturvan johtamisesta sekä terveyspalveluiden seurannasta ja ohjauksesta. Työhön sisältyy toiminnan ja talouden kehittämistä, mutta ei yksilökohtaista asiakastyötä. Vaativaa virkaa helpottaakin se, että perusturvajohtajan työtehtäviin ei enää kuulu johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät, vaan ne ostetaan palveluna Uuraisten kunnalta. Toisaalta entinen vanhuspalvelujohtajan virka on lakkautettu ja siirretty osaksi perusturvajohtajan tehtävää.

– Mutta samassa yhteydessä monia vanhustyön johtotehtäviä hajautettiin muille esimiehille, Harju-Kivinen tarkentaa.

 

 

Verkostot jo valmiina

 

Petäjäveden luotsaamisessa osaksi uutta hyvinvointialuetta hyvänä apuna on Harju-Kivisen aiempi työkokemus.

– Olen aiemmissakin työpaikoissani tehnyt maakunnallista kehittämistyötä eli käytännössä valmistellut soteuudistusta: ensin kehitin hankepäällikkönä Jyväskylän kaupungin koordinoimaa maakunnan lapsi- ja perhepalveluita ja sitten sairaanhoitopiirissä ehkäisevää päihdetyötä. Aiempiin työpaikkoihin kuuluvat myös lapsiasiavaltuutetun toimisto, Punainen Risti, Keski-Suomen sydänpiiri ja Jyväskylän yliopisto, Harju-Kivinen kertoo.

Soteuudistuksen keskeiset toimijat ja henkilöt ovat siis Harju-Kiviselle jo entuudestaan tuttuja, mistä voi olla hyötyä, kun hyvinvointialuetta synnytetään.

– Minulla on se tärkeä rooli, että kommentoin suunnitelmia Petäjäveden näkökulmasta ja tuon esille, mikä meille on tärkeää.

Millainen mullistus soteuudistus tulee olemaan Petäjäveden kannalta?

– Kuntalaisen näkökulmasta on tärkeää, että palvelut eivät karkaa meiltä, ja ne olisivat myös laadukkaita, Harju-Kivinen sanoo.

Todennäköistä kuitenkin on, että palveluissa tulee muutoksia. Työntekijöiden liikkuvuus ja kaikenlainen joustavuus on tärkeä osa soteuudistusta, mikä edesauttaa palvelujen pysymistä lähellä kuntalaisia, vaikka entinen palvelurakenne muuttuisikin.

– Ei me silti väistämättä olla häviäjiä tässä uudistuksessa, ja aion tehdä kaikkeni sen eteen, että näin ei olisi. Mutta toki tämä on vaikea uudistus talouden näkökulmasta. Kaikki henkilöstö siirtyy vanhoista työsuhteista palkkoineen ja etuineen, ja palkkojen harmonisoinnin jälkeen kustannukset tulevat väistämättä aluksi nousemaan.

– Toisaalta esimerkiksi sosiaalipalveluissa, joissa pätevistä työntekijöistä on hirveä pula, soteuudistus tuo selkeästi turvaa, kun kuntien ei enää tarvitse keskenään kilpailla työntekijöistä.

 

Rohkeutta, vastuuta ja yhdessä tekemistä

Soteuudistuksen keskeisten henkilöiden lisäksi tutuksi ovat tulleet viime vuosina Petäjäveden kunnan viranhaltijat sekä valtuutetut, onhan Harju-Kivinen istunut yhden kauden valtuutettuna ja hoitanut hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan tehtävää.

Johtajana Harju-Kivinen luonnehtii itseään asioihin paneutuvaksi, selkeäsanaiseksi ja yhteistyötä arvostavaksi.

– Vien asioita eteenpäin yhdessä työntekijöiden kanssa. Heillä on paras tieto esimerkiksi asiakastyöstä ja sen tarpeista. Työilmapiirin pitää olla turvallinen ja kannustava, niin että työntekijöiden ei tarvitse pelätä epäonnistumista, vaan he uskaltavat ottaa vastuuta ja kokeilla uutta. Työyhteisöksi ymmärrän myös valtuutetut ja koko kunnan henkilöstön, sekä myös asukkaat, joille haluaisin tarjota entistä parempaa viestintää kunnan palveluista. – MY