Petäjäveden ranta-asukkailta ja kesämökkiläisiltä toivotaan, että ilmoittaisivat metsästäjille, jos nurkissa näkee supikoiran tai minkin, joka tuhoaa vesilintujen pesiä syömällä munat. Keijo Ekmanin kuvassa loukutettu minkki.
Taantuvia vesilintujen metsästystä tulee välttää – maassa pesivillä linnuilla menee huonosti
Sorsastus alkoi viime viikolla. – Maassa pesivillä linnuilla menee huonosti ja Lukesin tekemän keinopesätutkimuksenkin mukaan varislinnut, supikoira ja minkki tuhoavat eniten niiden pesiä syömällä niiden munat. Lisäksi tuhoja tekee kettu ja kissa, kertoo Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Keijo Ekman. – Meidän riistakameroissa näkyy, että kanalintujen pesiä tuhoaa eniten näätä.
– Nyt toivoisimmekin Petäjäveden ranta-asukkailta ja kesämökkiläisiltä, että ilmoittaisivat meille, jos nurkissa näkee supikoiran tai minkin, jotka ovat vieraslajeja, niin metsästäjät voivat tulla loukuttamaan ja pyydystämään ne pois. Näädät voivat tehdä tuhojaan myös rakennuksissa. Varislinnuille emme voi mitään, koska pesimäaikainen rauhoitus alkaa ennen kuin ne muuttavat tänne.
Ekman kertoo, että minkit loukutetaan heti tappavilla raudoilla ja supikoira koiralla. – Loukut on rakennettu niin, ettei niihin pääse muut eläimet, kuten kettu tai saukko, mutta ei niihin pidä mennä ihmisenkään sormia työntämään.
Vieraslajeista voi ottaa yhteyttä Ekmaniin (050 539 9330) tai Mikko Jutilaan (040 709 2425).
Lajien taantumiseen vaikuttavat tuhoeläinten lisäksi ilmaston-, ympäristön- ja ravinnonmuutokset. Vesilinnuista taantuvia lajeja ovat muun muassa lapasorsa, haapana, tukkasotka ja punasotka, ja niitä tulee metsästäjien nyt välttää. Kiellettyä niiden metsästys ei kuitenkaan ole, paitsi punasotkan, joka on rauhoitettu. Eniten metsästäjät saavatkin sinisorsaa, ja pannulla kaikki vesilinnut maistuvat Ekmanin mukaan samalta.
– Jos nyt kuitenkin käy niin, että taantuvan lajin linnun ampuu, niin seitsemän päivän aikana pitää tehdä ilmoitus Omariista.fi:n kautta, Ekman muistuttaa.
Myös koirien kiinnipitoaika on päättynyt ja autoilijoiden on syytä tähän aikaan vuodesta huomioida vapaana juoksevat metsästyskoirat.
Sorsastuksen lisäksi käynnissä on karhujahti, jänisjahti alkaa 1.9., myöhemmin kaurisjahti. Hirviluvatkin on jo jaettu, ja Petäjäveden yhteisluvan vetäjä on Pekka Kaura-aho.
Metsästäjät tekevät paljon myös tutkijoiden avustamistyötä. Esimerkiksi Luonnontieteelliselle keskusmuseolle Luomukselle kerätään nyt sepelkyyhkyn ja heinäsorsien ulostenäytteitä. Myös haapanoiden siipinäytteitä tarvitaan. – Eli jos nyt ampuu haapanan, niin ehjemmän siiven voi toimittaa minulle, Ekman sanoo. – SK
