Valtuuston puheenjohtaja Hannu Ässämäki on huolissaan Petäjäveden kunnan tulevaisuudesta.
Hannu Ässämäki: ”Kun äänestää rätkäytetään, jää pulinat pois”
Uuden kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Perussuomalaisten Hannu Ässämäki, 65. Ässämäki on konkari kuntapäättäjä ja hänet valittiin ensimmäistä kertaa valtuustoon vuoden 1983 vaaleissa. Välissä hän on ollut kaksi kautta pois. Nyt viimeisimmän tauon jälkeen Ässämäki sai 52 ääntä. – Kansa ei ole unohtanut, hän kiittää.
Puolueiden paikkaneuvottelut sujuivat kesäkuussa melko rivakasti. Ässämäki olisi halunnut kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, mutta se kuuluu isoimmalle puolueelle, ja hän pyrkii vaikuttamaan nyt valtuuston puheenjohtajana. Kokouksissa Ässämäki aikoo pitää kuria niin, että pysytään asiassa. Ässämäki pitää kokousten striimaamista yleisölle hyvänä tapana jatkossakin.
Ässämäki päätti lähteä uudestaan kuntapolitiikkaan mukaan, katseltuaan kunnan ja sen talouden kehityksen suuntaa.
– Tällä meiningillä lakkaa kunta olemasta. Enää ei ole varaa väen vähentyä, asukasluvun kehitys kun vaikuttaa suoraan verotuloihin. Viime kauden kaikki tilinpäätökset olivat tappiollisia, paitsi viime vuosi, joka saatiin plussalle keinotekoisesti valtionavustusten ja koronatukien avulla.
Ässämäki muistuttaa, että pitkään rakennettu voidaan tuhota nopeasti. – Sama se on yrityspuolella, 40 vuotta yrittäjänä toiminut Ässämäki toteaa. – Yrittäjä katsoo aina sitä, mitä viivan alle jää.
Ässämäki lähti aikoinaan SMP:n listoille, myöhemmin Perussuomalaisiin ja välillä oli myös Keskustassa. – En ole poliittinen ihminen, mutta katson miten puolueohjelma vasta omia näkemyksiäni. Olen markkinatalousihminen ja tulosta pitää tulla, eikä velan varassa yhteiskunta pyöri. Petäjävedellä velan määrä ei tosin ole nyt ongelma, vaan alijäämäiset tilinpäätökset. Viime valtuustokaudella täyttyi Petäjävedelläkin jo kriisikunnan kriteereitä, mutta avustukset vielä pelastivat.
– Olen ollut kaksi kertaa aiemmin kunnan taloutta pelastamassa: 90-luvulla irtisanottiin työntekijöitä ja 2000-luvulla valmisteltiin yhdistymistä Jyväskylän maalaiskuntaan. Vuoden 2009 omakotitalonäyttely oli menestys.
Ässämäki kertoo tehneensä kolmen eri kunnanjohtajan kanssa työtä, nykyistä hän ei vielä tunne. – Teppo Sirniö oli sellainen, että kun jotain päätettiin, hän lähti sitä kuin raketti toteuttamaan ja vei asiat nopeasti eteenpäin, Ässämäki kehuu.
Tulevan valtuustokauden haasteet ovat Ässämäen mukaan talous sekä uusien asukkaiden ja yritysten saaminen kuntaan. – Jos ei nyt yritetä, niin mikä on se toinen vaihtoehto, hän pohtii. – Ja miksi Uuraisilla, jolla on samanlainen sijainti kuin meillä, on väkiluku nousujohteinen, kun meillä väki vähenee? Täällä ei ole tehty asioiden eteen nyt yhtään mitään.
Päätöksiä valmistellaan paljon lautakunnissa ja kunnanhallituksessa, mutta jos äänestystulos on tiukka kunnanhallituksessa, se tietää keskustelua valtuustossa. – Hyvä se on, että äänestää rätkäytetään, niin jää pulinat silloin pois. Äänestyksen jälkeen ei voi selitellä, Ässämäki sanoo. – Liian paljon on nykyään sitä, että kunnanhallituksessa ollaan eri mieltä kuin lopulta valtuustossa. Lobbaaminen on lisääntynyt. Itse olen ollut 20 vuotta kunnanhallituksessa ja vain kaksi kertaa vaihtanut mielipidettä, kun asiaan on tullut olennaista lisätietoa.
Ässämäki on huomannut, että vuosikymmenten aikana päätöksenteko on muuttunut myös niin, että virkamiesten vastuu on lisääntynyt ja heille on delegoitu paljon vastuuta. – Kunnanhallituksessa valittiin jopa kunnan vuokra-asuntojen asukkaat. Nykyään ne ovat virkamiesten vastuulla. Asiat lautakunnissa ovat vähentyneet, eikä lautakuntiakaan ole enää kuin kolme. – SK
