Mikko Tiirolan uudessa savusaunassa on tilaa ainakin viidelletoista saunojalle.
Uusi savusauna palaneen tilalle
– Kun entinen savusauna paloi viime syksynä, oli meille heti selvää, että uusi savusauna on rakennettava. Tulipalo oli valtava järkytys ja savusaunan menettämisestä tuli suuri suru; savusauna on liittynyt meillä kiinteästi esimerkiksi jouluperinteisiin, Mikko Tiirola kertoo.
Nyt Kaupin tilalle on noussut uusi savusauna.
– Tämän on tehnyt karstulalainen Hirsityö Heikkilä, joka on erikoistunut perinteisten hirsirakennusten tekoon, savusaunoissa he käyttävät Risto Vuolle-Apialan malleja, Tiirola kertoo.
– Tämä on samalla paikalla kuin entinen, ja mitoiltaan vanhan saunan kopio. Tosin vanhassa saunassa pukuhuone oli samassa rakennuksessa, tähän on tehty erillinen saunatupa, joten saunojille on saatu enemmän paikkoja. Lauteille mahtuu ainakin 15 henkeä.
Syksyllä palanut savusauna ehti palvella Kaupin tilalla parikymmentä vuotta. Itse rakennus oli paljon vanhempi, alun perin pyykkitupa ja myöhemmin sepän paja.
– Savusauna siitä tehtiin vuonna 2000, ja kyllä siinä yli 400 kertaa ehdittiin saunoa, Tiirola kertoo.
Sauna vuodenajan mukaan
Saunoja Kaupissa on enemmänkin. Savusaunan lisäksi pihapiiristä löytyy sekä Tiiroloiden että Oikaristen pihasaunat, joissa on jatkuvalämmitteiset kiukaat, saaressa mökillä on rantasauna, parilla eräkämpällä on sauna ja telttasaunakin löytyy.
– Saunomispaikka vähän vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä tulee saunottua paljon mökillä saaressa, ja metsästysaikaan syksyllä eräkämpillä. Kaikki saunat ovat yksilöitä. Rantasauna on mukava, kun siitä pääsee uimaan tai talvella avantoon, jatkuvalämmitteisen taas saa nopeasti lämpimäksi. Savusauna on parhaimmillaan viileämmällä kelillä, ja kun lämmitys on vähintään puolen päivän projekti, kiireen tunteen saa kokonaisvaltaisemmin pois, Tiirola sanoo.
Saunaelämyksiä Tiirola on hakenut myös yleisistä saunoista niin Helsingistä kuin Tampereeltakin.
– Keski-Suomihan on julistautunut saunamaakunnaksi, meillä Petäjävedelläkin olisi varmasti tilausta yleiselle saunalle, Tiirola toteaa.
– Itse olen tykännyt käydä yleisissä saunoissa; sauna on tasa-arvon tyyssija, jossa heitetään tittelit pois. Saunassa on mukavat saunajutut, siellä ei riidellä. Petäjävedellä olisi selkeä tilaus leirintäalueelle ja sen yhteyteen olisi mahtavaa saada yleinen sauna. Jos tällaista hanketta lähdetään viemään eteenpäin, minä olen varmasti sitä tukemassa.
Kokemuksia erilaisista saunoista
Uutta savusaunaansa Tiirola on ehtinyt lämmittää jo useamman kerran.
– Tässä ollaan opeteltu ja testailtu, kuinka paljon lämmitystä tarvitaan, että tämän saa lämpimäksi. Paloriskihän savusaunoihin aina liittyy, mutta tässä sitä on yritetty minimoida, esimerkiksi seinät on haapahirttä, eivät pihkaista puuta, Tiirola kertoo.
Saunominen on Tiirolalle tärkeää ja hän on mukana myös edistämässä saunakulttuuria Saunakulttuuri ry:ssä, joka pyörittää Jämsän saunakylää.
– Saunominen on kokonaisvaltaisesti niin rentouttavaa, että töitten jälkeen on kyllä mukava päästä saunaan. Sitähän sanotaan, että saunassa tulee niin hyvä olo, että velatkin muuttuvat saataviksi, Tiirola toteaa ja kertoo käyneensä saunomassa myös Jämsän saunakylän saunoissa.
– Minusta on mielenkiintoista käydä erilaisissa saunoissa, Tiirola sanoo.
– Meillä on kaveriporukka, jonka kanssa saunomme säännöllisesti. Kerran vuokrasimme Tamminiemen saunan. Se oli kyllä erityinen kokemus, tuntui että itse Urkki olisi ollut löylyn henkenä.
Entisessä savusaunassa pukuhuone oli samassa rakennuksessa, nyt viereen on rakennettu erillinen saunatupa.
