Jouko Jokisen luonnonkivistä rakentama savusauna piiloutuu kallionkoloon.
Savusauna syntyi luonnonkivistä
Jouko ja Seija Jokisen luonnonkivistä tehty turvekattoinen savusauna piiloutuu rinteeseen rannan tuntumaan niin hyvin, ettei sitä juuri huomaa ennen kuin on aivan saunan vieressä. Pyöreistä kivistä tehdyt seinät sulautuvat ympäristöön todella hyvin.
– Tässä oli kalliossa sopiva kolo, johon saunan sai rakennettua siten, että paikalla ollut iso kivi on osa saunan seinää, Jouko Jokinen esittelee.
Jokinen rakensi savusaunansa kymmenisen vuotta sitten.
– Kolmisen kesää siinä meni. Rakentelin vain kesäisin, Seija oli mukana keräämässä kiviä. Luonnonkivistä muuraaminen oli hidasta, kun laastin piti antaa kuivua aina, kun oli yhden kerroksen muurannut, Jokinen kertoo.
– Tässä on kaksikuorirakenne, eli kiviä on kahdella puolella ja välissä on valettu betoni raudoituksineen. Seinät ovat paikoin 40 sentin paksuiset ja rakenne on niin tukeva, ettei tämä ihan heti lähde tuulen mukaan.
Luonnonkiveä ja kierrätystavaraa
Kivet saunaan löytyivät pääasiassa omalta tontilta.
– Tämä on vanhaa peltoa, ja tästä oli aikoinaan kerätty kiviä kasoihin rannalle. Kyllä tähän yksi kuorma-autolasti tuotiin seulanpääkiviä, jo silloin, kun tätä taloa rakennettiin, ja jonkin verran olen hakenut itse montulta henkilöauton peräkärryllä. Saunan lisäksi kiviä on käytetty poluilla, rantapenkassa ja talon ja saunan ympäristön kiveyksessä, Jouko Jokinen kertoo.
– Tänä kesänä teen vielä uuttakin polkua, siihenkin hain montulta kiviä. Ja savusaunan kiuashan on iso kivikasa, siinä on mukana myös ostettuja kiuaskiviä.
Kovin paljon ostettua Jokisen savusaunasta ei löydy.
– Valtaosin tässä on käytetty kierrätystavaraa, esimerkiksi ovi ja lauteet ovat vanhasta saunasta, Jokinen kertoo.
Savusaunan tekemistä Jokinen oli miettinyt jo pitempään.
– Ensin ajattelin tehdä sen betoniharkoista, mutta sitten näin lehdessä jutun, jossa oli luonnonkivistä tehty savusauna. Tässäkin oli tontilla kiviä, joten ajattelin, että voinhan minäkin tehdä kivisen saunan, Jokinen kertoo.
Vasta kuuluu savusaunaan
Jokisilla on tontillaan myös toinen rantasauna, siinä on puilla lämpiävä jatkuvalämmitteinen kiuas. Ja talossa sisällä on sähkösauna.
– Sitä emme ole lämmittäneet juuri ollenkaan, saunomme talvellakin jatkuvalämmitteisessä rantasaunassa. Siinä ei ole ihan niin hyvät löylyt kuin savusaunassa, mutta huomattavasti paremmat kuin sähkösaunassa, Jouko Jokinen sanoo.
Savusaunaa Jouko Jokinen lämmittää muutaman kerran kesässä, yksi lämmityskerroista on aina juhannuksena.
– Saunon savusaunassa saman saunakaverin kanssa. Hän toi minulle syntymäpäivälahjaksi leppäklapuja, nyt taas kelpaa savusaunaa lämmittää, Jokinen toteaa ja kertoo, että leppä on parasta savusaunan lämmittämiseen, ja myös haapa on hyvää siihen tarkoitukseen.
– Lämmittäminen kestää kolmesta viiteen tuntia, vähän sen mukaan, kuinka kauan aikoo saunoa. Kolmen tunnin lämmittämisellä jo muutamat löylyt ottaa, mutta yleensä me saunomme kauemmin ja käymme välillä uimassa. Ja vastomme – vasta kuuluu ehdottomasti savusaunaan.
Vastoja teen talveksikin, pappa opetti minulle aikoinaan vastan teon. Lapsena saunoin mummolassa savusaunassa, siitä se onkin ehkä jäänyt mieleen, että savusauna on hyvä sauna. – TL
Vasta kuuluu Jouko Jokisen mukaan ehdottomasti savusaunaan.
Savusaunan kiuas on iso kasa kiviä.
– Savusaunan ovi, ja siinä oleva puinen lukko, ovat kierrätystavaraa, Jouko Jokinen kertoo.
Sauna on sijoitettu kallionkoloon siten, että paikalla ollut iso kivenlohkare on osa saunan seinää.
