Kirkkovaltuutettu Seppo Rantapuska on tehnyt itse havainnekuvia suunnitellusta tuulivoimahankkeesta. Kirkkovaltuuston kokouksessa tuotiin esiin vertailun vuoksi, että Eiffel-torni on antenni mukaan lukien 324 metrin korkuinen, ja mäen päälle rakennettavien tuulivoimaloiden korkeus on kokonaisuudessaan 370 metriä.
Kirkkovaltuusto on huolestunut mahdollisesta Unesco-statuksen menettämisestä tuulivoimahankkeen vuoksi
Kirkkovaltuusto keskusteli pitkään torstai-illan kokouksen päätteeksi Petäjävedelle suunnitellusta Pitkälänvuoren tuulivoimahankkeesta.
Suurin osa seurakunnan päättäjistä totesi, että seurakunnan suurin huoli on Petäjäveden vanhan kirkon Unesco-statuksen säilyminen jatkossakin, ja että Petäjäveden kunnan päättäjien tulisi huolehtia siitä, ettei Unesco-statusta tuulivoimaloiden vuoksi menetetä.
Ainoastaan Kai Paltamaa puolusti tuulivoiman rakentamista Petäjävedelle ja arvosteli sitä, että tuulivoiman suhteen usein paisutellaan lukuja suuntaan tai toiseen.
Viestiä kunnan päättäjille
Kirkkovaltuutettu Seppo Rantapuska totesi olevansa pettynyt Swecon teettämiin havainnekuviin, joiden tarkoitus on havainnollistaa, kuinka tuulivoimalat tulevat näkymään vanhalle kirkolle.
Havainnekuvat tulevat mukaan HIA-selvitykseen (Heritage Impact Assessment), joka tehdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa jo kaavahankkeen aikana, koska tuulivoimapuisto tulee 4,3 kilometrin päähän Unesco-kohteesta, Petäjäveden vanhasta kirkosta. Selvityksessä tutkitaan, vaarantaako tuulivoimala kirkon Unesco-statusta.
Virallisia havinnekuvia.
Rantapuska esitteli kirkkovaltuustolle itse laatimiaan havainnekuvia, joista huomataan, kuinka paljon tuulimyllyt tulevat todellisuudessa kirkolle näkymään.
– Nämä ovat mahdollisimman tarkkaan mitattuja ottamalla huomioon puiden, rakennusten ja voimaloiden mitat sekä voimaloiden asennuspaikat. Kuka vastaa siitä, mikä on totta? Havainnekuvien perusteella kuitenkin tehdään HIA-selvitys, hän kysyi.
Rantapuska huomautti, että etenkin laajakuva latistaa kohdetta ja pyörivät myllyt näkyvät luonnossa aina kuvaa paremmin. Lisäksi vilkkuvat varoitusvalot lentokoneille korostavat näkyvyyttä.
Rantapuska esittikin syvän huolensa siitä, miten käy Petäjäveden vanhan kirkon Unesco-statuksen – ja suurin osa päättäjistä yhtyi tähän huoleen.
Raija Harju-Kivinen painotti, että tuulivoimalat ovat ainutlaatuisia korkeutensa vuoksi, koska Suomessa ei näin isoja tuulivoimaloita ole missään.
Pitkälänvuoren Tuulivoimapuisto Oy:n hankevastaava Timo Koljonen totesi maaliskuussa etänä pidetyssä yleisötilaisuudessa, että HIA-selvitys lähetetään Unescolle, mutta hanke ei voi jäädä odottamaan sitä, miten Unesco selvitykseen reagoi. – Minun huoleni lähtee siitä, että jos kunnassa kaavoitus hyväksytään, rakentaminen aloitetaan heti, eikä Unescon näkemystä asiaan odoteta, Eila Koivuniemi sanoi. Hän painotti, että Unescon mielipidettä pitää odottaa ja seurakunnan pitää viedä tästä viestiä kunnan päättäjille.
– On mittaamaton menetys, jos Unesco-status menetetään.
– Unesco-status on tärkeä ja siitä pitää olla huolissaan, myös Matleena Ylikoski sanoi.
Kirkkovaltuutetut toivat maailmalta esiin runsaasti esimerkkejä, joissa Unesco-status on menetetty, esimerkiksi Saksassa sillan rakentamisen vuoksi. – Tämä on varmasti aiheellinen huoli, kun katsoo netistä näitä tapauksia. On monta esimerkkiä maailmalla, että statuksen voi menettää, Anna-Maria Huuskonen sanoi. Myös hänen mielestään Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy:n teettämät havainnekuvat olivat heikkolaatuisia.
Kirkkoherra Laura Laitinen totesi, että Museoviraston lausunto vaaditaan hankkeelle ennen kuin Petäjäveden kunnanvaltuusto voi päättää kaavasta ja sitä kautta sen toteuttamisesta. – Myös seurakunta, vanhan kirkon säätiö ja vanhan kirkon hoitokunta laativat oman lausuntonsa paikallisina huolenkantajina ja kirkon vaalijoina, Laitinen totesi.
Heikki Palola muistutti, että kunnan saamat kiinteistöverotulot eivät tule samaan aikaan ja ne tulevat viiveellä, sillä massiivisia tuulimyllyjä rakennetaan pitkään.
Tuulivoimapuiston selvitykset valmistuvat syksyllä 2021 ja sen jälkeen sen toteutumisesta ja toteuttamisesta päättää Petäjäveden kunnanvaltuusto.
Seppo Rantapuska esitteli kirkkovaltuustolle itse tekemiään havainnekuvia suunnitelluista tuulivoimaloista. Muut päättäjät yhtyivät huoleen.
Tässä Seppo Rantapuskan laatimia havainnekuvia tuulivoimaloista vanhan kirkon näkymässä. – Kuva on aika laaja sivusuunnassa, joten silmälle näkyvät luonnossa vielä voimakkaammin, kuva latistaa näkymää, Rantapuska toteaa. – Kuva on otettu sillalta Keuruuntiellä sillan keskiosasta. Vierailijat kuitenkin ottavat kuvia juuri tästä sillalta, josta kirkko näkyy parhaiten.
– Silta on 5 m Jämsänveden pinnan yläpuolella ja Jämsänveden pinta on noin 110 m merenpinnasta. Kuvassa näkyvät Pitkälänvuori, Sulkukankaan mäki ja Heinälammen pohjoispuolelle suunnitellut voimalat ovat noin 210 m korkeudella merenpinnasta. Tämä on tarkastettu Maanmittauslaitoksen kartan korkeuskäyrästöstä. Voimaloiden yläsiiven korkeus on siis 270+100 =370 metriä! Ja keskiön korkeus on 180+100=280 metriä, Rantapuska sanoo. – Mitoitus on tehty huolellisesti yhdenmuotoisten kolmioiden avulla käyttäen hyväksi varastorakennuksen korkeutta (4m20cm) ja vieressä olevien koivujen korkeutta sekä koivujen etäisyyttä sillalta (88m). Käytin läpinäkyvyys (transparency) ominaisuutta kahdessa oikeanpuoleisessa voimalassa transparency =70% ja vasemmanpuoleisessa Pitkälänvuori =90%.
Keuruuntien sillan keskeltä etäisyydet voimaloihin vasemmalta oikealle: Pitkälänvuori 4 330 m, Heinälammen pohjoispuolelle suunniteltu 4 920 m ja Sulkukangas 6 230 m. Vanha kirkko on noin 150 m lähempänä voimaloita. – Oikeanpuolimmainen on Sulkukankaan mäen voimala, joka on lähinnä ratsastustallia. Ratsastustalli on 1 km päässä Sulkukankaan voimalasta. Se on Teijan tallin näkymässä valtavan kokoinen. Siitä kannattaisi tehdä havainnekuva, Rantapuska sanoo. – Monissa kunnissa onkin laitettu minimietäisyydet vakinaiseen asutukseen riittävän suureksi ettei näkemä- ja välkehaittoja ole. Pimeällä näissä loistavat lentokoneiden varoitusvalot.
– Vanhan kirkon pihalle näkyy Pitkälänvuoren voimala, etäisyys 4200 metriä, mutta Keuruuntien eteläpuolisia en selvittänyt, sieltä voi tulla lisää näkyville, Rantapuska kertoo. Sulkukankaan voimala ei näy eikä Heinälammen voimala.
– Joka tapauksessa kun vieraat kävelevät opastaululta lammasaidan viertä kirkolle, niin Pitkälänvuoren voimala näkyy, välillä puiden takana, välillä puiden aukoissa hyvinkin selvästi ja kiinnittää varmasti huomiota. Varastorakennuksen edestä otettuun näkymään on istutettu Pitkälänvuoren voimala. Kuva otettu 1.6.2021: vaikka puut ovat nyt lehteviä, näkyy voimala selkeästi, Rantapuska sanoo.
Tässä Rantapuskan laatima esimerkki lähiasukkaille kahden kilometrin etäisyydeltä voimaloista.
Talous pakkasella
Kirkkovaltuusto hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Seurakunnan talous jäi viime vuonna noin -24.000 euroa miinukselle. Määrärahaylityksiä tuli pappilan remontissa yli 25.000 euroa, kirkkoremonttiin liittyen 20.000 euroa, henkilöstökuluissa 8.800 euroa ja Aamumaan uudistamisessa 400 euroa.
Tälle vuodelle on tehty hienoisesti plusmerkkinen talousarvio ja seurakunnalla on tiukka säästökuuri päällä.
Ylikoski toi esiin alustavat suunnitelmat toteuttaa uuden kirkon rantaan nuotio- tai hiljentymispaikka, laituri sekä esteetön kirkkopolku. Myös vanhalle kirkolle on suunniteltu laituria ja kunta on hakenut Ely:ltä lupaa jäätelökioskilevikkeen laiturille. Laituri- ja virkistyspaikkahankkeille olisi mahdollista hakea Vesurilta rahoitusta.
Seurakunnan strategiatyöryhmään valittiin kirkkoherran ja työntekijöiden lisäksi Hannele Oikarinen, Koivuniemi, Rantapuska ja Paltamaa.
Eroa pyytäneen Lasse Ollin tilalle kirkkovaltuuston ei valittu ketään ja kirkkovaltuusto jatkaa 14-jäsenisenä kauden loppuun. Kirkkoneuvoston varajäseneksi Ollin tilalle valittiin Minna Taipale.
Piispanvaaleissa äänestämään valittiin maallikkojäsenet Oikarinen, Paltamaa, Huuskonen ja Pirkko Saarinen. Lisäksi Palola äänestää hiippakuntavaltuutettuna. – SK
