Seututerveyskeskus perustettiin kymmenen vuotta sitten Palokan kuntayhtymän ”raunioille”, kun Jyväskylän maalaiskunta liittyi kaupunkiin. Petäjäveden terveysasema jatkoi petäjävetisten palvelua, ja jatkaa sitä edelleen; tällä hetkellä ovet ovat koronan takia kiinni, mutta palvelut pelaavat ajanvarauksella.
Seututerveyskeskus syntyi ”sote-valmiina”
Seututerveyskeskus on hoitanut petäjävetisten terveyttä vuosikymmenen ajan, vuoden 2011 alusta lähtien. Palokan kansanterveystyön kuntayhtymä, johon kuuluivat Petäjävesi, Jyväskylän maalaiskunta, Uurainen ja Toivakka, oli perustettu jo 1970-luvulla, mutta kun Jyväskylän maalaiskunta liittyi Jyväskylän kaupunkiin vuoden 2009 alusta, jäivät kuntayhtymän muut kunnat ”tyhjän päälle”, asuihan maalaiskunnassa kolme neljäsosaa kuntayhtymän asukkaista.
– Näille kolmelle kunnalle ei oikein ollut luonnollista kumppania, jonka kanssa ne olisivat voineet muodostaa riittävän suuren perusterveydenhuollon kuntayhtymän, Seututerveyskeskuksen ensimmäinen toimitusjohtaja Reijo Räsänen kertoo.
– Petäjävesi olisi ehkä voinut ryhtyä käynnistelemään yhteistyötä Keuruun kanssa, mutta minun käsittääkseni Petäjävedellä ei ollut kovin isoa intoa mennä mukaan Keuruun ja Multian kuntayhtymään. Palokan kuntayhtymä oli toiminut hyvin, ja se suunta koettiin Petäjävedellä luontevammaksi kuin Keuruu. Sama tilanne oli Toivakassa, Joutsan suunta koettiin vieraaksi, Räsänen muistelee ja kertoo Seututerveyskeskuksen syntyyn vaikuttaneen myös suunnitteilla olleen sote-uudistuksen.
– Silloin puhuttiin, että erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tulisi saada yhdeksi kokonaisuudeksi. Meillä Palokan kuntayhtymässä oli kokemusta yhteistyöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa muun muassa päivystyksissä, Palokan kuntayhtymän johtajana ja johtavana lääkärinä toiminut Räsänen kertoo.
– Samalla muillekin keskisuomalaisille kunnille avautui mahdollisuus tulla mukaan perusterveydenhuollon yhteistyöhön. Minun ajatuksissani oli tuolloin, että laaja sote-ratkaisu syntyy viiden vuoden sisällä.
Omalla mallilla yhteistyöhön
Seututerveyskeskukseen lähtivät mukaan Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Palokan kuntayhtymässä ollut Uurainen lähti yhteistyöhön Jyväskylän kanssa.
– Seututerveyskeskuksesta tuli merkittävä toimija ja sille saatiin riittävän iso väestöpohja, Reijo Räsänen sanoo.
– Käsittääkseni toiminta lähti käyntiin hyvin, ilman isompia ristiriitoja. Minulle on aina ollut tärkeää kuunnella mukana olevia kuntia ja niiden toiveita. Rahoitus järjestettiin alusta asti siten, että jokainen kunta maksaa omien asukkaittensa käyttämistä palveluista, eikä millekään kunnalle saa tulla sellaista tunnetta, että tässä maksetaan naapureiden kuluja.
Seututerveyskeskus on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos, jonka johtokunnassa on edustus niistä kunnista, jotka ovat mukana Seututerveyskeskuksessa. – Näin ei tarvinnut tehdä erillistä perusterveydenhuollon kuntayhtymää, joka olisi vaatinut oman yhtymävaltuustonsa; hallinto saatiin kevyemmäksi, Räsänen toteaa.
– Ihan vastaavaa mallia ei löytynyt muualta, se oli aika uniikki ja ennakkoluuloton ratkaisu. Jos Seututerveyskeskusta ei olisi perustettu, olisi alueelle saattanut syntyä useampi perusterveydenhuollon kuntayhtymä, ja se olisi minun mielestäni ollut taaksepäin menoa.
Petäjäveden kanssa yhteistyö sujui Räsäsen mukaan hyvin, eikä hän muista, että olisi ollut mitään isompia ongelmia.
– Kaikissa pienissä kunnissa ongelmana oli, ja on edelleen, se, että lääkäreiden saaminen paikkakunnalle on vaikeaa. Niistä ajoista, kun minä valmistuin, lääkäreiden määrä on kasvanut huimasti, mutta perusterveydenhuollon puolella lääkärien saatavuus on edelleen ongelma. Jokaisessa kunnassa haluttiin kuitenkin pitää avopalvelut hammashoitoa myöten. Terveydenhuollon kustannusten noustessa haasteena on ollut se, miten palvelut saadaan järjestettyä siten, että ne ovat riittävät, mutta eivät tule liian kalliiksi kunnalle, Räsänen toteaa.
– Petäjäveden kanssa yhteistyö sujui hyvin, jo Palokan kuntayhtymässä. Minä muistan Petäjäveden asiallisena ja luotettavana kumppanina, jonka kanssa ei tullut yllätyksiä, Räsänen sanoo.
Tiimimallilla oikeaa kohdennusta
Tällä hetkellä Seututerveyskeskusta kehitetään kohti sote-ratkaisua.
– Olemme tiiviisti mukana kaikissa maakunnallisissa työryhmissä ja odotamme, että uusi sote-malli otetaan käyttöön vuoden 2023 alusta, vaikka siitä ei vielä päätöksiä ole tehty, Seututerveyskeskuksen nykyinen toimitusjohtaja Eva Pihlamaa-Tuononen kertoo.
Lääkärien saaminen terveyskeskuksiin on edelleen haastavaa, Pihlamaa-Tuonosen mukaan nyt alkaa lisäksi olla pulaa sairaanhoitajista ja muista terveydenhuollon ammattilaisista.
– Yksi tapa, jolla yritämme kohdentaa ammattilaisten työtä oikein, on moniammatillinen tiimimalli, joka on nyt otettu käyttöön Petäjävedelläkin. Siinä potilaalla on oma hoitaja, joka koordinoi hoidon tarvetta yhdessä tiimin kanssa, jossa on mukana lääkärin ja hoitajan lisäksi muitakin ammattilaisia, esimerkiksi fysioterapeutti. Jos potilaan asia ei tarvitse lääkärin vastaanottoa, hänet voidaan ohjata esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle. Kun lääkärin työpanosta kohdennetaan oikein, lääkäriin pääseekin nopeammin, Pihlamaa-Tuononen selvittää.
– Tällä mallilla ei olla huonontamassa palveluita, vaan päinvastoin parantamassa niitä. Toivottavasti ihmiset oppisivat luottamaan siihen, että moni asia hoituu hyvin ilman lääkärin vastaanottoa, ja lääkäriaikoja saataisiin niille potilaille, jotka oikeasti tarvitsevat lääkäriä.
Lääkäripulaan Seututerveyskeskuksessa on vastattu myös etälääkäripalvelulla. Etälääkäri on Jyväskylässä ja häneen saa yhteyden joko omalta terveysasemalta hoitajan avustuksella tai omasta kodista.
– Etälääkäripalvelu on otettu hyvin vastaan ja sen käyttöaste nousee koko ajan. Nyt haemme jo toista etälääkäriä.
Ovet auki taas koronan jälkeen
Yhteistyö kuntien kanssa sujuu myös Eva Pihlamaa-Tuonosen mukaan hyvin. – Meillä on säännöllisesti neuvotteluja ja aktiivista yhteydenpitoa, niin kuntien johdon kuin esimerkiksi perusturvajohtajienkin kanssa, Pihlamaa-Tuononen sanoo.
– Nyt olemme kiinnittäneet huomiota myös entistä ajantasaisempaan ja säännöllisempään raportointiin taloudesta. Kunnathan maksavat palvelujen käytön mukaan, ja jo yksi tai kaksi paljon hoitoa ja kalliita lääkkeitä vaativaa potilasta voi nostaa kunnan laskun loppusummaa reilusti.
Tällä hetkellä muun muassa Petäjäveden terveysaseman ovet ovat kiinni, mutta palvelut toimivat ajanvarauksella. – Koronan takia ovet on pidetty kiinni, mutta kun korona hellittää ja rokotuskattavuus paranee, ovetkin taas avataan. Pienten terveysasemien sulkemisesta ei ole ollut mitään keskusteluja. Lääkäreitäkin olemme saaneet, tosin tarvitsisimme heitä vielä lisää.
– Nyt reilun vuoden ajan korona on tuonut meille haasteita, ja näytteenotto, jäljitys ja rokotukset vievät paljon resursseja. Henkilökunnastamme olen todella ylpeä ja kiitollinen siitä, että he jaksavat puurtaa. – TL
