Talon ja järven välinen aukea peltomaisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi.
Pettuveen wanhat talot:
Pihapiiri täynnä vanhoja rakennuksia
Arttu Rahikaisen ja Raija Kauppisen koti, Niemelän tilan päärakennus, on rakennettu parisataa vuotta sitten. Pihapiiriä ympäröivät vanhat rakennukset, joista löytyy niin museoesineitä kuin nukkumatilaakin. Päärakennus on ulkoa päin lähes alkuperäisessä kuosissaan, sisältä se on remontoitu nykyaikaiseksi kodiksi, vanhaa tyyliä kunnioittaen.
– Päärakennuksen tarkkaa rakennusvuotta en tiedä, mutta seinistä löytyi vanhojen tapettien alta sapluunamaalauksia, jotka on tehty 1850-luvulla, ja niidenkin alta löytyi vielä toisenlaisia maalauksia. 1850-luvun sapluunamaalaukset on tehnyt joku kiertelevä maalari; esimerkiksi Muuramessa on ihan samanlaisilla sapluunoilla tehtyjä maalauksia, Arttu Rahikainen kertoo.
– Pihapiirin kaikki rakennukset ovat 1800-luvulta. Ja kaikki muut on siirretty tähän jostain muualta, sillä hirret on numeroitu. Ainoastaan tämän päärakennuksen hirsistä ei ole löytynyt numeroita, jotka kertoisivat siirrosta.
Jossain vaiheessa tilalla on ollut tulipalokin. Pihapiirissä olevan toisen asuinrakennuksen paikalla on ollut aiemmin talo, joka on palanut ja myös pihapiirin toisella laidalla olevasta aitasta löytyy palojälkiä.
– Aitasta on pääty palanut. Sitä en tiedä, miten se on saatu sammumaan niin ettei koko rakennus ole palanut, Rahikainen toteaa.
Äidin pappa osti tilan suvulle
Niemelän tila on mainittu ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuonna 1611.
– Tämä on Petäjäveden kuudes talo, talolle kuului vanhassa kirkossa kuudes penkkirivi, Rahikainen toteaa.
Alun perin tila oli nimeltään Ukonniemi.
– Tarinan mukaan tämä oli Ukko-jumalan suojeluksessa, hallakaan ei tuhonnut viljoja. Myöhemmin nimi muutettiin Kukonniemeksi, Ukonniemi oli kai liian pakanallinen, Raija Kauppinen kertoo. Niemelä-nimen tilan sai 1800-luvun loppupuolella silloisen omistajan mukaan.
– Tila oli konkurssin takia pakkohuutokaupassa kaksi tai kolme kertaa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Samoihin aikoihin moni muukin suomalainen tila joutui pakkohuutokauppaan, Rahikainen kertoo.
– Minun äitini pappa Heikki Vesterinen osti tilan vuonna 1906. Tilaa esiteltiin luettelossa, jossa oli myytäviä tiloja eri puolilta Suomea; äidin pappa oli ruksannut siitä muitakin tiloja. Siihen aikaan tämä oli iso tila, torppiakin oli 10.
Heikki Vesterinen oli kotoisin Viitasaarelta, Petäjävedelle hän tuli Saarijärven ja Lanneveden kautta. Hän oli hevosmies, joka kehitti hevosten jalostusta ja oli muun muassa mukana aloittamassa suomenhevosen kantakirjausta.
– Hevosia täällä oli myöhemminkin, myös minun lapsuudessani. Papalla oli hurjia hevosia, joita me lapset pelkäsimme. Ja siksi minusta ei tullutkaan hevosmiestä, Rahikainen toteaa.
Arvokasta kulttuurimaisemaa
Arttu Rahikainen osti talon tädiltään veljiensä kanssa vuonna 1989. Silloin tilalla loppui eläinten pito ja maanviljelys.
– Sen jälkeen tähän on tehty paljon remonttia, lähes kaikki sisällä on laitettu uusiksi. Tämä oli aika huonossa kunnossa, kattokin oli tullut osittain sisään. Alakertaa tässä ei ollut, sen rakensin kokonaan. Ikkunat on myös uusittu, ne teimme itse vanhan mallin mukaan, myös osa laseista on vanhoja. Ovista suuri osa on vanhoja, tuotu tänne vanhoista rakennuksista muun muassa Tampereelta, Rahikainen kertoo.
– Remontoitavaa on vieläkin, se ei tällaisessa talossa lopu ikinä.
Talon takana aukeaa peltomaisema Ala-Kintausjärvelle.
– Maisema on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi, ja peltomaisema täytyy pitää avoinna. Meillä on välillä ollut siinä hevosia kesäisin, Rahikainen kertoo.
– Pellolta on löytynyt metallinpaljastimella 1700-luvun rahoja. Eihän täällä ole siihen aikaan ollut edes mitään paikkaa, mistä rahoilla olisi voinut jotain ostaa. – TL
-
Niemelän talon päärakennuksella on ikää pari sataa vuotta.
-
Arttu Rahikainen ja Raija Kauppinen ovat sisustaneet vanhaa taloa tyyliin sopivilla huonekaluilla. Keinutuoli, jossa Rahikainen istuu, on 1700-luvun puolelta, ja sen omistajana on ollut Petäjäveden kirkkoherra rovasti Lybeck.
-
1900-luvun alun ”etuovi.com” eli luettelo myytävistä maatiloista, josta Arttu Rahikaisen äidin pappa oli Niemelän löytänyt.
-
Vanhin tilan rakennuksista on 1700-luvun puolella rakennettu aitta.
-
Salin kalusto on kulkenut perintönä Raija Kauppisen suvussa. – Pappani on ostanut kaluston huutokaupasta 1920-luvulla, kalusto on 1800-luvun puolelta, Kauppinen kertoo.
-
Vanhojen tapettien alta löytyi kahtakin erilaista sapluunamaalausta.
-
Muun muassa Akseli Gallen-Kallelan opissa ollut taidemaalari Kalle Löytänä on ollut maalaamassa Niemelässä, ja hän mainitsi muistiinpanoissaan rannan vanhan männyn.
-
-
Museoaitassa on muun muassa vanhoja työkaluja.
-
Rantaan Arttu Rahikainen on rakentanut puisesta vesiputkesta saunan.
-
– Tämän pöydän kanssa samaan sarjaan kuuluvia kalusteita odottaa aitassa kunnostusta. 1800-luvulta peräisin olevat kalusteet on aikoinaan ostettu tähän taloon huutokaupasta, Arttu Rahikainen kertoo.
