Kahtiajako: Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuuston äänestys liitoskysymyksestä meni melkein tasan.
Yksi ääni ratkaisi seurakunnan itsenäisyyden
Vain yksi ääni ratkaisi Petäjäveden seurakunnan itsenäisyyden, kun tiistain kirkkovaltuuston äänestystulos oli tiukka 8-7.
Itsenäisen seurakunnan puolesta äänestivät Harju-Kivinen Raija, Hautamäki Hanna, Koivuniemi Eila, Koskenranta Jari, Kuukkanen Sirkku, Ohra-Aho Jukka, Rantapuska Seppo ja Saarinen Pirkko.
Liittymistä Keuruun seurakuntaan esitti Heikki Palola, Kai Paltamaan kannattamana. Vastaesitystä äänestyksessä kannattivat heidän lisäkseen Huuskonen Anna-Maria, Lesonen Petrus, Oikarinen Hannele, Olli Lasse ja Ylikoski Matleena.
Edellisessä kokouksessa 19.1. asia siirrettiin uudelleen valmisteluun ja Petäjäveden seurakunta esitti Keuruulle ja Multialle liitosneuvottelujen uudelleen avaamista ja tarkennuksia sopimukseen. Muilta seurakunnilta saatiin kielteiset vastaukset, ettei liitosneuvotteluja avata uudelleen, mutta Petäjävesi olisi ollut samoilla ehdoille edelleen tervetullut mukaan.
Keuruun ja Multian seurakunnat yhdistyvät ensi vuoden 2022 alussa.
Kaikkien kolmen seurakunnan pitää antaa vastauksensa yhdistymisestä tuomiokapitulille torstaihin mennessä.
”Kaikki valtuutetut ajattelevat seurakuntalaisten parasta”
Vastaesityksen tehnyt Palola näkee, että seurakunnan etu olisi saada yhdistymällä leveämpiä hartioita ja seurakunnan ydintehtävä on Kristuksen evankeliumin julistaminen täällä Petäjävedelläkin jatkossakin. – Se on toiminnassa olennaista, ei se kuka nämä rakennukset omistaa ja kenen nimissä ne ovat, Palola sanoo.
Hän on huolissaan siitä, että Petäjäveden seurakunta täyttää ainakin kolme tuomiokapitulin asettamaa puuttumiskynnystä: tase on ilman avustuksia negatiivinen, maksuvalmius pienempi kuin pitäisi ja nyt on tulossa kolmas tappiollinen tilinpäätös. Palolan mukaan myös henkilökunta kannattaa liitosta. – Meidän ei täällä tarvitse köyhyyttä katsella kaukoputkella, se näkyy kyllä ihan lähempääkin.
Palola totesi, että voimme joko jäädä yksin ja näivettyä tänne, tai lähteä liitokseen, jossa on kantokykyä ja jota on vuosia valmisteltu. – Jos me jäämme tänne, saamme olla näiden puuttumiskynnysten kanssa tuomiokapitulin tähtäimessä jatkuvasti.
Esitystä kannattanut Paltamaa näkee, että yhdessä Keuruun ja Multian kanssa voisi olla mahdollista tehdä laajempaa parempaa seurakuntaelämää ja pitää Petäjävedellä yllä monipuolista toimintaa.
Huuskonen oli huolissaan seurakuntien jäsenmäärän laskusta sekä henkilöstön vaihtuvuudesta. Huuskonen toteaa, että selvitysmiehen raportti oli puutteellinen, valtuutettujen olisi pitänyt saada vaikuttaa liitossopimukseen iltakoulussa, eikä kirkkoherrakuviokaan mennyt kuten toivottiin.
Huuskonen peräänkuuluttaa ”Kivenkääntäjien” talousraportin laatineita muita valtuutettuja sitoutumaan laatimaansa raporttiin ja sen toteuttamiseen, ja olemalla myös ehdolla seuraavalla valtuustokaudella. – Meidän täytyy pyrkiä palauttamaan luottamus toisiimme, henkilökuntaan, naapuriseurakuntiin ja seurakuntalaisiin.
Harju-Kivinen arvosteli sitä, että viime metreillä sopimusta muutettiin aivan olennaisilta osin. – Alkuperäinen ajatushan oli se, että kaikki kolme seurakuntaa lakkautetaan ja muodostetaan yksi uusi seurakunta, Harju-Kivinen sanoi. – Meidät kutsutaan toki valmiiseen pöytään, mutta ei yhteiseen pöytään, jossa olisi ollut kolme tasavertaista kumppania.
– Seurakunnan talous on haavoittuva, mutta voimme silti jatkaa itsenäisinä. Seurakunta toimii sen taloustilanteen varassa, mikä meille on annettu. Ja mikäli taloustilanne olennaisesti heikentyy, voidaan keskusteluyhteys avata myös Jyväskylän ja Uuraisten suuntaan.
– Nyt saadaan vihdoin tehtyä ratkaisu ja saadaan yhteinen suunta, Harju-Kivinen iloitsi.
– Kaikki valtuutetut ajattelevat seurakunnan parasta, näkökulmat ja painotukset ovat erilaisia, Rantapuska totesi. – On tullut hyvin vahvasti sellainen käsitys, että Petäjäveden seurakuntalaiset haluavat seurakunnan pysyvän itsenäisenä.
Rantapuska toi myös esiin, että liittymisen myötä päätäntävalta kiinteistöihin, henkilöstöön, hankintoihin ja metsänhoitoon liittyen siirtyisi myös muualle. Rantapuskan mukaan viime vuoden tulos olisi kirkkaasti positiivinen, jos metsämyyntitulot olisi saatu viime vuoden puolella, mutta ne ovat tilillä nyt. – En olisi huolissani taloustilanteesta, Rantapuska totesi. – Meillä on hyvä perusta itsenäiselle seurakunnalle, lainaa on vain 250.000 euroa, tase on miljoona ylijäämäinen ja kiinteistöt ja metsät on hyvin hoidettu. Meillä on hyvät mahdollisuudet pysyä itsenäisenä.
Ylikoski harmitteli, että tilanne on jakanut kannat kahtia niin päättäjissä kuin seurakuntalaisissa. – Varmasti me kaikki haluamme jatkaa itsenäisenä, jos siihen olisi hyvät edellytykset, mutta tilanne on mikä on, niin se tekee päätöksestä vaikean, Ylikoski sanoi.
– Kahtiajakautuminen on aina vahingollista etenkin seurakunnassa, joka on hengellinen yhteisö. – SK