Ratsutalliyrittäjä Teija Mäkinen vastustaa tuulivoimapuistoa naapuriinsa. Mäkisen kanssa Bjarki, joka on tulossa akupunktiosta. Mäkinen haluaa, että lehtijutussa kerrotaan, että toimittaja on itse pyytänyt häneltä haastattelua aiheesta.
Tuulivoimapuiston toteutuessa Teija Mäkisen ratsutalli joutuu todennäköisesti lopettamaan
Suunnitteilla oleva Pitkälänvuoren tuulivoimapuisto uhkaa hevostalliyrittäjä Teija Mäkisen yritystoimintaa. Mäkisen Furuvatni-ratsutallin koko toiminta perustuu luotettaviin, vuosien ajan koulutettuihin hevosiin. Tallilla käy ratsastamassa paljon esimerkiksi lapsia, hevospelosta poisopettelevia aikuisia sekä kuntoutus- ja terapia-asiakkaita, jolloin luotettavasti ja rauhallisesti toimivat hevoset ovat erittäin merkittävässä roolissa.
Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston nykyisessä suunnitelmassa kolme tuulivoimalaa turbiineineen näkyisivät suoraan Mäkisen kodin ja hevostallin pihaan. Kahden kilometrin säteelle tulisi yhteensä viisi tuulivoimalaa. Vaikutuksetkin kertautuvat, mitä useampia tuulivoimaloita on lähellä.
Mäkisen mukaan varsinkaan pitkäaikaista kunnon tutkimustietoa ei ole siitä, miten hevonen reagoi suuriin tuulivoimaloihin. – Niiden aiheuttama melu ja välke voivat nostaa hevosten stressitasoa. Kun hevoset kokevat pitkittyvää stressiä, rauhallisestakin hevosesta voi tulla ylivirittynyt, eikä se silloin ole enää turvallinen.
Myös tallin lähimaaston ratsastusreiteillä siipien aiheuttamat varjot ja heijastumat voivat pelästyttää hevoset. Etenkin keväällä kelirikkoaikaan ratsastetaankin tallilta paljon Verkkalantien eli suunniteltujen tuulivoimaloiden suuntaan. – Hevonen voi luulla nopeaa varjoa petoeläimeksi, mikä voi aiheuttaa pakoreaktion. Se ei sovi turvallisen ratsutallin ja luotettavien hevosten yhtälöön, Mäkinen kuvailee.
Hevonen on herkkä eläin ja elää vaistojensa varassa. Mäkinen osaa lukea hevosiaan ja esimerkiksi tietyllä säällä ei mennä ratsastamaan voimajohtojen alle, koska ne pitävät ääntä, mikä pelottaa hevosia. Hevonen aistii myös lähestyvän myrskyn ja Mäkinen osaa lukea sen hevosistaan ja viedä ne ajoissa sisälle.
– Me ollaan eletty kohta 30 vuotta tässä luonnon kanssa symbioosissa. Tuulivoimala on ihan ufo meille. Emme me tiedä, miten se käyttäytyy eri keleillä, Mäkinen sanoo ja miettii, että jos hevonen tottuisi tuulivoimaloihin kesällä, niin miten sitten taas talvella. Ja jos hevonen aistii myrskyn läheisyyden, niin miten se ylipäätään kokee tuulivoimalat.
– On vuosien työ totuttaa ja kouluttaa hevoset uuteen, ja niin että ne ovat turvallisia.
Jo tuulivoimaloiden rakennusaika olisi hevosille stressaavaa räjäytyksineen ja muine äänineen. Räjäytyspäivinä hevoset pitäisi pitää tallissa ja niiltä päiviltä tunnit pitäisi perua. –Tallihan olisi konkurssissa jo ennen voimaloiden valmistumista.
– Jos tuulivoimala tulee tähän ihan viereen, enkä voi taata ratsastajien turvallisuutta, joudun lopettamaan tallin, myymään hevoset, millä saan kuitattua pankkilainat. Tämän tilan arvo laskisi roimasti. Ennen tuulivoimalapäätöksiä en uskalla myöskään investoida, vaikka tänä kesänä oli tarkoitus ostaa uusi hevonen ja remontoida.
Henkireikä luonnon helmassa
Tallilla riittää asiakkaita enemmän kuin voi ottaa. Osa tulee naapurikaupungeista asti. – Yritystoimintani ei perustu rahaan niin, että hevoset ratsastettaisiin ihan puhki. Niiden pitää saada olla rentoja ja levänneitä.
Toisaalta hinnat on pidetty pieninä, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus harrastaa. Mäkinen tarjoaa tilansa ja hevosensa myös ilmaiseksi moneen vapaaehtoistoimintaan, esimerkiksi nuorille. Lapsille pidetään leirejä ja perheille tapahtumia. Paikka on myös monen nuoren kesätyöpaikka.
Talli toimii luonnon rauhassa, jossa on mahdollista rauhoittua ja virkistyä. Se on monelle henkireikä. – Eräskin asiakas sanoi, että hänen upein kokemuksensa koskaan oli ratsastaa keskellä metsää samalla kun sinisiipiparvi lenteli hänen ympärillään. Meillä on täällä luonnonrauhaa, pääskysiä ja perhosia.
Edellisen kerran tuulivoimapuistoa suunniteltiin 2016, jolloin sitä vastustettiin ja silloin kaavasta poistettiin kaksi tuulivoimalaa. – Nyt poistettujen voimaloiden tilalle on suunniteltu niitä vain lisää ja talli on rajattu kartalla alueen ulkopuolelle, ihan niin kuin me ei oltaisi tässä.
Mäkinen tuntee itsensä aika pieneksi suuren yrityksen jaloissa, ”ihan kärpäsenpaskana kartalla”. – Tämän toiminnan rahallisesti mitattava arvo on pieni, mutta muuten paikalla on suuri merkitys monelle, Mäkinen sanoo. – En halua olla napit vastakkain kenenkään kanssa, mutta pakko on puolustaa itseään.
– Kunnalla on aika suuri valta tässä. Kunta päättää myös esimerkiksi alueen turvarajoista. Se, mitä kunta päättää, vaikuttaa suoraan yritystoimintaani. On aika epätodennäköistä, että voisin jatkaa tässä turvallisesti, jos tuulivoimalat tulevat.
Mäkisellä on myös suuri pelko siitä, että itse reagoisi voimaloiden välkkeeseen, koska sairastaa migreeniä.
Mäkinen jätti mielipiteen tuulivoimahankkeesta yhdessä avopuolisonsa kanssa. Myös muut Petäjäveden hevostenomistajat, ratsastajat ja ratsutallin asiakkaat ovat jättäneet lausuntonsa ja keränneet adressiin nimiä. – Hienoa, kun iso joukko on lähtenyt puolustamaan meitä.
Facebookissakin kiertävässä ratsastajien adressissa todetaan, ettei suunnitelmassa oteta riittävästi huomioon jo olemassa olevia pysyvän asumisen kiinteistöjä, alueella olevaa ratsastustallin yritystoimintaa, eikä tuulivoimapuiston vaikutuksista hevosiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole edes mainintaa hevostilasta. Adressin on tehnyt kunnanvaltuutettu Raisa Kinnunen.
Kunnalle 200.000 euroa vuodessa
11 tuulivoimalaa on suunniteltu toteutettavan noin 8 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 170 metriä ja roottorin halkaisijan noin 180 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on 270 metriä. Alueen koko on 1.200 hehtaaria. Massiivinen tuulivoimala tulisi näkymään maisemassa Petäjäveden keskustassa, myös vanhalla kirkolla.
Suurin etu tuulivoimaloista Petäjävedelle olisi kunnan saama kiinteistövero. Hallintojohtaja Anni Hakalan mukaan karkean arvion mukaan kiinteistöverotulo tuulivoimaloista kunnalle olisi noin 200.000 euroa vuodessa. Kiinteistövero laskee vuosittain porrastetusti.
Kunnanvaltuusto tekee päätöksen alueen kaavoituksesta, ja sitä kautta vaikuttaa suoraan tuulivoimapuiston mahdolliseen toteutumiseen. Kaavaehdotus on tavoitteena asettaa nähtäville alkuvuodesta 2022 ja hankkeen tavoitteena on, että tuulimyllyjä päästään rakentamaan jo ensi vuonna.
Pitkälänvuoren Tuulipuisto Oy suurin omistaja on saksalainen UKA Group. Muut omistajat ovat Timo Koljonen sisaruksinen ja perheineen. Tuulivoimapuisto tulee Koljosen perheen omistamille maille sekä vuokramaille. Yksi maitaan vuokralle antava on kunnanhallituksen puheenjohtaja Hanna Hautamäki.
Lausuntoja tuli runsaasti
Pitkälänvuoren tuulivoimapuistosta oli 16.4. mennessä kaksi kuulemista samanaikaisesti.
Petäjäveden kunta hoitaa kaavoitusta, josta osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. Keski-Suomen Ely-keskus on taas pyytänyt lausuntoja YVA-menettelystä, johon myös Petäjäveden kunta on antanut oman lausuntonsa.
Kunnan aluearkkitehti, Saarijärven kaavoitusjohtaja Ulla-Maija Humpin mukaan ensimmäisellä lausuntokierroksella mielipiteitä kunnalle tuli yhdeksän kappaletta, joista neljä oli adressityyppisiä eli allekirjoittajia on useita.
Lisäksi kunnan hoitamaan kuulemiseen on saatu 14 lausuntoa: Keski-Suomen ELY-keskukselta, Fingrid Oyj:ltä, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ltä, Ilmatieteen laitokselta, Museovirastolta, Keski-Suomen liitolta, Luonnonvarakeskukselta (Luke), Puolustusvoimilta, Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (Stuve), Traficomilta (Liikenne- ja viestintävirasto), Ympäristöterveysvalvonnalta, Keuruun kaupungilta, MTK Keski-Suomelta ja Suomen Metsäkeskukselta.
Lausuntopyynnöt on lähetetty myös esimerkiksi monelle paikallisille yhdistykselle, kuten Petäjäveden Yrittäjille, Vanhan kirkon hoitokunnalle sekä säätiölle, Petäjäveden Luonnolle, Petäjäveden Erämiehille, Petäjävesi-Seuralle ja Pengerjoen kyläyhdistykselle.
Keski-Suomen Ely-keskus on myös tehnyt lausuntopyyntöjä, suurelta osin samoille tahoille kuin kuntakin.
Ely-keskukseen tuli lausuntoja limnologi Arja Koistinen mukaan 19 kappaletta eli ei kaikilta niiltä, joilta pyydettiin. Lisäksi tuli kaksi mielipidettä, joissa useita allekirjoittajia.
Petäjäveden kunnanhallituksen 12.4. Ely:lle jättämä lausunto asiaan on: ”Hankkeen maisemavaikutuksien arviointi tulee laatia huolella ja riittävän laadukkaasti sekä mahdollisesti myös esim. 3D-mallinnuskeinoja (virtuaalimallit) käyttäen mm. Petäjäveden vanhan kirkon takia.” – SK
