Hallintojohtaja Anni Hakalalla on takanaan tiukka puolen vuoden puristus kunnanjohtajan sijaisena. Viime vuoden tilinpäätös on nyt valmis ja parhaillaan tehdään poikkeusajan kuntavaaleja.
Kunnan talous kääntyi vihdoin plussalle
Petäjäveden kunnan tilinpäätös 2020 on komeasti plussalla, 760.000 euroa. Kunnan talous on laahannut alijäämäisissä tuloksissa vuodesta 2016 asti ja vuosi 2019 oli vieläpä historiallisen huono.
Plussavuosi antaa talouden puskuria ja toivoa itsenäisenä kuntana pysymisestä jatkossakin. – Taas on lisää kertynyttä ylijäämää, joka oli tippunut alle neljän miljoonan ja nyt se on yli 4,5 miljoonaa euroa. Suunta on oikea, hallintojohtaja Anni Hakala sanoo.
– Taloutta korjaa nyt suurimmaksi osaksi valtion tukitoimet. Toki korona on aiheuttanut jonkin verran myös kustannuksia, mutta ei niin paljon kuin tukia on saatu, Hakala sanoo. Valtionosuuksia kertyi runsas 12,3 miljoonaa eli 2,3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
– Oleellista kuitenkin on, että koronasta huolimatta on pysytty säästötoimenpiteissä.
Hakala kiittää, miten kaikki toimialat ovat sitoutuneet talouden tasapainotusohjelmaan ja osa jopa alitti talousarvion. – Toimenpiteitä pitää ehdottomasti jatkaa, ja jatkossa valtion tukitoimet häviävät.
Nettomenot olivat noin 24,5 miljoonaa euroa eli vain 0,33 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kunnan oman toiminnan menot laskivat talouden tasapainotustoimenpiteiden ja koronapandemiasta aiheutuneiden palvelutoiminnan muutosten myötä. Toimintamenot olivat 242.000 euroa ja ne pienenivät edellisvuoteen nähden 81.000 euroa. Suurimmat ylitykset tulivat ennakoimattoman Seututerveyskeskuksen tasauslaskutuksen vuoksi.
Koronatilanne vaikutti myös kunnan tuloihin, esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuihin.Tulot kertyivät edellisvuotta kaikkiaan 162.000 euroa pienempinä.
Verotulot kasvoivat ja niitä kertyi 13,8 miljoonaa eli noin 409.000 euroa edellisvuotta enemmän.
Kunta investoi vuoden 2020 aikana aiempia vuosia maltillisemmin, 737.000 eurolla. Suurimpia investointeja olivat Kytöharjun vedenottamo, keskustan katujen muutostyöt, Kettulanvuoren liikuntapaikkainvestoinnit ja omatoimikirjasto. Kunnan lainakanta kasvoi ja vuoden 2020 lopussa se oli 14,1 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainaa oli 3.747 euroa, kun edellisvuonna asukaskohtainen lainamäärä oli 3.314 euroa.
Viime vuodelta ei alaskirjattu laajakaistayhtiön sijoituksia. Ne joudutaan alaskirjaamaan vasta silloin, jos yhtiö ei suoriudu saneerausohjelman velvoitteistaan. – Maksumäärät ovat suhteellisen pieniä ja tänä vuonna yhtiö alkaa niitä maksamaan.
Työttömyysaste kohosi viime kevään ja kesän aikana poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin ja vuoden 2020 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi jäi 12,5 prosenttia.
Petäjäveden väkiluku pieneni edelleen ja vuoden 2020 lopussa asukasluku oli 3.770 henkilöä, mikä tarkoittaa pudotusta edellisvuoteen 71 henkilöä.
Kuntavaalit teettävät nyt paljon turhaa työtä
Kuntavaalien siirto eteenpäin nopealla aikataululla teettää Hakalan mukaan kunnissa paljon turhaa työtä. Hakala toimii Petäjäveden viisihenkisen keskusvaalilautakunnan sihteerinä.
– Viime viikolla vaalien suhteen mentiin vanhan aikataulun mukaisesti ja viime torstaina vaalilautakunta vahvisti ehdokkaat. Kun laki tulee voimaan, päätökset kumotaan ja tehdään sitten uudestaan.
Ehdokaslistoja voi täydentää 4.5. asti. Uusia ehdokkaita saa tuoda yksitellen tai kerralla, mutta koronatilanteen vuoksi Kuntalassa asioidaan ajanvarauksella.
– Sen jälkeen hakemukset käsitellään taas ja tehdään ehdokasyhdistelmä, joka julkaistaan.
Äänestyspaikka keskustassa vaihtuu
Varsinainen vaalipäivä on 13.6. Koronatilanteen vuoksi Petäjäveden kirkonkylän äänestyspaikka vaihdetaan Kuntalasta Kulttuurikeskuksen liikuntasaliin, jossa on enemmän väljyyttä. Siellä järjestetään myös ennakkoäänestys. Kintaudella äänestetään vaalipäivänä tuttuun tapaan koululla.
Hakalan mukaan tällä hetkellä äänestyspaikkoja pihalle ei ole suunnitteilla.
Siirretyt vaalit teettävät lisätyötä myös siksi, että ennakkoäänestys kestää nyt tavallista pidempään eli kaksi viikkoa, ja Kuntalan väki toimii vaalitoimitsijoina omien töidensä ohella. Vaalipäivänä toimitsijoina taas ovat poliittisesti nimetyt henkilöt.
Hakalan mukaan Petäjävedellä toimitsijat eivät vielä ole kyselleet koronavirusrokotteen perään. Ja jos kotiäänestyksiä kiertäviä toimitsijoita aiotaan rokottaa, niin toimenpiteet pitäisi Hakalan mukaan tehdä pian. – Kotiäänestyshän voitaisiin tehdä myös kodin pihallakin, Hakala miettii.
Päätökset vaalien siirtämisestä tehtiin nopealla aikatululla ja eduskunta hyväksynee lain lähipäivinä. – Tiukille meni, Hakala toteaa. Oikeusministeriön vaaliohjeistuksia on ollut Hakalan mukaan haastavaa seurata, mutta tietoa on kyllä saatu.
Petäjävesi-lehti on tärkein tiedotuskanava
Kuntaliiton kuntalaistutkimus, jossa myös Petäjävesi on mukana, on valmistunut. Kuntalaiskysely on osa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, joka tarkastelee kuntien moninaisuutta, erilaisuutta ja erilaistumiskehitystä Suomen kunnissa. Tavoitteena on tuottaa vertailevaa tietoa kuntien kestävien ratkaisujen ja toimintamallien tueksi sekä lisätä yleistä tietoisuutta kuntien toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja haasteista muuttuvassa ja erilaistuvassa kuntakentässä.
Kyselyn tiedonkeruu tapahtui touko-kesäkuussa 2020. Vastauksia saatiin 10.812 vastausprosentin ollessa 35,4.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Petäjävesi-lehti, joka on myös kunnan virallinen tiedotuslehti, koetaan täällä tärkeänä tiedonlähteeksi.
Kunta julkaisee tuloksista kevään aikana eri teemaisia tiedotteita, jotka julkaistaan myös Petäjävesi-lehdessä. – SK
