Kari Ijäs on aurannut Petäjäveden katuja ja teitä reilut kymmenen vuotta. Tänä vuonna lunta on riittänyt.
Nykytalvina liukkaus lunta isompi ongelma
– Talvien luonne on muuttunut, toteaa reilut kymmenen vuotta Petäjäveden katuja ja teitä aurannut Kari Ijäs. Maansiirtourakointi Ijäksen hoidossa on suurin osa kaava-alueen kaduista sekä noin kymmenen tienhoitokunnan tiet.
– Tällainen pakkasjakso ei aiheuta ongelmia, eikä pakkaslumi, mutta viime vuosina lämpötila on monena talvena sahannut edestakaisin siinä nollan tuntumassa. Ja silloin, kun välillä ollaan pakkasella ja välillä plusasteilla, ongelmaksi tulee liukkaus. Nyt syyspuolellakin moni ihmetteli, miksi paria senttiä lunta ei aurattu pois, mutta jos se olisi aurattu, olisivat tiet menneet peilijäälle heti, kun kelit lauhtuivat, Ijäs selvittää.
Tänä talvena lunta on tullut paljon, mutta se ei Ijäksen mukaan ole aiheuttanut Petäjävedellä ongelmia.
– Kyllä täällä tilaa riittää. Pahimmista paikoista lunta on jo viety pois, mutta ei sitä tarvitse ajaa kauas, siirto onnistuu pyöräkuormaajalla kantamalla, Ijäs kertoo.
– Kaava-alueella on joskus harvakseltaan pysäköityjä autoja aurauksen tiellä, mutta ei ongelmaksi asti. Suurimpana uhkana Petäjävedellä on se, kun lapset ja nuoret tuppaavat tulemaan liian lähelle auraa ja se aiheuttaa vaaratilanteita. Sen takia olemmekin yrittäneet välttää koulun lähellä auraamista siihen aikaan, kun koululaisia on eniten liikkeellä.
Aurausvalli herättää tunteita
Yleensä auraamaan lähdetään yöllä ja tavoitteena on saada kadut puhtaaksi aamuun mennessä.
– Tänä talvena lumisade on monesti ollut aamuyöpainotteista eli eniten lunta on tullut aamuneljän jälkeen. Silloin auraus on jäänyt päivään. Koulujen ja päiväkodin paikkeilla on aamuisin ruuhkaista, sinne autojen sekaan ei mene kovin mielellään lumiauran kanssa, Ijäs toteaa.
– Aika hyvin ihmiset ovat ymmärtäneet, että välillä kaduilla voi olla vähän lunta. Sen sijaan aurausvallit liittymissä herättävät tunteita. Ei me kenellekään kiusaa tehdä, mutta aikataulu on sen verran kireä, ettei liittymiä voi jäädä putsaamaan, eikä taas voi tehdä niin, että jonkun liittymän putsaisi ja jonkun ei, kyllä se on kaikille tehtävä samalla tavalla.
Auraus on herättänyt paljon keskustelua muun muassa sosiaalisessa mediassa, mutta henkilökohtaisesti Ijäkseen kukaan ei ole ottanut yhteyttä.
– Yleensä siellä palstoilla ovat äänessä samat valittajat, muustakin kuin lumenaurauksesta, Ijäs toteaa.
– On tämä vähän sellainen homma, että ei tähän kauheasti ole tulijoita. Tulevaisuudessa auraajista voi olla pulaakin, kuka sitä nyt viitsii valvoa yöt ja ottaa haukut kaupan päälle.
Liittymä kiinteistönomistajan vastuulla
Kuntatekniikaninsinööri Marko Riihimäki sanoo olevansa tyytyväinen lunta auraavien urakoitsijoitten työhön.
– Olen kierrellyt ja katsellut aurausjälkeä lumisateitten jälkeen ja olen tyytyväinen laatuun. Minusta meillä lumityöt on tehty hyvin, ja moneen paikkaan verrattuna tiet ovat olleet meillä jopa paremmin liikennöitävässä kunnossa, Riihimäki toteaa.
– Kuntaankin on tullut yhteydenottoja ja palautetta on annettu, ja siitä on keskusteltu hyvässä yhteishengessä. Liittymän puhdistus on kiinteistönomistajan vastuulla ja kaikkia on kohdeltava samalla tavalla. Jos aurauksen yhteydessä poistettaisiin aurausvalli liittymästä, se pitäisi poistaa kaikista liittymistä. Se tulisi hirveän kalliiksi, eikä siihen urakoitsijoitten aika riittäisi. Liittymän kunnostuspalvelua pystyy varmasti myös ostamaan, jos ei itse pysty tekemään lumitöitä. Kunnan teknisellä puolella on niin pienet resurssit, että me emme pysty sellaista palvelua tuottamaan, mutta uskoisin, että lumitöihin tekijöitä löytyy, Riihimäki sanoo.
Tiealue isompi kuin ajorata
Liittymään jäävän aurausvallin lisäksi keskustelua on herättänyt joidenkin kiinteistönomistajien mielestä heidän pihaansa aurattu lumi.
– Nyt kun on paljon lunta, tulee penkkoja. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, kuinka pitkälle ajoradan reunasta tiealue ulottuu. Ei lunta kenenkään pihaan työnnetä, kyllä se jää tiealueelle, Riihimäki sanoo.
Riihimäen mukaan urakoitsijat suunnittelevat itse aikataulunsa, mutta pääsääntöisesti ensin aurataan pääväylät ja sitten asuinalueiden pienemmät kadut. Lähtörajaksi sopimuksiin on kirjattu viisi senttiä. Petäjäveden katuja auraa kaksi urakoitsijaa; aiemmin Ely-keskuksen vastuulla olleet Kirkkotie, Asematie ja Rantatie kuuluvat nyt myös kunnan kilpailutettavaan alueeseen.
– Myös Ely-teitä auraa sama urakoitsija kuin niitä on aurannut ennenkin. Tämänhetkiset kahden vuoden ja yhden optiovuoden sopimukset ovat voimassa ensi vuoden syksyyn asti, Riihimäki kertoo. – TL
