Olavi Pekkala ja Sami Järvenpää perustivat viime helmikuussa lumilinkojen suunnitteluun ja valmistuttamiseen keskittyvän NixOff Oy:n. Ensimmäinen prototyyppi on jo valmis.
Lumilinkoja omalla tekniikalla
– Tämä on hyötysuhteeltaan paljon parempi kuin muut markkinoilla olevat lumilingot. Tässä on käytetty hieman eri tekniikkaa kuin yleisimmissä käytössä olevissa lumilingoissa ja tällä saadaan samalla energiamäärällä keskimäärin noin tuplasti raivaustehoa, Olavi Pekkala ja Sami Järvenpää kehuvat viime talvena tekemäänsä lumilingon prototyyppiä. Lumilinkojen kehittelyä ja alihankkijoilla teettämistä varten miehet perustivat viime helmikuussa NixOff Oy:n. Nimen alkuosa tulee latinasta; nix tarkoittaa lunta.
Pekkala on ollut lumilinkojen kanssa tekemisissä jo viitisenkymmentä vuotta. Ensimmäisen lumilinkoihin liittyvän patenttinsa hän haki vuonna 1987.
– Lumilinkoihin liittyvää yritystä minulla ei ole ollut. Yksityishenkilönä tein jonkin verran lumilinkoja muun muassa TVH:lle ja VR:lle. Sitten tiehöylävalmistaja Vammas osti valmistuslisenssin, Pekkala kertoo.
– 1990-luvun loppupuolelta 2000-luvun alkuun olin osakkaana eräässä suunnittelutoimistossa, jossa suunnittelimme isompia lumilinkoja. Tämä lumilinko, jonka nyt saatoimme Sami Järvenpään kanssa valmiiksi, jäi kesken siinä 2000-luvun alkuvuosina.
Lumilingon valmiiksi saattamisen lisäksi Pekkala ja Järvenpää ovat tehneet uuden patenttihakemuksen, jossa on useampikin asia, joita halutaan suojata kopioinnilta.
Paljon tehoa vähällä energialla
NixOff Oy:n prototyyppi on puolitoista metriä korkea ja kolme metriä leveä. Painoa sillä on 2,5 tonnia eli moninkertaisesti perinteisiin traktorikäyttöisiin lumilinkoihin verrattuna.
– Tällä pystyy puhdistamaan yli metriset lumikinokset ja tällä saa lingottua myös nuoska- ja suojalunta. Perinteisillä lumilingoilla ei juuri suojakelillä voi lingota, Järvenpää ja Pekkala toteavat.
– Tällä saa lumen poistettua nopeasti ja vähällä energialla, eli tämä on myös vihreä ratkaisu.
Neuvotteluja lumilinkokaupoista miehet ovat jo käyneet mahdollisten ostajien kanssa.
– Korona vain on hidastanut kaupankäyntiä. Toisaalta nythän siitä on etua, että meillä on tarjota halpa ratkaisu, joka vie vähän polttoainetta, koska mahdollisten ostajienkin pitää nyt säästää kaikessa, Pekkala toteaa.
Tulossa pienempiä ja isompia
Prototyypin Pekkala ja Järvenpää rakensivat itse, jatkossa heidän on tarkoitus teettää lumilingot alihankkijalla.
– Valmistuksesta on jo neuvoteltu, miehet toteavat.
Kolme metriä leveän lumilingon lisäksi Pekkala ja Järvenpää aikovat suunnitella sekä pienempiä että isompia lumilinkoja, työleveydeltään puolimetrisistä kuusimetrisiin.
– Tätä kolmimetristä on paras käyttää hieman isommalla, 300 – 400 -hevosvoimaisella traktorilla. Pienemmälläkin teholla se toimii, mutta sitä enemmän lunta saa raivattua tietyssä ajassa, mitä enemmän traktorissa on tehoja. Pienempiä lumilinkoja on tarkoitus suunnitella pienempiin työkoneisiin, jopa mönkkäreihin, Pekkala ja Järvenpää kertovat ja toteavat, että lunta on kaikkialla Euroopassa, ja jopa Pohjois-Afrikassa vuoristoissa, ja tietenkin Venäjällä ja Pohjois- Amerikassa.
– Esimerkiksi Etelä-Koreasta kävi valtuuskunta tutustumassa lumilinkoon 2000-luvun alussa ja he kertoivat, että Soulin lentokentällä oli lunta silloin kun he lähtivät jopa enemmän kuin Suomessa, Pekkala toteaa. – TL