– Tämä on tosi kiva ja kiltti hevonen, Laura Mäkinen kehuu Lilian Rolsia. Kuusivuotias suomenhevostamma on osoittautunut myös lahjakkaaksi ravuriksi.
Lilian Rolsin kilpaura alkanut lupaavasti
Laura Mäkisen kuusivuotias suomenhevostamma Lilian Rols ravasi vuoden aluksi Killerillä voittoon. Viime vuoden viidestä lähdöstä se voitti yhden ja oli kahdessa toisena.
– Ihan lahjakkaan oloinen hevonen, saa nähdä, mihin treenarin rahkeet riittävät, Laura Mäkinen naurahtaa ja kertoo valmentavansa Lilian Rolsia itse.
– Lilian Rols aloitti kilpauransa viime keväänä. Kolmivuotiaana ajoin sillä koelähdön, mutta sen takapolvet oireilivat, joten se ei kilpaillut vielä neljävuotiaana, Mäkinen kertoo.
– Viime kevään ja kesän Lilian oli Kari Masalinin valmennettavana, kun meille tuli vauva. Nyt viime elokuusta lähtien olen taas valmentanut itse.
Raveissa Lilian Rolsin ohjaksissa on ollut Kari Masalin.
– Ajoin itsekin ravikortin ja olen ohjastanut paikallisraveissa ja harjoitusraveissa, mutta Lilian on sen verran hyvä, että sitä saavat raveissa ajaa paremmat kuskit kuin minä. Minun taidoilla ei kisoissa vielä taktikoida, Mäkinen toteaa.
– Minulla ei ole hevosten kilvanajamiseen suurta intohimoa, mutta kun on itsekin ajanut raveissa, ymmärtää lajia paremmin.
Ratsupuolelta raveihin
Laura Mäkinen sai ensimmäisen hevosensa 14-vuotiaana, rippilahjaksi.
– Siitä asti minulla on ollut aina hevosia, yksi tai useampia, Mäkinen kertoo.
– Ensimmäinen hevoseni oli lämminverinen ex-ravuri. Sillä ratsastin, hyppäsin kisoissa, kävin valmennuksissa ja leireillä. Olen ollut aikaisemmin enemmän ratsupuolella. Harrastin ehkä enemmän esteitä, mutta olen kyllä joitakin kouluratsastuskisojakin käynyt. Olin myös Petäjäveden ratsastajat ry:n sihteerinä. Nyt olen sitten hurahtanut ravipuoleen; sitä teen enemmän, vaikka on minulla kentällä yksi estekin, ja Lilianillakin on yksi ruusuke maasta käsin ohjatuista hevostaitokilpailuista.
Lilian Rolsillakin Mäkinen kertoo myös ratsastaneensa.
– Molemmista lajeista on hyötyä toisilleen. Minusta ratsutkin on hyvä opettaa kärryjen eteen ja ravureille taas ratsastaminen on vähän erilaista jumppaa. Nytkin kävimme Lilianin kanssa laukkaamassa lavat auki ennen ravilähtöä, ja ilmeisesti se toimi, kun lähdöstä tuli voitto.
Lilian Rols tuli Mäkiselle yksivuotiaana. Sitä ennen Mäkisellä oli Nynne-niminen suomenhevonen, myös ravuri.
– Nynnellä oli lihasten kanssa ongelmia, sitä olisi pitänyt ajaa joka päivä, eikä minulla ollut siihen mahdollisuutta. Siksi halusin vaihtaa Nynnen varsaan, Mäkinen kertoo.
– Maarit Laitisen kanssa minulla on ollut kimpassa lämminverisiä, nytkin meillä on yksi varsa. Maaritilta olen oppinut raviurheilusta eniten, kun olemme opettaneet varsoja kimpassa. Lilian Rolsin opettamisessa minua auttoi Maaritin mies Jarmo Laitinen.
Suomenhevoset lähellä sydäntä
Hevoset ovat Laura Mäkiselle harrastus, josta hän ei halua luopua.
– En osaa kuvitella elämää ilman hevosia. Jos ei tapahdu ihmeitä, kyllä minulla tulee aina olemaan heppoja, Mäkinen toteaa.
– Etenkin suomenhevoset ovat lähellä sydäntäni, laji pitää saada säilymään. Liliankin pääsee ehkä siitostammaksi raviuran jälkeen. Itse tykkään touhuta varsojen kanssa; kun itse kouluttaa hevosen varsasta lähtien, sen oppii tuntemaan. Ja sitten sen kanssa voi vaikka ajolenkillä poimia välillä kantarelleja, kuten tein Lilianin kanssa viime syksynä, Mäkinen naurahtaa.
Lilian Rolsin Mäkinen toivoo pääsevän vielä hieman isompiinkin raveihin.
– Toivotaan, että se pysyisi terveenä ja kunnossa ja että siitä tulisi pitkäikäinen kilpahevonen, Mäkinen toteaa.
– Minulla itselläni on vielä raviurheilusta paljon opittavaa, vaikka jotain jo olen oppinutkin. Minulla kävi tuuri, että sain tässä vaiheessa näin lahjakkaan oloisen hevosen. – TL
