Petäjäveden seurakunnan kirkkovaltuusto.

 

 

Kivenkääntäjien haastattelu

 

Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti syyskuun 2020 lopulla perustaa työryhmän, joka selvittää itsenäisenä seurakuntana pysymisen edellytyksiä. Työryhmään nimettiin kirkkovaltuutetuista Kai Paltamaa, Jari Koskenranta, Eila Koivuniemi, Sirkku Kuukkanen ja Seppo Rantapuska. Tässä selvitysryhmän jäsenten haastattelut lehtijuttua varten.

 

Kysyimme kivenkääntäjiltä:

– Millaisia ajatuksia selvityksen tekeminen herätti sinussa Petäjäveden seurakunnasta ja sen tämänhetkisestä tilanteesta? Yllättikö jokin seikka? Mitä olennaista selvityksessä mielestäsi selvisi?
– Mitä hyvää ja mitä haasteita Petäjäveden seurakunnalla on?
– Uskotko, että Petäjäveden seurakunta voisi jatkaa itsenäisenä, ja miksi?
– Aiotko äänestää Keuruun seurakuntaan liittämisen puolesta vai vastaan, ja miksi?

 

Kai Palmaa vastasi:

Itsenäisyysvaihtoehtoa pohtinut ryhmä toimi suurella sydämellä etsien mahdollisuuksia pysyä itsenäisenä seurakuntana. Ryhmässä oli hyvä henki.

Henkilökohtaisena näkemyksenä on, että Petäjäveden seurakunta voisi pärjätä muutaman vuoden yksin omana seurakuntana, ehkä sen viisi vuotta. Olen kuitenkin huolissani työntekijöistä ja toiminnoista. Työntekijät ovat olleet tosi kovilla viime vuodet ja vaihtuvuus melkoinen. Olemme kuitenkin onnistuneet saamaan hyvät työntekijät seurakuntaan. Yhdistyneenä seurakuntana meillä on työntekijöille tukea työhön aivan eri tavalla kuin pienenä seurakuntana. Meillä olisi mahdollista myös kehitellä uutta toimintaa kun on enemmän osaajia. Tästä esimerkkinä nuorisotyö, jota meillä on erittäin vähän. Kid´s friday on ja hyvä malli onkin mutta se on raskas yhden pitää ja erilaisia kerhoja ei ole enää ollut useaan vuoteen. Näihin voisi saada apua yhdistyneessä seurakunnassa.

Olin mukana tässä ”kivenkääntäjien” ryhmässä kun sitä pyydettiin ja mielestäni annoin sen tietotaidon ryhmään joka minulla on. Olen kuitenkin lopulta yhdistymisen kannalla edellä mainituilla syillä.

Tässä ryhmässä tehtiin kuitenkin erittäin arvokasta työtä seurakunnan eteen.

 

Jari Koskenranta, Eila Koivuniemi, Sirkku Kuukkanen ja Seppo Rantapuska vastasivat yhdessä:

Kirkkoneuvoston nimeämänä työryhmänä selvitimme mahdollisuuden jatkaa itsenäisenä seurakuntana, koska vastoin odotuksia tuomiokapitulin ja kirkkovaltuuston hyväksymän selvitysmiehen laatimassa Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhdistymisselvityksessä (KeMuPe-raportti) tätä vaihtoehtoa ei käsitelty. Tuomiokapituli on kuitenkin ilmoittanut edellyttävänsä Petäjäveden seurakunnalta vaihtoehtoisen viisivuotissuunnitelman, jossa uskottavalla tavalla selvitetään, miten seurakunta turvaa kirkon perustehtävän toteutumisen ja tasapainottaa taloutensa siinä tapauksessa, että yhdistymistä ei tapahdu. Selvityksessämme arvioimme Petäjäveden seurakunnan tilanteen seuraavien viiden vuoden aikana, ja kävi ilmi, että selviämme itsenäisenä hyvinkin tuon ajan. Kirkon perustehtävästä kyetään moitteettomasti huolehtimaan ja seurakuntien yhteistyötä jatkamaan. Johtopäätösten perusteluja voi jokainen halutessaan arvioida, ne on pyritty selvityksessä esittämään mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Selvitys on luettavissa mm. Me-Petäjävetiset -sivulta Facebookista.

Yhdistymishanketta on Keuruulla, Multialla ja Petäjävedellä haluttu johtavien virkamiesten toimesta edistää kaikin keinoin. KeMuPe-raportissa Petäjäveden seurakunnan tilanne on arvioitu näistä kolmesta seurakunnasta huolestuttavimmaksi. Kova kiire, selvityksen virheet ja puutteet, tiedottamisen tarkoituksellinen lykkääminen vaalien yli sekä KeMuPe-raportin yksipuolinen tarkoitushakuisuus synnyttivät jo lähtökohtaisesti vakavan huolen perustelujen kestävyydestä. Emme kuitenkaan osanneet varautua siihen, että yhdistymisselvityksessä esitetyt arviot Petäjäveden seurakunnan talouden tilasta poikkesivat niin huomattavasti siitä arviosta, johon itse päädyimme. Petäjäveden seurakunnan tulevaisuudesta oli siis haluttu antaa yhdistymisselvityksessä mahdollisimman pessimistinen kuva.

Selvitys osoittaa, että Petäjäveden seurakunta on normaalitilanteessa itsekannattava ja että sen talous on kestävällä pohjalla. Seurakunta selviytyy lähivuosina nykyisellä henkilöstöllä kaikista nykyisistä tehtävistään tavalla, jota voidaan pitää riittävänä.

Petäjäveden pienessä mutta vireässä seurakunnassa toiminta on kodikasta ja tuttua ja talkoohenki voimissaan. Kiinteistöjen määrä on kohtuullinen ja suurimmat korjaukset tehty. Korjausvelka on olematon verrattuna Keuruun seurakunnan korjausvelkaan, jonka on arvioitu olevan kuuden miljoonan luokkaa, mutta joka todennäköisesti on vielä paljon suurempi. Päätösvalta toiminnan ja työntekijöiden osalta on omalla seurakunnalla.
Haasteena on säästäväinen ja tarkka taloudenpito. Tämä haaste lienee yhteinen kaikille seurakunnille niiden koosta riippumatta. Toisena haasteena on palauttaa työntekijöiden usko oman seurakunnan mahdollisuuksiin. Koska yhdistymistarpeen perusteleminen pelkästään huonolla taloustilanteella on nyt selvityksemme valmistuttua osoittautunut kyseenalaiseksi, on perusteluna ryhdytty korostamaan henkilöstön jaksamista ja parempia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen isossa seurakunnassa. Väheksymättä työntekijöiden paineita nykyisessä, pitkään jatkuneessa tilanteessa ja toisaalta ymmärtäen senkin, että ajat muuttuvat, pidämme toivomusta ’leveämmistä hartioista’ yksinään riittämättömänä syynä luopua yli 150 vuotta jatkuneesta itsenäisyydestä. Kukin työntekijä on aikanaan itse hakeutunut pieneen seurakuntaan tietoisena sen olosuhteista ja voi toisaalta koska tahansa niin halutessaan hakeutua toisaalle. Herää kysymys, tuntuisiko työskentely Petäjäveden pienessä seurakunnassa yhtä raskaalta, mikäli muutosprosessia ei olisi käynnistetty lainkaan ja työntekijät olisivat rauhassa ja luottavaisina voineet keskittyä omiin tehtäviinsä.

Selvityksen perusteella uskomme vakaasti itsenäisen Petäjäveden seurakunnan tulevaisuuteen. Sen sijaan pienen, mutta itsekannattavaksi osoittautuneen Petäjäveden seurakunnan kohtalo osana isoa Keuruun seurakuntaa on täysin hämärän peitossa, vastaavia viisivuotissuunnitelmia kun ei siltä osin ole vaadittu eikä laadittu. Petäjäveden seurakunnan tulee toistaiseksi jatkaa itsenäisenä itsenäisen Petäjäveden kunnan rinnalla. Mikäli kuntaliitos jossakin vaiheessa on vääjäämätön, joutuvat samalla myös seurakunnat yhdistymään. Mutta vasta silloin, kunta edellä.

Kaiken edellä esitetyn perusteella on luonnollista äänestää itsenäisen seurakunnan puolesta.

 

– – –

 

Kivenkääntäjien raportti: Selvitys edellytyksistä jatkaa Petäjäveden seurakuntana

 

1. Tehtävänanto

Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhdistymishanke on edennyt loppuvaiheeseen. Jos yhdistymishanke ei toteudu, tuomiokapituli edellyttää Petäjäveden seurakunnalta vaihtoehtoista suunnitelmaa, jossa uskottavalla tavalla selvitetään, miten Petäjäveden seurakunta turvaa kirkon perustehtävän toteutumisen ja tasapainottaa taloutensa seuraavien viiden vuoden aikana.
Petäjäveden kirkkoneuvosto nimesi kokouksessaan 1.10.2020 työryhmän selvittämään tämän vaihtoehdon. Selvityksen on määrä olla kirkkovaltuuston käytettävissä sen tehdessä päätöksensä seurakuntien yhdistämistä koskevassa asiassa.
Työryhmään kuuluvat Eila Koivuniemi, Jari Koskenranta, Sirkku Kuukkanen, Kai Paltamaa ja Seppo Rantapuska.

2. Kirkon perustehtävän toteutuminen

Tuomiokapituli puuttuu omalla määräysvallallaan seurakuntien yhdistymiskysymykseen, mikäli yksittäisessä seurakunnassa sakramenttien toteutuminen on uhattuna (jumalanpalvelukset, kaste, hautaustoimi, rippikoulutyö, diakoniatyö).
Vireän Petäjäveden seurakunnan voidaan hyvällä syyllä katsoa tähän mennessä toteuttaneen perustehtäväänsä moitteettomasti. Myöskään piispantarkastus keväällä 2019 ei antanut aihetta muunlaiseen tulkintaan.
Kirkkoherra Laura Laitinen on kysyttäessä ilmoittanut, että nykyisellä henkilöstöllä kyetään myös jatkossa suoriutumaan kaikesta, mitä vuoden 2019 toimintakertomuksesta ilmenee. Kysyttäessä, voidaanko yhteistyötä Keuruun ja Multian kanssa jatkaa ja mitä uusia vaatimuksia yhteistyölle tulevaisuudessa mahdollisesti asetetaan, kirkkoherra Laura Laitinen ilmoitti, että yhteistyötä voidaan jatkaa ja että yhteistyön edellyttämät asiat ovat puhtaasti teknisiä.

3. Talous

Piispantarkastuksessa 9.4.2019 kiinnitettiin huomio Petäjäveden verotulojen laskuun, reilusti kestävän tason ylittäneeseen metsän myyntiin, seurakunnan kassavarojen nopeaan vähenemiseen, lainojen lyhennyksiin sekä siihen, että seurakunta saattaisi ajautua vuoden 2019 aikana maksukyvyttömäksi. Tehtävänannossa korostuu näin ollen Petäjäveden seurakunnan taloudellisen toimintavarmuuden turvaaminen.
Työryhmä kartoitti nykytilanteen käytettävissä olleiden talousraporttien sekä seurakuntien yhdistymisselvityksen (KeMuPe-raportti) pohjalta. KeMuPe-raportti sisältää pääasiassa taloudellisia tietoja ja ennusteita. Sen on laatinut tuomiokapitulin ja kirkkoneuvostojen hyväksymä selvitysmies Timo Korhonen talouspäälliköiltä ja kirkkoherroilta saadun informaation perusteella.

3.1. Verotulojen lasku KeMuPe-raportissa Petäjäveden seurakunnan verokertymän arvioitiin vuosina 2021 – 2022 vähenevän peräti 13,9 %. Keuruulla verokertymän arvioitiin vastaavana aikana laskevan 4,6 % ja Multialla 0 %. Työryhmä päätyi arvioimaan tilannetta realistisemmin: Petäjäveden verotulojen arvioitiin laskevan vuosina 2020 – 2025 kahden vuoden syklillä 4,6 % kuten Keuruulla vuosina 2021 – 2022. Tuore kirkkohallituksen ennuste Petäjäveden seurakunnan jäsenmäärän kehityksestä tukee työryhmän arviota.
3.2. Metsän myynti 2/4 Piispantarkastuksessa esiin noussut reilusti kestävän tason ylittänyt metsän myynti antaa Petäjäveden seurakunnan tilanteesta virheellisen kuvan. Metsänhoitosuunnitelmaan perustuen seurakunnan on mahdollista myydä kestävällä tavalla metsää noin 74.000 eurolla vuodessa. Vuonna 2020 on myyty metsää 90.000 eurolla. Tästä tulosta 1/3 tulee toteutumaan vuonna 2020 ja 2/3 siirtyy vuodelle 2021.
3.3. Kassavarat Vuoden 2019 aikana seurakunnan kassasta maksettiin investointikuluja 180.000 euroa ja lainanhoitokuluja 46.000 euroa, tämän vuoksi vuosikate painui noin 50.000 euroa miinukselle. Vuosikatteen tulisi aina kattaa lainanhoito- kulut ja investoinnit. Näin ollen Petäjäveden seurakunnan olisi pitänyt ottaa lisälaina kirkkoremontin loppuunsaattamiseksi, jolloin olisi vältytty kassavarojen nopealta vähenemiseltä ja vaaralta ajautua maksukyvyttömäksi.
3.4. Lainanhoitokulut Petäjäveden seurakunnalla on vuoden 2020 päättyessä velkaa noin 258.000 euroa. Kirkkohallituksen ohjeen perusteella seurakunnan velan määrän hyvä taso on 50 % toiminta- ja verotuottojen yhteenlasketusta määrästä. Petäjäveden seurakunnassa velan määrä on vain noin 30 % vuotuisista toiminta- ja verotuotoista, jotka ovat yhteensä noin 880.000 euroa. Taseessa on miljoona euroa ylijäämää. Kaikkien lainojen takaisinmaksuaikoja on pidennetty siten, että vuosittaiset lainanhoitokulut ovat pienentyneet noin 27.000 eurolla ja ovat tällä hetkellä noin 30.000 euroa. Tämä on ollut omiaan parantamaan kassavirtaa.

4. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi

4.1. Työryhmän esitys Työryhmä ehdottaa, että Petäjäveden seurakunnan talous tasapainotetaan tarkastelukauden aikana pääosin samoilla toimenpiteillä, joita kirkko on yleisestikin suositellut talouden tervehdyttämiseksi: vähennetään pysyvästi vuosittaisia kiinteistömenoja ja tehdään tarvittavat henkilövähennykset.

Petäjävedellä saavutetaan 47.000 euron säästö vuosittaisissa kiinteistömenoissa poistamalla korjauskelvottomaksi määritelty seurakuntakoti käytöstä. Muutaman vuoden kuluttua vuotuisia henkilöstökuluja on mahdollista vähentää pysyvästi noin 35.000 eurolla. Nämä toimenpiteet luovat perustan talouden tasapainottamiselle Petäjäveden seurakunnassa seuraavien viiden vuoden aikana.

Seurakuntakoti voidaan myydä vasta, kun vuonna 2020 aloitettu pappilan saneeraus on saatettu päätökseen ja seurakuntakodin toimitilat on siirretty pappilaan. Työryhmä ehdottaa, että pappilan saneeraus saatetaan vuoden 2021 aikana päätökseen lainarahalla. Osa seurakunnan kiinteistöjen laitteistosta on sijoitettu seurakuntakodin kellariin, joten alkuvaiheessa niiden ylläpidosta ja siirtämisestä toiseen paikkaan aiheutuu kuluja. Työryhmän näkemyksen mukaan seurakuntakodin myynti on ajankohtainen vuonna 2023. Työryhmällä ei ole ollut käytettävissä seurakuntakodin hinta-arviota.

Petäjäveden seurakunnassa on tarpeen laatia vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma, johon kirjataan eri vuosille jaksotettuna kaikki suunnitteilla olevat investoinnit siten, että varmistetaan myös niiden rahoitus. Vuosikatteen tulee aina kattaa lainanhoitokulut ja investoinnit, jotta seurakunnan maksuvalmius säilyy vakaana. Tällä hetkellä lainanhoitokulut ovat noin 30.000 euroa vuodessa, joten investointeihin on varaa vain, mikäli vuosikate ylittää tuon määrän. Muussa tapauksessa on otettava lainaa. Laina on parempi vaihtoehto kuin esim. tuottoisan metsämaan myynti, varsinkin nyt kun korot ovat alhaalla. Tällä hetkellä velan määrä Petäjäveden seurakunnassa on noin 30 % vuotuisista tuotoista, joten lainaa on mahdollista ottaa tarvittaessa lisää.

Petäjäveden kirkollisveroprosentti vuodelle 2021 on 1.90. Vaikka pakottavaa tarvetta kirkollisveron korottamiseen ei työryhmän näkemyksen mukaan ole, voidaan veroa talouden tasapainon varmistamiseksi nostaa vuodelle 2022 0,05 %, jolloin verotulot kasvavat n. 15.000 eurolla. Yksittäiselle seurakuntalaiselle 0,05 % veronkorotus tarkoittaa keskimäärin kuutta euroa vuodessa.

Toimintatuottoja lisätään: hautapaikkamaksut peritään jatkossa säännöllisesti; hautauksesta aiheutuvat kulut velotetaan täysimääräisesti; seurakunnan tiloista perittäviä vuokria on korotettu jo nyt.

Palvelujen ostoihin sisältyvät, varsin korkeiksi osoittautuneet vakuutusmaksut pyritään minimoimaan kilpailuttamalla vakuutusyhtiöt ensitilassa ja sen jälkeen säännöllisesti.

Tarpeeton irtain myydään kassan vakauttamiseksi. Vuoden 2020 aikana irtaimistoa on myyty noin 35.000 eurolla.

Talkootoiminta on pienen seurakunnan voimavara. Sillä kyetään jonkin verran pienentämään hautausmaan ja kiinteistöjen hoidosta aiheutuvia kuluja, samoin talkoovoimin voidaan tarvittaessa hoitaa myös suntion sijaisuudet jumalanpalveluksissa.
Petäjäveden vastikään remontoidussa edustavassa kirkossa pyritään järjestämään kolme kirkkokonserttia vuosittain. Riippumatta tavasta, jolla konserttitulo muodostuu, sen arvioidaan olevan vähintään 2.500 euroa konsertilta.

Petäjäveden seurakunnalta edellytetään säästäväistä ja tarkkaa taloudenpitoa.

4.2. Työryhmän esittämien toimenpiteiden vaikutus

Talouden tasapainotus vuosina 2020 – 2025
Petäjävesi 2020-2025

Vuoden 2021 toimintatuottojen pohjalukuna on käytetty 10/2020 toteumaa skaalattuna koko vuodelle. Luku muodostuu vuoden 2020 maksu- ja myyntituotoista, se ei sisällä metsänmyyntituloja eikä myydyn kaluston tuottoa. Vuoden 2021 talousarviossa lukuun on lisätty vuodelta 2020 siirtynyt metsätulo 60.000 euroa (2/3) sekä vuoden 2021 uutta metsämyyntituloa 50.000 euroa, loput 30.000 euroa vuoden 2021 metsätulosta on siirretty vuodelle 2022. Vuosina 2022 – 2025 metsätuotoista on vuosittain siirretty 35.000 euroa seuraavalle vuodelle. Toimintatuottoihin on lisätty vuodesta 2021 alkaen konserttituloa 7.500 euroa vuodessa.

Henkilöstömenojen pohjalukuna on käytetty vuoden 2020 arvioitua toteumaa, johon on lisätty lomautuksen vaikutus noin 27.000 euroa sekä kirkkoherran sijaisuusjärjestelyjen päättymisen myötä palkkakuluja 5.000 euroa vuodelle 2021 ja sen jälkeen 15.000 euroa vuodessa.

Palvelujen ostot on taulukossa skaalattu 10/2020 toteuman perusteella, koska vuonna 2020 tilanne on kirkkoremontin jälkeen ollut ensimmäistä kertaa normaalia tilannetta vastaava. Palvelujen ostoihin on lisätty vuodesta 2021 alkaen 10.000 euron varmuusvara, koska talouspäällikön tehtävien hoitamisen arvioidaan aiheuttavan lisäkustannuksia siinä tapauksessa, että talousyhteistyö Multian seurakunnan kanssa päättyy. Palvelujen ostojen arvioidaan seurakuntakodista luovuttaessa vähenevän vuodesta 2023 alkaen vuosittain 23.500 euroa, joka on puolet seurakuntakodin aiempien vuosien kulujen ja tuottojen erotuksesta, 47.000 eurosta. Seurakuntakodista luopuminen aiheuttaa toisaalta lisäkustannuksia mm. Ystävän pysäkin osalta vuodesta 2023 alkaen arviolta 4.500 euroa vuosittain.

Vuokrakulut, aineet ja tarvikkeet, annetut avustukset ja muut toimintakulut on arvioitu vuoden 2020 toteuman pohjalta ilman muutoksia. Aineissa ja tarvikkeissa näkyy vuodesta 2023 alkaen 23.500 euron vähenemä, mikä on puolet seurakuntakodin aiempien vuosien kulujen ja tuottojen erotuksesta, 47.000 eurosta.

Taulukossa verotulojen vuotuinen alenema perustuu tuoreeseen kirkkohallituksen ennusteeseen jäsenmäärän kehityksestä. Valtionrahoitus pienenee hitaammin kuin seurakunnan verotulot, koska kunnan väkiluvun lasku on seurakunnan jäsenmäärän laskua pienempi. Vuoden 2021 osalta työryhmä on pitäytynyt kirkkohallituksen ennusteen mukaisessa verokertymässä ja arvioinut seurakunnan vuoden 2021 talousarviossa esitetyn 751.340 euron kertymän epärealistisen korkeaksi. Taulukkoon on talouden tasapainon varmistamiseksi vuodesta 2022 lähtien sisällytetty 0,05 % suuruinen kirkollisveron korotus, jonka vaikutus on n. 15.000 euroa.

Verotuskulujen sekä rahoitustuottojen ja kulujen on arvioitu pysyvän ennallaan. Keskusrahastomaksut vuosina 2021 – 2025 perustuvat vuosien 2019 – 2023 laskennalliseen verotulojen määrään. Toiminta-avustuksissa näkyy vanhalle kirkolle myönnetty 30.000 euron vuotuinen avustus.

Koska pappilan remontin ensimmäinen vaihe menee suoraan kuluiksi aiheuttamatta lisää poistoja, voidaan vuoden 2020 toteumaan perustuvaa arviota poistojen määrästä pitää realistisena myös tulevina vuosina.
Seurakuntakodin osuus poistoista on n. 20.000 euroa.

5. Lopuksi

Tässä selvityksessä on pyritty niin lähelle realistisuutta kuin mahdollista, mutta arviot ovat arvioita. Myös korona on tällä hetkellä riski kaikessa arvioinnissa.

Tarkastelukauden päättyessä vuonna 2025 Petäjäveden seurakunnan mittavimmat investoinnit on tehty ja turhat menot karsittu. Verotulojen todellinen kehitys on silloin nähtävissä. Ennen muuta tiedämme, mikä on silloin Petäjäveden kunnan tilanne, noudattaahan seurakuntajako kuitenkin viime kädessä kuntajakoa.

Työryhmän näkemyksen mukaan Petäjäveden seurakunta selviää itsenäisenä hyvinkin seuraavat viisi vuotta.

 

Petäjävedellä 5.12.2020,

Eila Koivuniemi
Jari Koskenranta
Sirkku Kuukkanen
Kai Paltamaa
Seppo Rantapuska

 

– – –

 

Yhdistysmissopimus

 

Sopimus on laadittu 8.12.2020. Seurakunnat tekevät päätöksensä seuraavissa kirkkovaltuuston kokouksissaan. Petäjävedellä kokous on tiistaina 19.1.2021 kello 18.

 

Tämä sopimus on laadittu Keuruun, Multian ja Petäjäveden evankelisluterilaisten seurakuntien yhdistymistä valmistelevan KeMuPe- seurakuntien johtoryhmien muodostaman tunnusteluryhmän yhteisissä kokouksissa sovittujen tai todettujen asioiden pohjalta.
Keskustelujen perusteella esitetään seuraavaa:

1. Muodostetaan seurakuntajaon muutos siten, että Multian ja Petäjäveden seurakunnat lakkautetaan 31.12.2021 ja liitetään Keuruun seurakuntaan 1.1.2022 alkaen.

2. Entisistä Multian ja Petäjäveden seurakuntien alueista käytetään nimeä Multian seurakunta-alue ja Petäjäveden seurakunta-alue. Seurakunta-alueet muodostuvat Multian ja Petäjäveden jumalanpalveluselämästä ja muusta alueen seurakunnallisesta toiminnasta.
Hallinnon, henkilöstön, toiminnan ja talouden suunnittelusta sovitaan lisäksi seuraavaa:

Hallinto

Multian ja Petäjäveden seurakuntien hallinto lakkaa 1.1.2022 alkaen. Laajentuneen seurakunnan hallinto järjestetään Keuruun seurakunnan hallinnon mukaan siten, että toimielimiä ovat Kirkkovaltuusto, Kirkkoneuvosto, Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta sekä Yhteyden toimikunta, joka kokoaa jumalanpalveluselämän, kirkkomusiikin ja yleisen seurakuntatyön työalat. Kasvun toimikunta, joka kokoaa varhaiskasvatuksen (lapsi-ja varhaisnuorisotyö) ja rippikoulu-ja nuorisotyön työalat. Palvelun toimikunta, joka kokoaa diakonian-, lähetyksen- ja aikuistyön työalat. Lisäksi ovat talous- ja henkilöstöhallinto sekä seurakuntatoimisto.

Multian ja Petäjäveden seurakunta-alueilla muodostetaan aluetyöryhmät, jotka yhdessä toimialatoimikuntien ja seurakunnan työntekijöiden kanssa suunnittelevat ja tukevat seurakuntatyötä Multialla ja Petäjävedellä. Aluetyöryhmä ei tee hallinnollisia päätöksiä. Aluetyöryhmän muodostaminen ja tehtävät määritellään erillisellä toimintasäännöllä.

Siirtymävaiheen hallinnollisten päätösten valmistelusta vastaa tuomiokapitulin nimittämä järjestelytoimikunta, jonka kokoonpanosta seurakuntien kirkkovaltuustot tekevät esityksen.

Koska Multian seurakunnan kirkkovaltuusto on edellisissä seurakuntavaaleissa muodostunut sopuvaalilla, laajentuneen seurakunnan kirkkovaltuustoa ei voida muodostaa paperivaaleilla. Ylimääräiset seurakuntavaalit toimitetaan tuomiokapitulin määrässä aikataulussa. Vaaleista vastaa Keuruun seurakunta.

Henkilöstö

Työntekijöiden siirrosta on määräykset KL 13: 2-3 ja KJ 13:3. Säädökset koskevat päätoimisia viranhaltijoita sekä pysyväisluontoisia ja päätoimisia työsopimussuhteisia työntekijöitä. Jokaisella siirretyllä työntekijällä on oikeus saada virka- tai työsuhteeseensa kuuluvat edut vähintään saman tasoisina kuin ne olivat ennen siirtoa.

Kun jäljempänä puhutaan työntekijöiden siirtämisestä, edellytetään ilman eri mainintaa, että kysymyksessä on viran tai työsuhteen vakinainen haltija.

Multian ja Petäjäveden seurakuntien vakinainen henkilöstö siirtyy laajentuneen seurakunnan palvelukseen vanhoina työntekijöinä ja samoin eduin. Määräaikaisten osalta virka- tai työsuhde jatkuu määräajan loppuun.

Avoimia tai täyttämättä olevia virkoja ei täytetä liitosprosessin aikana. Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakunnat lakkauttavat ne virat ja toimet, joita ei ole täytetty mm. tarveharkinnan tai säästösyiden perusteella.

Toiminnallisen puolen esimies on kirkkoherra ja tukitoimien talouspäällikkö. Seurakuntatoimiston esimies on kirkkoherra.

Kun seurakuntaliitos on toteutunut, kaikki laajentuneen seurakunnan työntekijät ovat yhdenvertaisesti Keuruun seurakunnan henkilöstöä. Jos myöhemmin on tarvetta vähentää työvoimaa, kaikki työntekijät ovat lähtökohtaisesti samassa asemassa riippumatta siitä, minkä seurakunnan palveluksessa he olivat ennen liitosta.

Multian seurakunnan avoinna oleva kirkkoherran virka lakkautuu 1.1.2022.Petäjäveden seurakunnan kirkkoherran virka lakkautuu 1.1.2022. Petäjäveden seurakunnan seurakuntapastori siirretään Keuruun seurakunnan 2.seurakuntapastorin virkaan, jonka virkapaikkana on Petäjävesi. Multian määräaikainen seurakuntapastori siirretään Keuruun seurakunnan 1. seurakuntapastorin virkaan, jonka virkapaikkana on Multia. Multian seurakunnan kanttorin virka lakkaa ja nykyinen kanttorin viranhaltija siirretään perustettavaan Keuruun seurakunnan AMK tutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan, jonka virkapaikka on Multia. Petäjäveden kanttorin virka lakkaa ja viranhaltija siirretään Keuruun seurakuntaan perustettavaan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävään Keuruun kanttorin virkaan. Multian seurakunnan diakonian virka lakkautetaan ja nykyinen viranhaltija siirretään perustettavaan Keuruun seurakunnan 3. diakonin virkaan, jonka virkapaikkana on Multia. Petäjäveden diakonian virka lakkaa ja viranhaltija siirretään perustettavaan Keuruun seurakunnan 4. diakonian virkaan, jonka virkapaikkana on Petäjävesi. Multian seurakunnan suntion virka lakkaa ja viranhaltija siirretään perustettavaan Keuruun seurakunnan 3. seurakuntamestarin toimeen, jonka toimipaikkana on Multia. Petäjäveden seurakuntamestarin virka lakkaa ja viranhaltija siirretään perustettavaan Keuruun seurakunnan 4. seurakuntamestarin toimeen, joka toimipaikkana on Petäjävesi. Petäjäveden seurakunnan määräaikainen lastenohjaaja siirretään Keuruun seurakunnan lastenohjaajan työsuhteeseen. Toimipaikkana on Petäjävesi.

Viran- ja toimenhaltijoiden tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa. Virkapaikka määritellään sen mukaan, missä pääosa viran tai toimen tehtävistä suoritetaan. Virkapaikan määrittäminen ei estä tehtäviä koko seurakunnan alueella tai työalaan liittyviä muita tehtäviä. Laajentuneen Keuruun seurakunnan työntekijät työskentelevät tai voivat työskennellä omien mahdollisten johtosääntöjensä, tehtävänkuvaustensa ja työsopimusten sekä esimiesten määräysten mukaisesti koko seurakunnan alueella. Seurakuntatyön työntekijöiden tehtävät ja vastuut sekä työalat ja -alueet määritellään työnjakokirjalla, joka tehdään kirkkoherran johdolla työaloittain ja jonka kirkkoneuvosto vahvistaa.

Seurakunnan virat ja toimet 1.1.2022 alkaen

Kirkkoherra Keuruun seurakuntatoimisto
1.Kappalainen Keuruun seurakuntakeskus
2.Kappalainen Keuruun seurakuntakeskus
1.Seurakuntapastori vt. Multian seurakuntakoti
2. Seurakuntapastori Petäjäveden seurakuntakoti
1. Kanttori Keuruun seurakuntakeskus
2. Kanttori Keuruun seurakuntakeskus
3. Kanttori Multian seurakuntakoti
4. Kanttori Petäjäveden seurakuntakoti
1. Diakoni Keuruun seurakuntakeskus
2.Diakoni Keuruun seurakuntakeskus
3. Diakoni Multian seurakuntakoti
4. Diakoni Petäjäveden seurakuntakoti
1. Nuorisotyönohjaaja Keuruun seurakuntakeskus
2. Nuorisotyönohjaaja Keuruun seurakuntakeskus
3. Nuorisotyönohjaaja Keuruun seurakuntakeskus
4. Nuorisotyönohjaaja Haapamäen kirkko
Varhaiskasvattaja Keuruun seurakuntakeskus
1.Lastenohjaaja Keuruun seurakuntakeskus
2. Lastenohjaaja Keuruun seurakuntakeskus
3. Lastenohjaaja(määräaik.) Petäjäveden seurakuntakoti
Toimistosihteeri Keuruun seurakuntatoimisto
Toimistosihteeri (osa-aik.) Keuruun seurakuntatoimisto
Toimistosihteeri (osa-aik.) Petäjäveden seurakuntakoti
Talouspäällikkö Keuruun seurakuntatoimisto
Toimistosihteeri Keuruun seurakuntatoimisto
Toimistosihteeri Keuruun seurakuntatoimisto
1.Seurakuntamestari Keuruun kirkko
2.Seurakuntamestari Keuruun hautausmaa
3. Seurakuntamestari Multian kirkko
4. Seurakuntamestari Petäjäveden kirkko
Erityisammattimies Keuruun hautausmaa
Seurakuntapuutarhuri Keuruun hautausmaa
1. emäntä Keuruun seurakuntakeskus
2. emäntä Haapamäen kirkko
3. emäntä Petäjäveden seurakuntakoti
Siivooja Keuruun seurakuntakeskus

Talous

Laajentuvan seurakunnan tavoitteeksi asetetaan talouden tasapaino. Tavoitteena on määrittää veroprosentiksi vuodelle 2022 nykyinen Keuruun seurakunnan veroprosentti 1,80.

Seurakuntien taloushallinnot yhdistetään vuoden 2022 alusta alkaen. Maksut ja maksukäytännöt yhdenmukaistetaan.

Multian ja Petäjäveden seurakuntien rahastot, testamenttilahjoituksin muodostetut rahastot ja muut mahdolliset tiettyyn tarkoitukseen kartutetut rahastot säilyvät Keuruun seurakunnassa kirjanpidossa niin kauan, kuin niiden pääoma on käytetty loppuun kunkin rahaston käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.

Sopimusyhteistyö

Keuruun seurakunnalla on metsähoitopalveluiden ostopalvelusopimus Metsä Group oyj:n kanssa, samoin Multian seurakunnalla. Petäjävesi liittyy mukaan ja sopimukset yhdistetään. Perheneuvontapalveluiden järjestämisestä liitosseurakunnilla on sopimus Jyväskylän seurakunnan kanssa. It-alueyhteistyö JITAn kanssa ja sopimukset Lapuan hiippakunnan rekisteritoimiston kanssa yhdistetään. Sopimukset KIPAn kanssa yhdistetään. Multian ja Petäjäveden seurakunnan yhteistyösopimukset siirtyvät Keuruun seurakunnan vastuulle. Yhteistyösopimuksia yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan.

Kiinteistöt

Multian ja Petäjäveden seurakuntien ja Keuruun seurakunnan kiinteistöt siirtyvät laajentuneen Keuruun seurakunnan omistukseen. Multian ja Petäjäveden kiinteistöt ja maaomaisuus on lueteltu saantokirjoissa. Multian ja Petäjäveden seurakuntien kiinteistöihin ja maa-alueisiin liittyvien toimenpiteiden suunnittelu otetaan osaksi laajentuneen seurakunnan kiinteistöstrategiaa.

Omaisuuden jako

Mahdollisessa tulevassa seurakuntajaon muutostilanteessa sovelletaan KL13:4-6 ja KJ 13:5-6 pykälien periaatteita. Kiinteän ja merkittävän irtaimen omaisuuden jakaminen tapahtuu yhdistymisprosessissa toteutetun saantokirjan kirjausten pohjalta. Mikäli uuden seurakunnan alueella oleva kunta tai kaupunki kuntarakenteen uudistuksessa liittyisi osaksi tämän seurakuntaliitoksen ulkopuolista toista kaupunkia tai kuntaa, tulee omaisuuden jaossa huomioida sen vaikutukset KL 13:6.2 mukaisesti.

Mikäli yksi seurakunta eroaisi nyt muodostettavasta uudesta seurakunnasta, olisi sillä jäljelle jäävän seurakunnan osalta taloutta olennaisesti heikentävä vaikutus. Tästä johtuen uudesta seurakunnasta kuntarakenteen muutoksesta aiheutuvan poistumisen yhteydessä omaisuudesta siirtyisi vain se osa, jonka kyseinen seurakunta on omistanut ennen tämän sopimuksen voimaantuloa. Vastaavasti tähän omaisuuteen selkeästi kohdistuva velka siirtyy tällaisen omaisuuserän mukana.

 

– – –

 

Päätösesitys Keuruun, Multian ja Petäjäveden kirkkovaltuustoille

 

Multian/Petäjäveden/Keuruun seurakunta toteaa, että Multian/Petäjäveden seurakunnan liittäminen Keuruun seurakuntaan on sekä hallinnollisesti, toiminnallisesti että taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

1. Kirkkolain 13:1 nojalla kirkkovaltuusto tekee Kirkkohallitukselle aloitteen seurakuntajaon muuttamiseksi siten, että Multian/Petäjäveden seurakunta lakkautetaan 31.12.2021 ja se liitetään 1.1.2022 alkaen Keuruun seurakuntaan.

2. Kirkkolain 13:4 nojalla kirkkovaltuusto esittää Kirkkohallitukselle, että Multian/Petäjäveden seurakunnan omaisuus siirtyy 1.1.2022 alkaen Keuruun seurakunnalle, joka kyseisestä ajankohdasta lukien vastaa siirrettyyn omaisuuteen kohdistuvista veloista ja muista velvoitteista.

3. Kirkkohallitus määrää niitä seurakuntien vapaaehtoisia rahastoja, jotka on perustettu määrättyjä tarkoituksia varten tai lahja- ja testamenttivaroin, käytettäväksi edelleen niiden tarkoitusten ja ehtojen mukaisesti.

4. Multian/Petäjäveden seurakunnan virat lakkautuvat 31.12.2021. Viran-ja toimenhaltijat siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keuruun seurakunnan virkoihin ja toimiin.

5. Kirkkolain 13 luvun 2 §:n nojalla Keuruun seurakuntaan siirtyvän henkilöstön osalta virkojen perustamisesta päättää kirkkohallituksen tekemän seurakuntajaon muuttamispäätöksen jälkeen Keuruun kirkkovaltuusto. Kirkkojärjestyksen 13 luvun 3 §:n mukaan kirkkoneuvosto ottaa siirretyt viranhaltijat ja sijoittaa siirretyt työntekijät tehtäviinsä. Kirkkolain 13 luvun 2 §:n mukaan siirretyillä viranhaltijoilla ja työntekijöillä on oikeus saada virka- tai työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, että ne eivät ole epäedullisemmat kuin heille aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut.

6. Tuomiokapituli määrää laajentuneen Keuruun seurakunnan kirkkovaltuuston muodostamisen käytännöt ja määräajat.

Kirkkovaltuusto lisäksi ilmoittaa, että seurakuntajakoselvitystä tehtäessä seurakunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä on kuultu ja että kirkkovaltuusto on merkinnyt tiedoksi kuulemisten tuloksen.

Kirkkojärjestyksen 13:1,3 nojalla kirkkovaltuusto lähettää aloitteen Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille toimitettavaksi edelleen Kirkkohallitukselle. Liitteenä toimitetaan selvitysmiehen raportti sekä muistiot henkilöstön ja seurakuntalaisten kuulemisesta.