Sauna kuuluu arkeen ja juhlaan – ja tietenkin jouluun
Sauna on aina kuulunut Suomessa sekä arkeen että juhlaan. Saunassa pestään hiet pois työpäivän, tai nykyään kuntosalilla käynnin, jälkeen ja saunassa valmistaudutaan juhliin. Morsian saunotetaan ennen häitä morsiussaunassa, jääkiekon maailmanmestaruuden jälkeen saunaa pääsee mestaruuspokaali ”Poika”. Vielä muutama vuosikymmen sitten saunassa synnyttiin, ja saunassa pestiin ruumis viimeiselle matkalle.
Sauna kuuluu tietenkin myös jouluun.
– Suomalaisuus on muuttanut muotoaan, ja saunominen on muuttunut siinä samalla, mutta löylyt ovat aina olleet mukana elämässä, Suomen saunaseura ry:n toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi toteaa.
– Nyt ollaan ehkä vähän palaamassa vanhaan. Kaupungistumisen myötä perinteiset pihasaunat vähenivät ja tilalle tulivat sähkösaunat. Nyt puulämmitteiset kiukaat ja savusaunat kiinnostavat taas. Saunomisessa halutaan panostaa laatuun ja kokonaisvaltaiseen elämykseen, halutaan hyviä löylyjä, ja myös ympäristöön kiinnitetään huomiota, Koskenniemi sanoo.
Pihasaunabuumia nähtävissä
Perinteisissä pihasaunoissa on yleensä sekä löylyt että ympäristö kohdallaan ja ne kiinnostavatkin nyt entistä enemmän. Viimekesäisillä Tuusulan asuntomessuilla kerrostalonkin pihassa oli pihasauna.
– Täällä pihasaunatrendi on jatkunut jo joitakin vuosia, Keuruun Ja Petäjäveden johtava rakennustarkastaja Teemu Pekkanen toteaa.
– Aikaisemmin omakotitalojen pihoille tehtiin pihasaunoja ainoastaan järven rannalle, mutta nyt pihasaunoja tehdään myös kuivan maan tonteille. Monesti omakotitalossa on sisällä sähkösauna, ja pihasaunaan halutaan puulämmitteinen kiuas. Nyt tarjolla on paljon valmissaunojakin, Pekkanen kertoo.
Myös Janne Koskenniemi on huomannut pienen pihasaunabuumin.
– Pihasauna on ehkä ympäristönäkin sellainen, joka rauhoittaa. Kun sauna on irrallaan muusta kodista, se voimistaa rentoutumisen kokemusta, Koskenniemi toteaa.
Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon
Koskenniemen arvion mukaan Suomessa on 2,5 – 3 miljoonaa saunaa.
– On omakotitalojen saunoja, vapaa-ajan asuntojen saunoja, kerrostalosaunoja ja yleisiä saunoja. Monilla on useampikin sauna, Koskenniemi toteaa.
– Nyt myös kaupallisia yleisiä saunoja on noussut eri puolille Suomea, sekin kertoo saunomisen arvostuksen kasvusta.
Saunominen ja saunakulttuuri on myös Suomen ensimmäinen ehdokas Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Päätös luetteloon pääsystä tetiin viime viikolla.
– Olemme ylpeitä siitä, että saunominen on pääsemässä Unescon listalle. Kyllähän sauna suomalaiseen psyykkeeseen ja Suomen historiaan kuuluu. Sauna liittyy todella monella tapaa suomalaisuuteen, Janne Koskenniemi toteaa.
Ja todistelihan jo Aleksis Kivi aikoinaan Seitsemässä veljeksessä saunan tarpeellisuutta Juhanin sanoin:
”Saunaton talo ei käy laatuun sekä kylpemisen että emännän lastensaamisen tähden. Niin, ryöhäävä sauna, haukkuva halli, kiekuva kukko ja naukuva kissa, nehän oivan talon tunnusmerkkejä ovat.” – TL
Olkkolassa asuvat Pia ja Vesa Jussila rakensivat rantaan osittain maan alla olevan saunan, rakennusurakka kesti kolme ja puoli kuukautta. Vaaleat harkkoseinät ja oven yläpuolella oleva koristemosaiikki ovat saaneet ihmiset rinnastamaan saunan Kreikan rakennuksiin. Myös saunan sisällä tulevat mieleen välimerelliset kylpylät. Jussilat ovat tehneet sisustuksenkin itse.
Oma rantasauna pitkän haaveilun jälkeen
Pia Jussila kertoo haaveilleensa jo kymmenen vuotta rantasaunasta. Tänä syksynä unelma toteutui ja Pia ja Vesa Jussila pääsivät saunomaan omaan rantasaunaan – tosin hieman erilaiseen, kuin alun perin kuvittelivat.
– Ajattelimme aina, ettei tähän näin lähelle rantaa saa rakentaa saunaa. Sitten naapuritkin rupesivat rakentamaan pihasaunoja ja Vesa ryhtyi ottamaan selvää, kuinka rakentaminen onnistuisi, Pia Jussila kertoo.
– Tässä olikin rakennusoikeutta jäljellä reilusti, ja saunalle sai rakennusluvan. Ensin ajattelimme rakentaa saunan hieman ylemmäksi, mutta tasanne, johon kaavailimme valmista tynnyri- tai ovaalisaunaa, oli niille ahdas, eikä valmissauna olisi asettunut siihen oikein mitenkään päin kunnolla. Sitten vastaan tuli sellainen ongelma, että naapurin puuvaja on niin lähellä, että paloturvallisuuden takia olisi vaadittu erityisratkaisuja. Siitä meille tuli mieleen tehdä palamaton kivisauna ja siitä se muodostui tällaiseksi kellarisaunaksi, Jussilat selvittävät.
Sauna on rakennettu osittain maan alle, samanlaisista betoniharkoista, joita käytetään kellareiden rakentamiseen.
– Talon ja järven väliin rinteeseen ei oikein saanut kaivinkonetta, joten monttu, jossa sauna on, on kaivettu käsin. Vesa kaivoi sitä kymmenen päivää, minä, meidän tytöt ja toisen tytön poikaystävä vähän autoimme. Maata lähti 15 – 20 kuutiota, Pia Jussila kertoo.
– Homma vaati isojen kivenmurikoidenkin siirtelyä. Siinä tuli mitattua yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja, jotta saimme isot lohkareet kammettua taljojen ja vipujen avulla pois niin, ettei kummallekaan sattunut mitään.
Sähkön ja veden säästöä
Vesa Jussila kertoo saunoneensa aikaisemminkin joka ilta, Pia Jussila taas on innostunut saunomisesta uuden saunan ansiosta.
– Minä käyn saunasta myös uimassa. Saunomisesta ja uimisesta on tullut oikein mukavan rentouttava iltarutiini, Pia Jussila toteaa.
– Uudessa saunassa on aivan mahtavat löylyt, pehmeät ja kosteat, Vesa Jussila kehuu puulämmitteistä kiuasta.
– Kun saunaa ei lämmitä liian kuumaksi, siellä on mukava olla. Pesuvetenä käytämme järvivettä, se lämpiää kiukaan kyljessä olevassa säiliössä.
Talon sisäsaunassa Jussiloilla on sähkökiuas.
– Sitä emme ole nyt lämmittäneet, kun olemme saunoneet vain pihasaunassa. Ja sillä on kyllä ollut yllättävän suuri vaikutus sähkönkulutukseen, Vesa Jussila toteaa.
– Uusi sauna tuli maksamaan enemmän kuin ajattelimme, vaikka teimme itse kaiken, minkä pystyimme. Mutta kyllä se vielä hankkii hintansa takaisin sähkön ja veden säästönä.
Jouluaattona Jussilat lämmittävät pihasaunansa jo aamupäivällä.
– Sauna kuuluu ilman muuta jouluun, ja me olemme saunoneet aina jo aattona aamupäivästä, hyvissä ajoin ennen iltapäivän muita touhuja. Silloin saa saunoa ihan rauhassa. Joskus meillä on ollut vastatkin. Nyt laitamme saunalle ehkä kynttilöitä ja otamme kynttilälyhdyn taas käyttöön. Syksyllä ennen kuin saimme saunalle sähkövalot, saunoimme kynttilälyhdyn valossa, ja se oli kyllä tunnelmallista, Pia Jussila kertoo.
– Sitä emme vielä tiedä, kuinka täällä saunominen läpi talven onnistuu, mutta ainakaan vielä siinä ei ole ollut mitään ongelmia.
Saunaan mahtuu Jussiloiden mukaan kerrallaan kolme tai neljä saunojaa mukavasti.
– Keväällä, kun jäät ja lumet sulavat, meillä on tarkoitus kutsua ystäviä saunomaan, Pia Jussila toteaa. – TL
Heiskasen perheen pihasauna tuli valmiina pihaan, vain kiuaskivet piti laittaa itse paikoilleen. – Paremmat löylyt tässä on kuin sisällä talossa olevassa saunassa, Jouni Heiskanen toteaa. Pienessä valmissaunassa on myös pieni pukuhuonetila. Itse saunaan hyvät löylyt takaa kiuas, jossa on todella paljon kiuaskiviä.
Pihasaunassa paremmat löylyt
Heiskasen perheen pihassa Halkokankaalla on ollut pihasauna kolmen kesän ajan.
– Ostimme valmissaunan häälahjarahoilla, häät meillä oli vuonna 2017, saunan ostimme seuravan kesänä. Ensin ajattelimme paljua, mutta pihasauna tuntui paremmalta. Itse tykkään tosi paljon saunoa. Paljua olemme joskus vuokranneet, ja se on tosi työläs ja hidas lämmittää; kyllä meillä pihasaunalla on ollut paljon enemmän käyttöä kuin paljulla olisi ollut, Jouni Heiskanen kertoo.
Heiskasten omakotitalossa on sisälläkin sauna, jossa on puilla lämpiävä kiuas.
– Sisäsaunan käyttö on kyllä nyt jäänyt vähemmälle, kesällä sitä ei tule lämmitettyä juuri ollenkaan. Talvella sisäsaunaa lämmitetään, kun ainakin kovilla pakkasilla pihasauna lämpiää hitaammin, mutta kesällä pihasaunan käyttöä puoltaa sekin, että sisäsauna lämmittäisi taloa liikaa, ainakin sellaisilla hellejaksoilla, mitä nyt viime kesinä on ollut, Heiskanen sanoo.
– Pihasaunaa olemme lämmittäneet kesällä viisikin kertaa viikossa, ja nyt alkutalvesta pari kertaa viikossa. Siellä on huomattavasti paremmat löylyt kuin sisäsaunassa, vaikka sisäsaunakin lämpiää puilla. Pihasaunan löylyt ovat paljon kosteammat; ehkä se johtuu erilaisesta ilmanvaihdosta, tai sitten erilaisesta kiukaasta. Pihasaunan kiukaassa on enemmän kiuaskiviä.
Täysin valmiina pihaan
Heiskasten sauna tuotiin pihaan täysin valmiina, kiuaskin oli paikoillaan.
– Ainoastaan kiuaskivet piti laittaa paikoilleen, ja toki sauna piti maalata. Perustukset ja pohjatyöt oli tehty valmiiksi, ja kun sauna nostettiin paikoilleen, pääsimme seuraavana päivänä saunomaan, Jouni Heiskanen kertoo.
– Mietimme ensin tarvikepakettia, josta saunan olisi voinut koota itse, mutta meillä on ollut joka kesä jotain projekteja, joten emme halunneet ruveta saunaa itse rakentamaan. Täysin valmiina pihaan tuotu sauna tuntui meille sopivalta ratkaisulta.
Jouni Heiskasen mukaan valmiita pihasaunoja oli hyvin tarjolla.
– Saunojen toimittajia löytyi useita ja tarjolla oli sekä pieniä että isoja saunoja. Kävimme myös Tuurissa saunanäyttelyssä katsomassa vaihtoehtoja, Heiskanen kertoo.
Heiskanen on kuullut monen tuttavansakin miettivän pihasaunan hankkimista.
– Mutta ei niitä kauheasti kuitenkaan näy, ei tässä Halkokankaallakaan taida muita olla. Monilla on kyllä paljuja, mutta pihasaunoja näkee harvemmin, Heiskanen toteaa.
Jouluaattona Heiskasten pihasauna lämpiää joulusaunaa varten.
– Sauna kuuluu meillä jouluperinteeseen. Lämmitämme saunan, ja siis nimenomaan pihasaunan, hyvissä ajoin jouluaaton iltapäivällä. Sitten pääsee saunan jälkeen odottelemaan joulupukkia, Heiskanen kertoo. – TL
Vanhoista hirsistä tehty sauna sopii hyvin vanhan aseman ympäristöön. Kalevi Rautjoelle sauna kuuluu hyvin vahvasti jouluun. – Saunarakennuksessa ei ole sähköjä, täällä saunotaan lyhdyn valossa, Kalevi Rautjoki kertoo.
70-vuotias hirsisauna sai uuden elämän
– Kyllä saunalla on iso rooli joulussa. Minun lapsuudessani sauna liittyi hyvin vahvasti jouluperinteeseen, savusaunaan mentiin lyhdyn valossa, Kalevi Rautjoki muistelee.
– Nyt, kun olemme asuneet täällä Petäjäveden vanhalla asemalla, eikä meillä ole ollut omaa saunaa, olemme käyneet jouluisin Kumpusen savusaunassa, Rautjoki toteaa. Tänä jouluna Kalevi ja Irmeli Rautjoki sekä heidän tyttärensä Anna-Maria Huuskosen perhe pääsevät omaan saunaan. Vanhoista hirsistä rakennettu sauna ja saunakamari valmistuivat viime kesänä, kolmen sukupolven voimin juhannukseksi.
– Hirret ovat sellaisesta rakennuksesta, jonka vaimoni isä on rakentanut omille vanhemmilleen Kuopion Puijonrinteelle. Hän on itse kaatanut puut ja veistänyt hirret. Alkuperäinen rakennus valmistui vuonna 1952, Kalevi Rautjoki kertoo.
– Myös siinä oli sauna ja saunakamari. Rakennus on nyt lähes alkuperäisessä kuosissaan. Erillistä pesuhuonetta tässä ei ole, vanhoissa saunoissahan pestiin saunassa. Saunakamarikaan ei ole varsinainen pukuhuone, vaan oleskelutilaa.
Tunnelmallisen, puilla lämpiävän saunan sisäseinät on vahattu mustiksi.
– Olemme hakeneet mahdollisimman alkuperäistä tunnelmaa, mutta ei täällä kyllä savusaunan tuoksua ole, eikä seinistä tartu nokea, Rautjoki naurahtaa.
– Tämä on kesäsaunaksi tehty, mutta kyllä täällä voi saunoa talvellakin. Ja saunakamarissa voi yöpyä myös talvella. Sähköjä tässä rakennuksessa ei ole, saunominen tapahtuu lyhtyjen valossa, ja kiukaan lasiluukkukin päästää valoa lävitseen. Tämä on hyvin tunnelmallinen sauna ja täällä on hyvä saunoa. Ilmastointi on kunnossa, sisälle tulee runsaasti raitista ilmaa, joten täällä on hyvä olla, ja lauteilla jaksaa nauttia.
Ympäristöön sopivaksi
Aikoinaan rautatieaseman miljöössä on ollut yksi yhteinen sauna kaikille asemayhteisön asukkaille, samassa rakennuksessa on ollut myös pesutupa. Nyt vanha sauna on radanvartijan talon pihassa, ja vain talon asukkaiden käytössä.
– Aseman edelliset asukkaat olivat rakentaneet asemarakennukseen sisäsaunan, mutta me ajattelimme, että vanha hirsitalo ja saunan kaltaiset märkätilat sisällä eivät sovi yhteen, Kalevi Rautjoki kertoo.
– Meillä oli heti muutettuamme asemalle unelma omasta pihasaunasta. Nyt saimme tällaisen perheen historiaan kuuluvan hirsikehikon, ja sekin tuo oman tunnelmansa, kun on tuntenut ihmiset, jotka ovat rakennuksen alun perin tehneet. Aseman lapset ovat jo viides saunojasukupolvi tässä saunassa.
Pihasaunan rakentamista varten aseman väki joutui hakemaan asemakaavan muutosta, siihen vaadittiin myös museoviraston lausunto.
– Museovirasto puolsi rakennusta, koska tämä istuu niin hyvin ympäristöön. Väriksi valittiin punamulta miljöön muiden rakennusten mukaan, ja teimme tähän jopa koristelaudoituksen ulkoseinien ylälaitaan aseman rakennusten arkkitehtuuria mukaillen, Rautjoki kertoo.
– Katto- ja lattialaudat rakennuksessa ovat uutta, mutta ikkunat ja ovet ovat ukin taitavin käsin tehdyt, eli rakennuksen ilme on hyvin alkuperäinen. Koristelaudoitusta tässä ei tosin aiemmin ole ollut.
Rautjoen mielestä sauna on suomalaisille sekä yhteisöllisyyden että vieraanvaraisuuden paikka. Saunakamarissa onkin vierassänkyjä majoittamista varten.
– Suomalaisethan ovat tutkitusti maailman onnellisin kansa. Voisin kuvitella, että saunakin tuo suomalaisille onnea, saunalla on isompi merkitys kuin monesti ajatellaankaan, Rautjoki toteaa. – TL
