”Kivenkääntäjien” selvitys antaa toivoa itsenäisenä seurakuntana pysymisestä
Petäjäveden seurakunnan kirkkoneuvosto päätti syyskuun lopulla perustaa työryhmän, joka selvittää itsenäisenä seurakuntana pysymisen edellytyksiä. Työryhmään nimettiin kirkkovaltuutetuista Kai Paltamaa, Jari Koskenranta, Eila Koivuniemi, Sirkku Kuukkanen ja Seppo Rantapuska, ja työryhmä on saanut selvityksenä valmiiksi. Selvitys on julkinen ja se tulee varsinaisen liitosesityksen liitteeksi.
Lopullisen päätöksen Petäjäveden seurakunnan liittämisestä Keuruun seurakuntaan tekee kirkkovaltuusto 19.1.2021. Petäjäveden kirkkovaltuutetut ovat Hannele Oikarinen, Heikki Palola, Raija Harju-Kivinen, Hanna Hautamäki, Anna-Maria Huuskonen, Eila Koivuniemi, Jari Koskenranta, Sirkku Kuukkanen, Petrus Lesonen, Jukka Ohra-Aho, Lasse Olli, Kai Paltamaa, Seppo Rantapuska, Pirkko Saarinen ja Matleena Ylikoski.
Viime viikolla kirkkoneuvosto tyrmäsi liittämisen Keuruun seurakuntaan äänin 6-3.
”Petäjäveden seurakunta selviää itsenäisenä hyvinkin seuraavat viisi vuotta”
Selvityksen lähtökohtana on se, että jos Petäjäveden, Keuruun ja Multian seurakuntien yhdistyminen ei toteudu suunnitelmien mukaan, tuomiokapituli edellyttää Petäjäveden seurakunnalta vaihtoehtoista suunnitelmaa, jossa seurakunta selvittää, miten se turvaa kirkon perustehtävän toteutumisen ja tasapainottaa taloutensa seuraavien viiden vuoden aikana.
Niin sanottu Kivenkääntäjien ryhmä on tätä suunnitelmaa tehnyt syksyn ajan. Selvityksen tekemisessä on pyritty niin lähelle realistisuutta kuin mahdollista, mutta arviot ovat arvioita – ja myös korona on tällä hetkellä riski kaikessa arvioinnissa.
Selvityksen loppusanoissa todetaan, että työryhmän näkemyksen mukaan Petäjäveden seurakunta selviää itsenäisenä hyvinkin seuraavat viisi vuotta. ”Tarkastelukauden päättyessä vuonna 2025 Petäjäveden seurakunnan mittavimmat investoinnit on tehty ja turhat menot karsittu. Verotulojen todellinen kehitys on silloin nähtävissä. Ennen muuta tiedämme, mikä on silloin Petäjäveden kunnan tilanne, noudattaahan seurakuntajako kuitenkin viime kädessä kuntajakoa”, selvityksessä todetaan.
Perustehtävät toteutuvat
Tuomiokapituli puuttuu omalla määräysvallallaan seurakuntien yhdistymiskysymykseen, mikäli seurakunnassa sakramenttien toteutuminen on uhattuna eli jumalanpalvelukset, kaste, hautaustoimi, rippikoulu- ja diakoniatyö.
Kivenkääntäjien selvityksen mukaan Petäjäveden seurakunta on toteuttanut perustehtäväänsä moitteettomasti, eikä vuoden 2019 piispantarkastuskaan antanut aihetta muunlaiseen tulkintaan.
Kirkkoherra Laura Laitinen on kertonut, että nykyisellä henkilöstöllä kyetään myös jatkossa suoriutumaan kaikesta, mitä vuoden 2019 toimintakertomuksesta ilmenee. Myös yhteistyötä Keuruun ja Multian kanssa voidaan jatkaa ilman yhdistymistäkin.
Talousluvut syyniin
Piispantarkastuksessa kiinnitettiin huomiota Petäjäveden verotulojen laskuun, reilusti kestävän tason ylittäneeseen metsän myyntiin, seurakunnan kassavarojen nopeaan vähenemiseen, lainojen lyhennyksiin sekä siihen, että seurakunta saattaisi ajautua vuoden 2019 aikana maksukyvyttömäksi. Kivenkääntäjien ryhmän tehtävänannossa korostuukin seurakunnan taloudellisen toimintavarmuuden turvaaminen.
Työryhmä kartoitti nykytilanteen käytettävissä olleiden talousraporttien sekä seurakuntien yhdistymisselvityksen (KeMuPe-raportti) pohjalta. KeMuPe-raportti sisältää pääasiassa taloudellisia tietoja ja ennusteita. Sen on laatinut tuomiokapitulin ja kirkkoneuvostojen hyväksymä selvitysmies Timo Korhonen talouspäälliköiltä ja kirkkoherroilta saadun informaation perusteella.
Verotulojen lasku KeMuPe-raportissa verokertymän arvioitiin vuosina 2021-2022 vähenevän peräti 13,9 prosenttia, kun taas Keuruulla verokertymän arvioitiin laskevan 4,6 prosenttia ja Multialla ei yhtään.
Työryhmä päätyi arvioimaan tilannetta realistisemmin: Petäjäveden verotulojen arvioitiin laskevan vuosina 2020-2025 kahden vuoden syklillä 4,6 prosenttia kuten Keuruulla vuosina 2021-2022. Myös tuore kirkkohallituksen ennuste Petäjäveden seurakunnan jäsenmäärän kehityksestä tukee työryhmän arviota.
Työryhmän mielestä piispantarkastuksessa esiin noussut reilusti kestävän tason ylittänyt metsän myynti antaa virheellisen kuvan: metsänhoitosuunnitelmaan perustuen seurakunnan on mahdollista myydä kestävällä tavalla metsää noin 74.000 eurolla vuodessa. Vuonna 2020 on myyty metsää 90.000 eurolla. Tästä tulosta kolmannes tulee toteutumaan vuonna 2020 ja loput siirtyvät vuodelle 2021.
Selvityksen mukaan vuoden 2019 aikana seurakunnan kassasta maksettiin investointikuluja 180.000 euroa ja lainanhoitokuluja 46.000 euroa, minkä vuoksi vuosikate painui noin 50.000 euroa miinukselle. Vuosikatteen tulisi aina kattaa lainanhoito- kulut ja investoinnit.
Selvitysryhmän mukaan seurakunnan olisi pitänyt ottaa lisälaina kirkkoremontin loppuunsaattamiseksi, jolloin olisi vältytty kassavarojen nopealta vähenemiseltä ja vaaralta ajautua maksukyvyttömäksi.
Seurakunnalla on vuoden 2020 päättyessä velkaa noin 258.000 euroa. Selvityksessä todetaan, että kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan velan määrän hyvä taso on 50 prosenttia toiminta- ja verotuottojen yhteenlasketusta määrästä, ja Petäjäveden seurakunnassa velan määrä on vain noin 30 prosenttia vuotuisista toiminta- ja verotuotoista, jotka ovat yhteensä noin 880.000 euroa. Lisäksi taseessa on miljoona euroa ylijäämää.
Lisäksi nyt kaikkien lainojen takaisinmaksuaikoja on pidennetty siten, että vuosittaiset lainanhoitokulut ovat pienentyneet noin 27.000 eurolla ja ovat tällä hetkellä noin 30.000 euroa, mikä on parantanut kassavirtaa.
Talouden tasapainotusohjelma vuoteen 2025 asti
Kivenkääntäjät esittävät, että talous tasapainotetaan tarkastelukauden aikana pääosin samoilla toimenpiteillä, joita kirkko on yleisestikin suositellut talouden tervehdyttämiseksi: vähennetään pysyvästi vuosittaisia kiinteistömenoja ja tehdään tarvittavat henkilövähennykset.
Petäjävedellä saavutetaan 47.000 euron säästö vuosittaisissa kiinteistömenoissa poistamalla korjauskelvottomaksi määritelty seurakuntakoti käytöstä ja muutaman vuoden kuluttua vuotuisia henkilöstökuluja on mahdollista vähentää pysyvästi noin 35.000 eurolla. Nämä toimenpiteet luovat perustan talouden tasapainottamiselle seuraavien viiden vuoden aikana.
Seurakuntakoti voidaan myydä vasta, kun vuonna 2020 aloitettu pappilan saneeraus on saatettu päätökseen ja seurakuntakodin toimitilat on siirretty pappilaan. Työryhmä ehdottaa, että pappilan saneeraus saatetaan vuoden 2021 aikana päätökseen lainarahalla. Osa seurakunnan kiinteistöjen laitteistosta on sijoitettu seurakuntakodin kellariin, joten alkuvaiheessa niiden ylläpidosta ja siirtämisestä toiseen paikkaan aiheutuu kuluja. Työryhmän näkemyksen mukaan seurakuntakodin myynti on ajankohtainen vuonna 2023. Työryhmällä ei ole ollut käytettävissä seurakuntakodin hinta-arviota.
Seurakuntaan on tarpeen laatia vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma, johon kirjataan eri vuosille jaksotettuna kaikki suunnitteilla olevat investoinnit siten, että varmistetaan myös niiden rahoitus. Vuosikatteen tulee aina kattaa lainanhoitokulut ja investoinnit, jotta seurakunnan maksuvalmius säilyy vakaana. Tällä hetkellä lainanhoitokulut ovat noin 30.000 euroa vuodessa, joten investointeihin on varaa vain, mikäli vuosikate ylittää tuon määrän. Muussa tapauksessa on otettava lainaa. Laina on parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi tuottoisan metsämaan myynti, varsinkin nyt kun korot ovat alhaalla. Lainaa on mahdollista ottaa tarvittaessa lisää.
Petäjäveden kirkollisveroprosentti vuodelle 2021 on 1,90. Vaikka pakottavaa tarvetta kirkollisveron korottamiseen ei työryhmän näkemyksen mukaan ole, voidaan veroa talouden tasapainon varmistamiseksi nostaa vuodelle 2022 0,05 prosenttia, jolloin verotulot kasvavat noin 15.000 eurolla. Yksittäiselle seurakuntalaiselle 0,05 prosentin veronkorotus tarkoittaa keskimäärin kuutta euroa vuodessa.
Toimintatuottoja voidaan saada lisää, kun hautapaikkamaksut peritään jatkossa säännöllisesti, hautauksesta aiheutuvat kulut veloitetaan täysimääräisesti ja seurakunnan tiloista perittäviä vuokria on korotettu jo nyt.
Kivenkääntäjät huomauttavat, että palvelujen ostoihin sisältyvät, varsin korkeiksi osoittautuneet vakuutusmaksut pyritään minimoimaan kilpailuttamalla vakuutusyhtiöt ensi tilassa ja sen jälkeen säännöllisesti.
Myös tarpeeton irtain myydään kassan vakauttamiseksi, ja vuoden 2020 aikana irtaimistoa myytiin noin 35.000 eurolla.
Selvityksessä todetaan, ettö talkootyö on pienen seurakunnan voimavara ja sillä kyetään jonkin verran pienentämään hautausmaan ja kiinteistöjen hoidosta aiheutuvia kuluja. Talkoovoimin voidaan tarvittaessa hoitaa myös suntion sijaisuudet jumalanpalveluksissa.
Vastikään remontoidussa edustavassa kirkossa pyritään järjestämään kolme kirkkokonserttia vuosittain, ja tulon arvioidaan olevan vähintään 2.500 euroa konsertilta.
Lisäksi seurakunnalta edellytetään säästäväistä ja tarkkaa taloudenpitoa.
Toimenpiteiden vaikutus lukuina
”Vuoden 2021 toimintatuottojen pohjalukuna on käytetty 10/2020 toteumaa skaalattuna koko vuodelle. Luku muodostuu vuoden 2020 maksu- ja myyntituotoista, se ei sisällä metsänmyyntituloja eikä myydyn kaluston tuottoa. Vuoden 2021 talousarviossa lukuun on lisätty vuodelta 2020 siirtynyt metsätulo 60.000 euroa sekä vuoden 2021 uutta metsämyyntituloa 50.000 euroa, loput 30.000 euroa vuoden 2021 metsätulosta on siirretty vuodelle 2022. Vuosina 2022-2025 metsätuotoista on vuosittain siirretty 35.000 euroa seuraavalle vuodelle. Toimintatuottoihin on lisätty vuodesta 2021 alkaen konserttituloa 7.500 euroa vuodessa.
Henkilöstömenojen pohjalukuna on käytetty vuoden 2020 arvioitua toteumaa, johon on lisätty lomautuksen vaikutus noin 27.000 euroa sekä kirkkoherran sijaisuusjärjestelyjen päättymisen myötä palkkakuluja 5.000 euroa vuodelle 2021 ja sen jälkeen 15.000 euroa vuodessa.
Palvelujen ostot on taulukossa skaalattu 10/2020 toteuman perusteella, koska vuonna 2020 tilanne on kirkkoremontin jälkeen ollut ensimmäistä kertaa normaalia tilannetta vastaava. Palvelujen ostoihin on lisätty vuodesta 2021 alkaen 10.000 euron varmuusvara, koska talouspäällikön tehtävien hoitamisen arvioidaan aiheuttavan lisäkustannuksia siinä tapauksessa, että talousyhteistyö Multian seurakunnan kanssa päättyy. Palvelujen ostojen arvioidaan seurakuntakodista luovuttaessa vähenevän vuodesta 2023 alkaen vuosittain 23.500 euroa, joka on puolet seurakuntakodin aiempien vuosien kulujen ja tuottojen erotuksesta, 47.000 eurosta. Seurakuntakodista luopuminen aiheuttaa toisaalta lisäkustannuksia mm. Ystävän pysäkin osalta vuodesta 2023 alkaen arviolta 4.500 euroa vuosittain.
Vuokrakulut, aineet ja tarvikkeet, annetut avustukset ja muut toimintakulut on arvioitu vuoden 2020 toteuman pohjalta ilman muutoksia. Aineissa ja tarvikkeissa näkyy vuodesta 2023 alkaen 23.500 euron vähenemä, mikä on puolet seurakuntakodin aiempien vuosien kulujen ja tuottojen erotuksesta, 47.000 eurosta.
Taulukossa verotulojen vuotuinen alenema perustuu tuoreeseen kirkkohallituksen ennusteeseen jäsenmäärän kehityksestä. Valtionrahoitus pienenee hitaammin kuin seurakunnan verotulot, koska kunnan väkiluvun lasku on seurakunnan jäsenmäärän laskua pienempi. Vuoden 2021 osalta työryhmä on pitäytynyt kirkkohallituksen ennusteen mukaisessa verokertymässä ja arvioinut seurakunnan vuoden 2021 talousarviossa esitetyn 751.340 euron kertymän epärealistisen korkeaksi. Taulukkoon on talouden tasapainon varmistamiseksi vuodesta 2022 lähtien sisällytetty 0,05 % suuruinen kirkollisveron korotus, jonka vaikutus on n. 15.000 euroa.
Verotuskulujen sekä rahoitustuottojen ja kulujen on arvioitu pysyvän ennallaan. Keskusrahastomaksut vuosina 2021-2025 perustuvat vuosien 2019-2023 laskennalliseen verotulojen määrään. Toiminta-avustuksissa näkyy vanhalle kirkolle myönnetty 30.000 euron vuotuinen avustus.
Koska pappilan remontin ensimmäinen vaihe menee suoraan kuluiksi aiheuttamatta lisää poistoja, voidaan vuoden 2020 toteumaan perustuvaa arviota poistojen määrästä pitää realistisena myös tulevina vuosina. Seurakuntakodin osuus poistoista on noin 20.000 euroa.” – SK
