Hallintojohtaja Anni Hakala toimii myös kunnanjohtajan sijaisena. Avoimen kunnanjohtajan viran hakuaika päättyy ensi maanantaina.
Talousarviota on valmisteltu keväästä asti
Petäjäveden kunnan talous on ollut vuodesta 2016 alijäämäinen ja myös tuleville vuosille on ennakoitu noin miljoonan euron tappiollisia tuloksia. Ensi vuoden talousarvion työstäminen alkoi oikeastaan jo keväällä, kun talouden tasapainotusohjelma saatiin valmiiksi. Vahvasti sen pohjalta sekä lautakuntien esitysten mukaisesti on hahmoteltu ensi vuoden suuntaviivat.
Kunnanhallituksen ja valtuuston iltakoulut talousarviosta on jo pidetty. Kunnanhallitus käsittelee talousarvion vuodelle 2021 maanantaina 9.11. ja valtuusto lyö sen lukkoon 16. marraskuuta.
V. 2021: -711.000?
– Talousarvion laadinta käynnistyi jo keväällä tasapainotusohjelman laatimisella ja valmis tasapainotusohjelma on helpottanut syksyn talousarviotyötä, hallintojohtaja ja vs. kunnanjohtaja Anni Hakala kertoo.
– Tasapainottamissuunnitelman raamissa ensi vuoden tulos oli -783.000 euroa alijäämäinen, mutta nyt kunnanjohtajan ehdotus on -711.000 euroa alijäämäinen. Raamista on siis vielä hieman kiritty, mihin on auttanut osaltaan valtion koronatukipaketti, vaikka koronavaikutukset näkyvät myös kustannusten paineena.
Ensi vuoden talousarvioon ei ole suunniteltu veronkorotuksia, koska Hakalan mukaan talousarviossa päästiin muutoinkin raamin lukuihin.
– Omiin toimintatuottoihin on tulossa pientä kasvua, mutta lakimuutokset, kuten varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, myös osaltaan vähentävät toimintatuottojen kertymää, Hakala kuvaa.
– Ensi vuoden suurin investointi on Palvalahden yrityspuiston tiestön osittainen rakentaminen 500.000 eurolla ja sen vesi- ja viemäristön rakentaminen 200.000 eurolla. Rautakylän katuihin varataan 200.000 euroa ja Kintauden kevyenliikenteenväylän rakentamiseen kunnan osuus 300.000 euroa. Todella hienoa, että Kintauden kevari vihdoin toteutuu ja, että saatiin siihen odotettua isompi avustus.
Hakalan mukaan talousarvio kokonaisuudessaan perustuu siihen, että haetaan pysyviä säästöjä. Henkilöstökuluihin on tulossa vain piirun verran kasvua sopimuskorotuksista huolimatta. Myös palveluiden ostot pysyvät lähes samalla tasolla.
– Henkilöstösäästöjä saadaan eläköitymisten ja määräaikaisten sopimusten päättymisillä, ja tätä jatketaan edelleen. Eläkkeelle jäävien tilalle ei välttämättä palkata uutta työntekijää.
Hyvin kriittistä tarkastelua on tehty kaikilla palvelualueilla jo tasapainotusohjelmaa laadittaessa ja palvelujen tasoa on suhteutettu käytettävissä oleviin määrärahoihin. Hakalan mukaan lisäksi esimerkiksi taksoja on tarkasteltu kaikissa palveluissa ja esimerkiksi vesimaksuja korotettu vastaamaan vesilaitoksen menoja.
Lisäksi säästöjä ja lisätuloja haetaan kuljetuspalveluiden kokonaistarkastelulla, ylläpitokulujen säästöillä, tilojen vuokrauksella ja tonttimyynnillä, aktiivisella hanke- ja erillisrahoitushaulla sekä yksityistieavustuksien pienentämisellä tasapainotussuunnitelman mukaisesti nykyisestä 50.000 eurosta 20.000 euroon.
V. 2020: -560.000?
Tämän vuoden 2020 taloustilanne näyttää suunniteltua paremmalta, arvion mukaan noin -560.000 euroa alijäämäinen. Epävarmuutta ennusteeseen tuo kuitenkin mahdollinen KSVH Oy:n osakkeiden arvon alaskirjaaminen (osakkeita Petäjävedellä 539.213 euron arvosta) sekä koronatilanteen kehittyminen. Marraskuun aikana selviää, saako Petäjävesi harkinnanvaraista valtionosuutta, jota haettiin 2,4 miljoonaa euroa.
Hakala näkee, että pienten kuntien taloustilanne vaihtelee hyvin paljon, riippuen myös korona-asioista. Petäjäveden kuntatalouden kannalta, koronatilanne on näyttäytynyt positiivisena asiana.
– Vuosi 2019 oli historiallisen huono kaikissa kunnissa. Nyt valtio tuli vastaan korona-asioissa, mikä näyttäytyy talousluvuissa ainakin vielä positiivisena. Suurimmassa osassa kuntia rakenteelliset ongelmat ovat kuitenkin edelleen mm. ikääntyminen ja väestökehityksen suunta, Hakala sanoo. Petäjäveden väestökehityksen ennuste vastaa yleistä trendiä: väestö ikääntyy ja asukasluku laskee, eikä kunnan tulorahoitus ole riittävää, eikä rahoitus riitä investointeihin.
Muuten koronatilanne on toki ollut valitettava, ja Hakala toivookin, että petäjävetiset jaksaisivat edelleen noudattaa suosituksia ja rajoituksia. – Meillä ei ole vielä tautitapauksia ollut, ja siihen pyritään jatkossakin.
Hakala toimii hallintohenkilöstön esimiehenä ja etätöitä tehdään taas soveltaen niin, että ne, jotka pystyvät tekemään etätöitä työtehtävien ja laitteiston puolesta, voivat tehdä etänä. Kukaan ei kuitenkaan tee nyt 100-prosenttisesti etänä, vaan vuorotellen. – Jo keväällä meillä oli hyvät valmiudet siirtyä etätyöhön ja henkilöstö on pärjännyt hienosti nopeastikin muuttuneissa tilanteissa.
Näin ei voi jatkua
Hakala on toiminut nyt kunnanjohtajan sijaisena hallintojohtajan työnsä ohessa. Työmäärä on ollut valtava, eikä molempia töitä voisi tehdä näin jatkuvasti. Hakala on saanut tukea työkavereilta, kunnan päättäjiltä sekä kunnanjohtajien ja talouspäälliköiden viestiryhmistä. Tänä vuonna talousarviotyössä tasapainotusohjelma on onneksi toiminut hyvänä ja vahvana pohjana.
Tasapainotusohjelma laadittiin kunnanjohtajan johdolla, mutta talousarviotyössä kunnanjohtaja ei enää ollut mukana. – Talousarviota olen itse pitkälle aiemminkin laatinut, mutta kokonaisuudet on mietitty yhdessä kunnanjohtajan kanssa ja toki kunnanjohtajan puuttuminen näkyy myös muiden töiden määrässä, Hakala toteaa.
– Meillä on kertynyttä ylijäämää 4,1 miljoonaa euroa, joten voimme tehdä vielä ensi vuonna alijäämäinen talousarvion, mutta eihän näin voida vuosikausia jatkaa, Hakala näkee.
– Talouden tasapainottamisohjelman mukaan vuonna 2023 pitäisi olla jo tasapainossa ja plussan puolella. Jotta sinne päästään, nykysäästötoimet eivät yksin riitä, vaan pitää olla muitakin keinoja, ja miettiä, mitä palveluja karsitaan ja mitä voidaan tuottaa näillä tulovirroilla. – SK
