Kolme kunnanjohtajakandidaattia tenttiin

 

Maanantaina 7.12. kello 17.30 alkaen järjestetään valtuustotentti, jossa sekä päättäjät että kuntalaiset saavat esittää kysymyksiä kolmelle parhaalle kunnanjohtajahakijalle Pekka Helppikankaalle, Mikko Latvalalle ja Valtteri Väyryselle. Valtuusto valitsee uuden kunnanjohtajana 14.12. Kysymyksiä hakijoille voi esittää etukäteen nimettömänä tästä linkistä.

 

Kehittävä juridiikan osaaja

 

Varatuomari Pekka Helppikangas, 59, on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti (ylempi oikeustutkinto) ja hän suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Hän on Kivijärven kunnanjohtaja ja aloitti virassa 2010. Ennen Kivijärven kunnanjohtajuutta hän on työskennellyt pitkään muun muassa Kemijärven kaupungilla kaupunkilakimiehenä, vs. kaupunginjohtajana, yleisenä oikeusavustajana sekä muissa tehtävissä.

– Juristina minulle on tärkeää yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Olen toiminut kuntasektorilla yli 30 vuotta eri tehtävissä ja olen sisään ajettu kunnanjohtajan tehtäviin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– En ole saneeraaja, vaan kehittäjä, jonka maailmankuva perustuu laadunhallintaan. Syvintä osaamista juridiikan lisäksi omaan johtamisen ja yhteistoiminnan kehittämisalueilla, josta muodostan sen puuttuvan osion johtamisvalikkoon, jotta kuntaorganisaation suorituskyky tuotantotaloudellisesti riittää vastaamaan rahatalouden asettamiin haasteisiin.

Helppikangas toteaa, että kaukaa tulevana näkee paremmin Petäjäveden käyttämättömät mahdollisuudet.

– Jyväskylän läheisyys lienee samaan aikaan sekä vahvuus että heikkous ajatellen esimerkiksi työpaikkaomavaraisuuden kehittymistä. Valtaosalla maamme kunnista ongelmana on, ettei kunnalla ole sen enempää positiivista kuin negatiivistakaan kuntakuvaa. Samaten Keski-Suomen haaste on, etteivät Jyväskylää lukuun ottamatta kunnat profiloidu valtakunnallisesti.

– Näen kunnan kehittymisen niin, että ensin on luotava henkinen kaupunki ja vasta sen jälkeen voi syntyä fyysinen kaupunki. Olen kokenut sen, miten sodan raunioille on rakennettu menestyvä kaupunki ja kaupunkilaisena olen maaseudullakin kaupunkilainen, joka tiedostaa, miksi kaupungistuminen jatkuu aina vaan. Jokainen kunta ansaitsee kohtalonsa niin hyvässä kuin pahassa – kukin valitsee tulevaisuutensa.

Helppikangas on siviilisäädyltään naimaton ja hänen vapaa-ajan harrastuksensa ovat pitkälti liikunnalliset vastapainona henkiselle työlle. Helppikangas olisi valmis muuttamaan Petäjävedelle. – Jos tulen valituksi, minusta tulee petäjävetinen.

 

Pitkäjänteisesti ja osana yhteisöä

 

Mikko Latvala, 31, on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja erikoistunut hyvinvointipalveluiden johtamiseen. Lisäksi Latvalalla on sosionomi AMK-tutkinto, joka sisältää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden. Työn ohella hän on suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen ammattitutkinnon ja tällä hetkellä opiskelee kauppatieteitä.

Latvala työskentelee nykyisin Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtajana ja vastaa koulutus-, varhaiskasvatus-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja ruokapalveluista sekä kunnan viestinnästä. Aiemmin hän vastasi Tervon kunnan varhaiskasvatuspalveluista ja toimi samalla päiväkodin johtajana ja Tervon ja Vesannon kuntien HYTE-yhdyshenkilönä eli vastasi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön koordinoinnista.

– Olen kehittyvä ja kehittävä johtaja, joka ei pelkää tarttua työhön ja sitoutuu viemään kuntaa pitkäjänteisesti eteenpäin, Latvala sanoo.

– Kuntalaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden suuntaan olisin näkyvä, osallistuva ja kuunteleva. En istuisi norsunluutornissa, vaan tekisin töitä kuntalaisten eteen ja eläisin osana yhteisöä.

Latvala näkee Petäjäveden vahvuuksina potentiaalisen sijainnin, vanhan kirkon tunnettuna nähtävyytenä sekä vesi- ja koronakriiseissä karaistuneet kuntalaiset. Myös hyvin laadittu kuntastrategia on positiivinen asia.

– Kehittämiskohteita ovat ehdottomasti haastava talous ja laskeva väkiluku. Lisäksi johtavien viranhaltijoiden vaihtuvuus on ollut viime vuosina kehittämistä jarruttava tekijä. Viestintää ja markkinointia pitää myös aina kehittää ja uudistaa.

Latvala on urheilun ja matkailun ystävä. Kahdella maailmanympärimatkallaan hän on päässyt paikan päällä seuraamaan urheilun kirjoa sumopainista krikettiin. Kesäisin hän kiertää Suomen metsiä frisbeegolfin parissa. Hän harrastaa myös itsensä kehittämistä opiskelemalla työn ohessa.

Latvala kertoo olevansa poikamies ja neljän lapsen ylpeä eno. – Perheeni asui ennen minun syntymääni Petäjävedellä ja toinen sisareni on syntynyt siellä. Itse en ole siis vielä päässyt asumaan Petäjävedellä, mutta vierailin lapsuudessani kunnassa melko usein, Latvala kertoo.

– Petäjävesi olisi paikka, jonne voisin rakentaa talon eli muuttaisin ehdottomasti Petäjävedelle.

 

Vastuullinen ja jämpti

 

Valtteri Väyrynen, 46, on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, kasvatustieteiden kandidaatti ja palomies/sairaankuljettaja. Lisäksi hän on suorittanut koulutusjohtamisen koulutuskokonaisuuden ja opetushallinnon tutkinnon.

Tällä hetkellä Väyrynen työskentelee Laukaan kunnan sivistyspalveluiden hallinto- ja talouspäällikkönä, ja aloitti virassa vuonna 2018. Sitä ennen hän toimi Pielaveden kunnan hallinto- ja sivistysjohtajana. Pitkään hän on toiminut muun muassa Pirkanmaan pelastuslaitoksen koulutussuunnittelijana. Nuorempana Väyrynen on ollut rauhanturvaamisoperaatioissa.

– Petäjävesi saa minusta hyvän ja innovatiivisen kunnanjohtajan. Minulla on hyvät yhteistyö-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Olen hyvin yhteistyökykyinen ja kehittävä johtaja. Olen aina tullut hyvin toimeen työyhteisössäni ja yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa on ollut luonnollinen osa työskentelytapaani, Väyrynen kertoo.

– Olen hyvin aikaansaava. Saan asiat aina valmiiksi ja teen ne loppuun saakka. Minun työni jäljestä ei tarvitse tarkistella, että tuliko jokin asia tehtyä. Sovimme, miten asiat tehdään, ja sen jälkeen minä teen, niin kuin on sovittu. Vaadin samaa asennetta myös henkilöstöltäni. Esimiehenä olen asiallinen, keskusteleva ja huomioonottava.

Väyrynen näkee Petäjäveden vahvuuksina sijainnin, Palvalahden yrityspuiston, kulttuurin, matkailun ja luonnon.

– Meidän pitää saada lähialueen lapsiperheet ja yritykset tietoisiksi siitä kuinka hyvä Petäjävedelle on asua ja toimia. Meidän tulee lisätä Petäjäveden vetovoimaa niin perheiden kuin yritystenkin suuntaan.

Väyrynen näkee, että myös hyvät naapurisuhteet tuovat mahdollisuuden moninaiselle yhteistyölle.

– Hyvänä esimerkkinä Petäjäveden ja Multian yhteinen elinvoimapäällikön virka.

– Myös MAL-sopimus lisää kaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä ja vahvistaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Sopimus myös kehittää seudullista elinvoimaa. Kaavoituksen, asuntopolitiikan ja liikennejärjestelmien toimivuus nähdään perustana kaupunkiseudun kilpailukyvylle.

Väyrynen harrastaa kalastusta, retkeilyä, liikuntaa monessa muodossa sekä pelastustoimintaa ja vapaa-ajallaan toimii Multian paloaseman pelastusyksikön yksikönjohtajana. Väyrynen kuuluu myös Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan valmiuteen ja on kouluttautunut kansainvälisen pelastusjoukkueen johdon jäseneksi.

Väyrysellä on kolme lasta, jotka asuvat viikot Helsingissä ja viikonloppuisin ja lomilla hänen luonaan Multialla, jossa asuu avovaimonsa kanssa. – Toteutimme viime kesänä yhteisen haaveemme ja ostimme ihanan omakotitalon järven rannalta. Nautin järven rannalla asumisesta ja sen mukanaan tuomasta harmoniasta. – SK

 

Pekka Helppikangas.

 

 

Mikko Latvala.

 

 

Valtteri Väyrynen.