Johanna Kuitunen tekee ison pihalyhdyn arvontapalkinnoksi Tupamäen kylätalon tapahtumaan 21.11. Ohjaaja Erkki Ruuskan mukaan isot lyhdyt ovatkin olleet kurssilla suosittu työ. Virpi Tupamäki on kuivattanut muutaman vuoden tuulenkaatoja, ja nyt niistä voisi tehdä jotain. Puu on joko hevoskastanjaa tai jalopähkinää. – Ihminen saa tyydytystä, kun näkee kättensä jäljen.

 

 

Ihminen saa tyydytystä, kun näkee kättensä jäljen – Kovan kysynnän vuoksi puutyökursseja on nyt kaksi

 

Keuruun kansalaisopiston järjestämä entisöinti- ja puutyökurssi Petäjävedellä on ollut niin suosittu, että tänä syksynä sille saatiin toinen kurssi ja vihdoin kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Kurssia on Petäjävedellä vetänyt viisi vuotta Erkki Ruuska, joka on valmistunut aikoinaan Lahdesta artenomiksi ja tehnyt aiemmin pitkän uran puualalla.

Kurssilla jokainen saa tehdä omaa projektiaan ja siihen saa neuvoja ja apua tarpeen mukaan. Jonkin verran tehdään uuttakin, mutta eniten tehdään entisöintitöitä: lipastoja, tuoleja, keinutuoleja, lintulautoja ja lyhtyjä, Ruuska luettelee.

– Täällä saa tehdä mitä haluaa, vain mielikuvitus on rajana. En halua ohjata liikaa, enkä tee puolesta, Ruuskaa kuvailee.

Kurssin vetäjän homma on ollut hänelle itselleenkin antoisaa: parasta on, kun kurssilaiset näkevät omien kättensä jäljen.

 

Viikon odotetuin juttu – jää koukkuun

 

Harvalla on laitteita ja tiloja puutöille kotona. Tärkeää on kuitenkin myös sosiaalinen puoli, yhdessä oleminen, se että pääsee vähän kotoa pois.

Huumori hersyy ja välissä juodaan aina välikahvit. Aika usein kurssilainen Veikko Muhos on leiponut jotain. – Meillä on yhtenäinen, kiva porukka. Ja politiikkaa ei täällä puhuta, Ruuska tuumaa.

Yksi uusista kurssilaisista on Jari Koskenranta, joka istuu Petäjäveden kunnan edustajana (yhdessä Ritva Lehtosen kanssa) opistolautakunnassa. Siellä Koskenranta otti puheeksi toisen illan tarpeen. Kolmen tunnin entisöinti- ja puutyökurssi-illat pidetään nyt keskiviikkoisin ja torstaisin, ja jos ei pääse omaan iltaan, voi tulla toisena. Jotkut osallistuvat molempiin.

Yhteensä kurssilaisia on nyt 18, puolet naisia, puolet miehiä, ja kaikki paikat ovat nyt tälle lukuvuodelle täynnä.

Kurssilaiset kehuvat, kuinka entisellä käsityöoppilaitoksella ihanteelliset 200-300 neliön tilat harrastamiselle. Vaikka Gradia vei mennessään Jyväskylän Kankaalle parhaimmat työkoneensa, on halleissa edelleen hyvät peruskoneet kuten höylät, vannesahat, sirkkeli ja muut tarvittava. Myös työkaluja on kaapit pullollaan. – SK

 

Veijo Vilen on käynyt Erkki Ruuskan vetämällä kurssilla alusta asti ja neuvoo laitteiden käytössä tarvittaessa myös muita.

Tuomas Syvänen tekee parhaillaan ovea mökille.

Kauniita vanhoja huonekaluja kuivuu maalauksen jäljiltä.

Jari Koskenranta otti opistolautakunnassa puheeksi, että toinen kurssi tarvitaan Petäjävedelle – ja aloitti itsekin uuden harrastuksen vanhan keinutuolin parissa.

Gradian jäljiltä entisellä ”käsiksellä” on hyvät peruskoneet ja runsaasti työkaluja. Myös yläkoulun oppilaat käyttävät samoja tiloja ja laitteita käsityötunneillaan.

Veikko Muhos tekee ikkunoihin hyttysverkon kehikkoja. Hän teki myös tilaustyönä entiselle kirkkoherra Seppo Ojalalle säilytyslaatikon terassille ja Ojala kävi sen viime viikolla paikan päältä hakemassa.

Johanna Kuitunen tekee ison pihalyhdyn arvontapalkinnoksi Tupamäen kylätalon tapahtumaan 21.11. Ohjaaja Erkki Ruuskan mukaan isot lyhdyt ovatkin olleet kurssilla suosittu työ.

Virpi Tupamäki on kuivattanut muutaman vuoden tuulenkaatoja, ja nyt niistä voisi tehdä jotain. Puu on joko hevoskastanjaa tai jalopähkinää. – Ihminen saa tyydytystä, kun näkee kättensä jäljen.