Henna Ijäs, Liina-Maija Jylhä ja Emilia Asikainen haluavat vaikuttaa siihen, että Petäjävedellä nuorten asiat ovat hyvin.
Huomiota nuorten hyvinvointiin
– Nuorten asiat ovat Petäjävedellä suhteellisen hyvin, mutta parannettavaakin vielä löytyy, Petäjäveden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Henna Ijäs toteaa.
– Täällä kaivattaisiin enemmän liikuntamahdollisuuksia, kerhoja ja toimintaa nykyistä laajemmin nuorille, nuorisovaltuuston jäsen Emilia Asikainen sanoo.
– Harrastustoimintaan kaivattaisiin erilaisia mahdollisuuksia. Nyt täällä voi harrastaa liikunnan puolella jalkapalloa, mutta ei kauhean paljon muuta, nuorisovaltuuston jäsen Liina-Maija Jylhä toteaa.
Nuorisovaltuutetut haluavat kiinnittää päättäjien huomiota etenkin nuorten hyvinvointiin, johon harrastusmahdollisuudetkin liittyvät. – Olisi tärkeää, että kaikkia päätöksiä mietittäisiin myös nuorten kannalta ja päätöksenteossa otettaisiin huomioon nuorten hyvinvointi. Se, että nuoret voivat hyvin, on tärkeää, Henna Ijäs toteaa.
Nuorisovaltuustolta onkin kysytty mielipiteitä nuoria koskeviin asioihin. Nuorisovaltuustolla on myös omat edustajansa kunnanvaltuuston ja lautakuntien kokouksissa.
– Kyllä minulla on sellainen olo, että meitä on myös kuunneltu, Ijäs toteaa.
Maakuntatasollakin nuoret mukana
Petäjäveden nuorisovaltuustossa on tällä kaudella viitisentoista jäsentä. Kaksivuotisesta kaudesta on nyt toinen vuosi menossa. 16-vuotias Henna Ijäs, 15-vuotias Emilia Asikainen ja 14-vuotias Liina-Maija Jylhä ovat olleet mukana hoitamassa yhteisiä asioita jo ennen nuorisovaltuustokauttaan muun muassa oppilaskunnassa ja tukioppilastoiminnassa.
Emilia Asikainen ja Liina-Maija Jylhä ovat mukana myös maakunnallisessa Keski-Suomen nuorisovaltuustossa, jonka kausi on juuri vaihtumassa.
– Maakunnalliseen nuorisovaltuustoon nimetään jokaisesta Keski-Suomen kunnasta kaksi edustajaa ja varaedustaja, edustajat valitaan oman kunnan nuorisovaltuustossa. Meillä olisi innokkuutta jatkaa, mutta täytyy miettiä, ehtiikö kaikkea, Asikainen ja Jylhä toteavat.
– Maakunnallisella nuorisovaltuustolla ei ole kokouksia yhtä usein kuin oman kunnan nuorisovaltuustolla. Olemme keskustelleet maakuntatasolla muun muassa liikennestrategiasta ja sote-uudistuksesta, ja tehneet mielipidekirjoituksia, Jylhä kertoo.
Vaikuttamaan myös tulevaisuudessa
Nuorisovaltuustoon nuoret naiset ovat lähteneet mukaan, koska haluavat vaikuttaa. – Seuraan itse politiikkaa paljon. Kuntatasolla on isot mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ja nuorisovaltuusto on helppo tapa päästä tuomaan omia mielipiteitään esille, Jylhä sanoo.
– Haluan olla vaikuttamassa siihen, että kaikilla olisivat asiat hyvin. Minusta tärkeää on ongelmien ennaltaehkäisy ja se, että asioille tehdään jotain silloin kun niille vielä pystytään tekemään jotain, Asikainen sanoo.
Kaikki kolme nuorisovaltuutettua haluavat olla vaikuttamassa asioihin myös tulevaisuudessa. – Haluan vaikuttaa, ainakin jollain tasolla, mutta mihinkään puolueeseen liittyminen ei houkuttele, Ijäs toteaa ja Asikainen sanoo olevansa samaa mieltä.
– Minä toivon, että pystyn tulevaisuudessa vaikuttamaan jossain isommallakin tasolla, Jylhä kertoo.
Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä. Vuonna 2015 hyväksytyn kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa pitäisi nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi olla nuorisovaltuusto. – TL
