– Työ Raisiossakaan ei tule olemaan helppoa. Ojalan Seppo veisteli, kun aloitin täällä, että minun pitää kasvattaa niin paksu nahka, etten tarvita enää selkärankaa. Nyt kun lähden Raisioon, en ole halunnut selkärangastani luopua, Eero Vainio naurahtaa. Hänen viimeinen työpäivänsä Petäjävedellä on keskiviikkona 7.10.
”Tässä lähdössä on kaikki syksyn värit”
– Tässä lähdössä on kaikki syksyn värit, Petäjävedellä lopettava kunnanjohtaja Eero Vainio tuumaa.
Vainio valittiin huhtikuussa 2016 Petäjäveden kunnanjohtajaksi. Kunnanhallitus oli päätynyt tasaväkisyyden vuoksi arvalla esittämään kunnanjohtajaksi Pirkko Lindströmiä, mutta valtuusto valitsikin Vainion äänin 15-11. Vainio aloitti työssään elokuussa 2016 ja sai maisterin paperit valmiiksi ennen sitä.
– Ei tämä ollut ensimmäinen kunnanjohtajan paikka, jota hain. Jo opiskeluaikana kunnanjohtajan työ on ollut tavoitteena ja sen mukaan urapolkuni on räätälöity. Petäjävedellä pääsin näyttämään taitoja ja oppimaan uutta.
Onnistumisia ja kriisejä
Petäjävedellä Vainiolle onkin kertynyt monenlaista kokemusta. Vainio on nähty valtakunnankin medioissa niin Ylen A-studiossa kommentoimassa sote-uudistusta kuin Helsingin Sanomissa kertomassa vesikriisistä.
Vainion kunnanjohtajuuden alkua sävytti Kuntalan suuret henkilöstövaihdokset, kun porrastetusti moni johtava viranhaltija jäi eläkkeelle, kuten tekninen johtaja, hallintojohtaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja. Perusturvan puolella vaihdoksia on ollut jatkuvasti.
– Ensimmäisen vuoden aikana pistettiin uusiksi hallintosääntö, lautakuntarakenne, johtajajärjestelmä ja kuntastrategia, ja lähti liikkeelle iso organisaatiomuutos, Vainio kuvaa. – Täällä oli hyvin vähän viestintää. Nyt se on tuotu tälle vuosikymmenelle. Somekanavat, kotisivut ja sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat vähintään riittävällä tasolla.
Vainion aikaan Petäjäveden kunta on lähtenyt mukaan useisiin hankkeisiin, kuten vanhan kirkon matkailuhankkeeseen, ja hankerahoitusta on saatu hyvin. Lähes kaikki lähiliikuntapaikat ja leikkipuistot on laitettu systemaattisesti kuntoon ja niiden kehittämisessä on kuultu asukkaita.
Valokuitu hiertää Petäjävedellä edelleen. – Se on hyvä palvelu ja vetovoimatekijä, mutta tulee järkyttävän kalliiksi kunnalle ja on vienyt todella paljon kunnanjohtajan työaikaa. Se tulee olemaan jatkossakin täällä kivenä kengässä, Vainio toteaa. – Palvalahden yrityspuisto on iso juttu ja kaavoitus etenee nyt hyvin. Toivon, että valtuusto kiirehtii sen valmiiksi saamista.
– Kaavoitustapa ja rakennustarkastus on saatu nyt toimimaan paremmin ja tehokkaammin, eikä rakennustarkastus ole enää heiluteltavissa, Vainio kertoo. Rakennustarkastus ostetaan nykyään Keuruun kaupungilta. – Seutuyhteistyötä on muutenkin lisätty ja se on ihan a ja o.
– Vesikriisi oli aikamoinen koettelemus ja kurja juttu, mutta näytti Petäjäveden vahvimpia puolia, jotka ovat yhteisöllisyydessä, kunnan työntekijöiden osaamisessa ja sitoutumisessa. Vesikriisi toi ihmisiä yhteen ja toi ymmärrystä vedelle ja sen merkitykselle. Se toi globaaleja ajatuksia lähelle. Sen myötä tehtiin paljon päätöksiä ripeään tahtiin, Vainio sanoo.
– Voittopuolisesti palautteet olivat hyviä, kukaan ei sairastunut, eikä loppupelissä kunnan mainekaan kärsinyt. Se ei olisi onnistunut ilman laajaa yhteistyötä ja kuntalaisten kulutustottumusten muutosta.
Koronakeväänä kunta taas tarjosi kouluruokavaihtoehtona ostoseteleitä paikallisille tuottajille, millä haluttiin tukea paikallista yrittäjyyttä.
– Digitaalinen valmius on kunnassa pitkällä, joten etätyöhön ja etäopiskeluun siirtyminen onnistui helposti, Vainio kiittää. Korona-ajasta jäi kuitenkin kunnan kehittämisvelkaa.
Myös henkilöstön hyvinvointiseteleillä voi ostaa palveluita oman kunnan yrittäjiltä. Vainion mukaan henkilöstöpuoleen onkin nyt panostettu ja työntekijät osallistuivat aktiivisesti Työterveyslaitoksen Työn imua työtä tuunaamalla -hankkeeseen.
– Meillä on nyt avoimen keskustelun kulttuuri ja virheitäkin saa tehdä. Jos organisaatiossa pelätään, niin se ei voi olla luova.
Puoluetausta on heikkous ja vahvuus
Vainio on perustanut Suomen alle 45-vuotiaiden kunnanjohtajien Whats-App-ryhmän, jossa nuoret kuntajohtajat voivat tukea toisiaan.
– Kunnanjohtajan työhyvinvointi liittyy suoraan poliittiseen kulttuuriin, Vainio sanoo. – Työtä on paljon, mutta jos työlle on hyvä tuki, niin sitä jaksaa tehdä. Varsinkin esimiehen tuki on tärkeää.
– Minua on uhkailtu potkuilla heinäkuusta asti ja irtisanoutumiseni jälkeen annettiin varoitus, niin voi miettiä, lisääkö se työmotivaatiota.
Vainiolla todettiin matkalaskujen ja luottokorttilaskujen epäselvyyksiä heinäkuussa. BDO:n tekemän erityistilintarkastuksen mukaan ylimääräisiä etuuksia on maksettu noin 2.000 euroa, joka Vainiolta peritään takaisin.
– Mielestäni prosessi on ollut täysin asiaton ja poliittisesti tarkoitushakuinen: turbulenssi alkoi jo maaliskuussa, kun puolsin jäätelökioskilupaa, Vainio näkee.
Vainio on SDP:n jäsen. – Siitä, että minulla on taustat politiikassa ja tunnen laajasti valtakunnan päättäjiä ja ministereitä, on ollut kunnanjohtajan työssä pelkkää etua. Muutamalle päättäjälle se on kuitenkin ollut alusta asti ongelma, eivätkä he ole päässeet sen yli, Vainio näkee. Hän kuitenkin kiittää, että suurimman osan päättäjien kanssa yhteistyö on ollut hyvää.
– Kunnanjohtajan valitsee valtuusto, se on aina poliittinen valinta. Mutta ei kunnanjohtajan työtä voi tehdä puoluekirjalla ja olemalla rähmällään johonkin suuntaan. Pitää olla itsenäinen. Politiikan tuomitseminen on outoa, koska ei puolue tee hyvää, huonoa, ahkeraa tai laiskaa johtajaa. Ja ne, jotka eniten kritisoivat puoluetaustaani, ovat itse siinä vahvasti mukana.
– Kunnanjohtaja, joka ei ymmärrä mitään politiikasta, ei edes pysyisi tai selviäisi näin tuulisessa virassa, Vainio uskoo. – Jos päättäjien ja virkamiesten roolit eivät pysy selkeinä, tulee Petäjävedellä johtavien viranhaltijoiden vaihtuvuus olemaan jatkossakin suurta.
Kehityssuuntana Jyväskylä
Petäjävedellä tekemistä riittää. Vainio näkee, että Petäjäveden kunnan itsenäisyyteen jatkossakin vaikuttaa valtion kuntapolitiikka, asukasluvun kehitys ja se, mihin suuntaan poliittinen toimintakulttuuri kehittyy. – Eli saadaanko tehtyä päätöksiä ja pysyykö virkakunta talossa, Vainio sanoo.
Kuntayhteistyön Vainio näkee erittäin hedelmällisenä. – Multian, Uuraisten ja Keuruun kanssa yhteistyötä on paljon ja sitä kannattaa vaalia, mutta Jyväskylässä käydään suurimmaksi osaksi töissä ja se on kehittyvä suunta. Petäjävesi on mukana myös MAL-neuvotteluissa. Petäjäveden suurin valtti on sen sijainti ja Jyväskylän läheisyys. Keuruun suunta taas menettää asukkaita.
Vainion mielestä tulevaisuudessa kannattaa ehdottomasti tehdä enemmän yhteistyötä Jyväskylän kanssa. – Arvioni mukaan Jyväskylä-vetoinen kasvu on entistä dominoivampaa seuraavat vuosikymmenet.
– Kannattaa tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa ja olla rohkeita. Ei naapurikaupunkeja kannata epäillä mistään. Yhteistyössä on tulevaisuus.
Kohti uutta
Neljä vuotta Petäjävedellä on vierähtänyt ja Vainio aloittaa 24.000 asukkaan Raision kaupunginjohtajana marraskuussa.
– Raisio on looginen askel urallani eteenpäin ja pääsen näyttämään kynsiäni kasvavalla kaupunkiseudulla ja isommassa organisaatiossa.
Myös Vainion puoliso ja viisivuotiaat kaksostytöt ovat innoissaan muutosta. Uusi koti on löytynyt ja perhe muuttaa Eeron perässä vähän myöhemmin. Raisio on myös lähempänä perheen sosiaalista turvaverkkoa, puolison vanhempia ja muita sukulaisia.
– Kunnanjohtajalle Petäjävesi on ollut haastavakin paikka, mutta lapsillemme idylli. Perheenä olemme viihtyneet täällä hyvin. Tytöthän ovat ihan pettuvetisiä, kun ovat asuneet täällä suurimman osan elämästään, ja kaikki kaveritkin ovat täällä. Myös PetPet on ollut paikka, jossa on saanut olla osa yhteisöä.
– Haluan kiittää kuntalaisia vuosien varrella saamastamme lämmöstä ja tuesta, Vainio sanoo. – SK
– Kunnanjohtajalle Petäjävesi on ollut haastavakin paikka, mutta lapsillemme idylli. Perheenä olemme viihtyneet täällä hyvin, Eero Vainio kertoo.
