Matkamajanakin toiminut talo seisoo jykevästi Verkkalantien varressa.

 

 

 

Matkamajasta kodiksi

 

 

Keltainen hirsitalo seisoo jykevästi syksyisessä auringonpaisteessa Verkkalantien alkupäässä, lähellä kylän palveluita, mutta kuitenkin omassa suojassaan. Vanhoista ikkunoista on hyvät näkymät päätielle asti.

Esa ja Milla Pajumäki perheineen ihastuivat kotiinsa etsiessään seitsemän vuotta sitten lähialueilta perheelleen suurta kotia. Taloon astuessaan vanhan talon tunnelma sai heidät tekemään päätöksen tulevasta kodistaan.

Kotia etsiessään heillä ei ollut ajatuksissa muuttaa nimenomaan vanhaan taloon, mutta tässä talossa osui kaikki kohdalleen – tunnelman ja toimivuuden lisäksi. Näin suuria taloja oli isolle perheelle harvoin tarjolla.

Koti oli Pajumäille pitkälti jo valmis heidän muuttaessaan ja aikaisemmat asukkaat ovat talosta pitäneet hyvää huolta ja remontoineet vanhaa kunnioittaen. Pajumäet ovat tehneet ainoastaan pientä pintaremonttia sisätiloihin sekä muuttaneet vinttikomerot lämpöisiksi. Vinttikomerosta onkin muovautunut kodikas makuusoppi vieraiden varalle.

Talo on ollut hyvin muunneltavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin. Suuret samankokoiset huoneet mahdollistavat huonejärjestelyn vaihtelun tarpeen mukaan ja lapsillekin ovat yläkerran suuret huoneet riittäneet.

Vuonna 1928 rakennettu talo on ehtinyt nähdä paljon muutoksia ja monia asukkaita. Talon päädyssä on aikaisemmin ollut toinen sisäänkäynti, joka on vienyt pieneen piianhuoneeseen. Talossa on historiansa aikana pidetty matkamajaa jonnekin 40-luvun puoliväliin saakka ja Verkkalantiekin on kulkenut entisaikaan suoraan talon pääsisäänkäynnin edestä.

Talon tontilla on ollut aikoinaan vanha rakennus, jossa on toiminut nahkurin verstas ja ehkä pidetty myös jonkinlaista kestikievaritoimintaa. Nahkurin talossa on ollut vuokralla puuseppä Nieminen sekä muita vuokralaisia. Vanha nahkurin rakennus on purettu tontilta sotien jälkeen.

Ulkorakennuksessa on aikoinaan toiminut suutarin verstas. Myöhemmin suutari on rakentanut nykyiselle Suutarintielle oman talonsa ja jatkanut siellä toimintaansa. Suuri ulkorakennus onkin mukava lisä tontilla ja mahdollistaa vaikka tunnelmallisten kesäjuhlien vieton.

Talolla on pitkä historia, joka kiinnostaisi Pajumäkiä enemmänkin. Navetasta on löytynyt paljon vanhoja, sodanaikaisiakin papereita ja historia on varmasti hyvin mielenkiintoinen. Vanhan talon pohjapiirustus on säilötty kehyksiin rappujen seinustalle. Siitä selviää, että talo on pohjapiirustuksiltaan pysynyt hyvin samanlaisena. Uuneja on purettu remonteissa pois, mutta kaksi hellaa on säästynyt. Keittiön hella onkin edelleen säännöllisessä käytössä.

Talo etsii parhaillaan uusia asukkaita. Vanhimmat lapset muuttavat pian omilleen ja perheen tarpeet kodista muuttuvat – joskin Pajumäkien mukaan toista yhtä upeaa taloa tuskin heidän kohdalleen osuu. – ME