Kyläläisten visioissa vanha kirkko näkyy kauas ja on läsnä kaikilla aisteilla

 

– Kirkonkellot soimaan sunnuntaisin.
– Keskiaikaiset markkinat pystyyn.
– Perinneleikkipaikka kirkon läheisyyteen.
– Laituri paikoilleen ja kirkkoveneliikenne käyntiin.
– Teemajumalanpalveluksia, kuten historiallisia tai taidejumalanpalveluksia kesäkaudelle.
– 24/7 ”Kirkkolive” eetteriin.
– Vanhan kirkon taaleri myyntiin rahavaroja kartuttamaan.
– Kirkon ristin taontakilpailu Takomarkkinoiden yhteyteen.
– Kunnon tienvarsiopasteet kaikkien pääväylien varteen.
– Vanhan kirkon elämyksen laajentaminen Koskensaaren naulatehdasmiljöölle.
– Arkkitehtuuripäivät vanhan kirkon ympärille.
– Junayhteys kuntoon: aikatauluneuvottelut ja kunnon opasteet Jyväskylän Matkakeskukselle.

 

Kaikenlaisia käyttökelpoisia ideoita syntyi yleisötilaisuudessa 27.10. kun Petäjäveden vanhan kirkon hoito- ja käyttösuunnitelmaa pohdittiin yhdessä. Vanhan kirkon ensimmäinen hoitosuunnitelma laadittiin vuonna 2015 ja nyt on aika tehdä uusi. Tilaisuus oli vanhan kirkon hoitokunnan järjestämä, ja sen avulla pyrittiin löytämään sellaisia kehityslinjoja, joihin myös Petäjäveden yhteisö voi sitoutua.

Käytännössä hoito- ja käyttösuunnitelman laatii Museoviraston suosittelema arkkitehti Ulla Rahola.

– Urani alkoi Petäjäveden vanhasta kirkosta. Se on jättänyt lähtemättömän muiston ja muovannut uraani. Kirkko on kymmenen hienoimman rakennuksen joukossa henkilökohtaisella listallani, Rahola kertoilee.

Myös muut hoitokunnan jäsenet esittäytyivät tilaisuudessa ja kertoivat henkilökohtaisia muistoja ja vaikutelmiaan vanhasta kirkosta.

– Suomen vanhojen kirkkojen joukossa Petäjäveden vanha kirkko edustaa enemmän kuin itseään. Sen erityisyys tulee tietysti puukirkon rakennusperinteestä, mutta myös siitä autenttisuudesta, joka syntyy kirkon lisäksi sen ympärillä olevasta yhteisöstä. Se on tämän paikan vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni, sanoo Museoviraston intendentti Jaakko Holma.

Kuulijalle jää vaikutelma, että vanha kirkko on selvästi tärkeä ja erityinen myös hoitajilleen, jos koko Petäjäveden yhteisöllekin.

 

Kirkko pitäisi saada näkyville

 

Yleisön puheenvuoroissa korostui viesti siitä, että vanha kirkko – jos uusikin – pitäisi saada esiin puiden takaa. Esimerkiksi Solikkosaaren puustoa toivottiin poistettavaksi tai harvennettavaksi. Monet muistelivat menneitä, jolloin vanhan ja uuden kirkon saattoi nähdä samalla silmäyksellä.

– Ei riitä, että vanhalla kirkolla kaadetaan puu sieltä ja toinen täältä, vaan asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena, totesi Tapio Kokkonen.

Intendentti Jaakko Holma vastasi, että näkymän avaamisen kahden kirkon välillä voisi ottaa kirkon ympäristönhoidon pitkän linjan visioksi.

Näkyvillä olemiseen liittyy sekin, että satunnaiset ohikulkijat voisivat pysähtyä katsomaan kirkkoa ex-tempore. Sitä varten tarvitaan kunnon tienvarsiopasteet sekä hyvät pysähtymis- ja parkkipaikkaolosuhteet. 60 km:n nopeusrajoitus auttaisi tässä, ja otettiinpa sekin esille, että nykyinen pysähtymis- ja parkkipaikka on turhan kaukana kirkosta.

Venelaituri taas toisi kirkolle liikennettä vesiteitse. Jaakko Holman mukaan enää ei mietitäkään, tuleeko kirkolle laituri, vaan enemmänkin että minkälainen laituri tehdään ja kuka sen ylläpitää.

– Laituri kannattaa sitoa osaksi Wanhan Witosen melontareittiä, hän sanoi.

 

Opastuskeskus siivittäisi ympärivuotista matkailua

 

Vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja ja matkailuyrittäjä Hanna Hautamäki totesi, että kesäaikaan Petäjävedellä käy hyvin matkailijoita ja ulkomaalaisetkin löytävät tänne tiensä, mutta sesongin ulkopuolella on hiljaista. Vanhan kirkon pihapiiriin suunniteltu opastuskeskus toisi tähän ongelmaan tärkeän ratkaisun, kun kirkon lähellä olisi lämmin, moderni tila, jossa kokoontua ja tarjota palveluita matkailijoille.

Yleisölle tehdyssä nettikyselyssä tuli esille, että opastuskeskus koettaisiin tärkeänä myös siksi, että se auttaisi vähentämään vanhan kirkon käytöstä johtuvaa kulumista.

Opastuskeskus toimisi Keski-Suomen maailmanperinnön kokoavana infokeskuksena, jota kautta kuljettaisiin myös Oravinvuorelle Struven ketjulle. Tästä yhteistyöstä kertoi tilaisuudessa maailmanperintökoordinaattori Pirkko Yliselä, joka totesi, että vanha kirkko olisi hyvä maamerkki ja luonteva paikka infokeskukselle.

 

Leveämmät hartiat ja uusi normaali

 

Hoitokunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Laura Laitinen toi esille, että on tärkeää saada vanhan kirkon vastuunkantajien ja rahoittajien joukkoon myös Suomen valtio sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Ensin mainittu on Unesco-sopimuksen solmija, joten sen pitäisi kantaa vastuuta myös kohteen rahoittamisesta. Petäjäveden vanha kirkko on ev-lut. kirkon ainoa Unesco-kirkko. Tämä voisi olla sellainen brändi, josta koko kirkko voisi hyötyä, jos asia ymmärrettäisiin niin.

– Vanhan kirkon matkailuhankkeessa aikaansaadut uudet, hyvät toimintatavat ja -sisällöt ovat kaikki sellaisia, joiden pitäisi ilman muuta kuulua tällaisen kulttuurikohteen perustoimintaan. Tästä pitäisi tulla vanhan kirkon uusi normaali, ei hankerahoituksen varassa olevaa toimintaa, Laitinen sanoi.

Monissa puheenvuoroissa tuli esille, että vanhan kirkon säilyminen alkuperäisessä käytössään on tärkeä osa kirkon identiteettiä. Tämä tulee esille myös kirkon visiossa vuodelta 2015: ”Vanha kirkko palvelee paikallisia asukkaita sekä vierailijoita alkuperäisessä käytössään.” Tilaisuudessa ehdotettiin, että tämän lisäksi visiossa pitäisi näkyä, että kirkko on myös kansainvälinen ja kansallinen Unesco-keskus, jota myös valtio rahoittaa.

 

Vanha kirkko on osa meitä

 

Vanha kirkko on ollut mukana petäjävetisten iloissa ja suruissa ja muissa elämän käänteissä jo kohta 300 vuotta.

– Kirkko on suojellut sukupolvia ja heidän uskoaan ja meidän on puolestamme suojeltava kirkkoa, että se säilyy myös uusille sukupolville. Vanha kirkko ei ole elontaipaleensa päässä, vaan kukkeassa keski-iässä. totesi Laura Laitinen.

Tätä varten hoito- ja käyttösuunnitelmaa tehdäänkin. Arkkitehti Ulla Raholan aikeissa on tuoda suunnitelmaluonnos vielä uudestaan yleisön kommentoitavaksi. – MY

 

(Kuvat: Anne Kalliola / Vanhan kirkon säätiö)