Irma Pekkala muistutti, että pitäisi keskittyä siihen, että yritykset myös pysyisivät Petäjävedellä. Pekkala kiittää vanhan kirkon uutta kioskitoimintaa ja sitä pitäisi olla jatkossakin.
Kunnan ideointi-ilta: ”Jos tulee tunne, että voi vaikuttaa, tyytyväisyys lisääntyy”
Viime keskiviikkoinen kunnan ideointi-ilta oli kerrassaan innoittava ja onnistunut ja hyvää henkeä luova. Yritysympäristövisionääri Jorma Pietiläinen järjesti ideointi-illan viimekeväisen tilaisuuden innoittamana.
Palvalahden tontit myyntiin vuoden päästä
Tekninen johtaja Mikael Nummi kertoi Palvalahden yrityspuiston kuulumisia. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesä-elokuun ja tavoitteena on saada se valmiiksi mahdollisimman pian. Ehdotukseen tuli neljä muistutusta viranomaisilta ja niihin laaditaan vastineet mahdollisimman pian.
Nummen varovainen arvio on, että maaliskuussa päästäisi kilpailuttamaan teiden rakentaminen, toukokuussa ne rakennettaisiin ja syyskuussa tontit olisivat myynnissä. Tonttimarkkinointia valmistellaan parhaillaan ja tässä vaiheessa realistinen aikataulu markkinoinnille on toukokuu.
Palvalahden yrityspuisto on niin iso, ettei se tule kerralla valmiiksi. Kaavoitusalue on jaettu kahteen, ja alueen rakentamista jatketaan sitä mukaa kun kysyntää riittää. Ensimmäisessä vaiheessa alueelle on tulossa 13 tonttia. Alueen koko on 19 hehtaaria ja tonttimaata 12 hehtaaria. – Ensin lähdetään tekemään Palvapurontiehen rajoittuvaa aluetta ja laajennetaan sitten peräosaan, Nummi kuvailee. Suurimpana muutoksena alueella on uusi biokaasulaitos ja kaasutankkauksen mahdollistava kaava.
Yleisöstä otettiin puheeksi myös Vehkasuon lähde, jonka Ely-keskus aikoo ennallistaa tämän syksyn aikana. Kunta aikoo vielä käsitellä asiaa Ely:n kanssa.
Mistä lähtee sysäys kasvulle?
Yritysympäristövisionääri Jorma Pietiläinen kertoo, että työn alla on biokaasutuotantoedellytysten selvitys, johon on saatu Ely-keskukselta 20.000 euron avustus.
Biokaasutankkaus toisi elinvoimaa ja maanvelijöille lisää tuloja. Ensin pitää kuitenkin löytää talouden toiminnan edellytykset ja katsoa, onko järkevää laittaa biokaasutuotantoa täällä käyntiin. – Pitää olla riittävästi syötteitä eli mistä biokaasu tuotetaan, sekä tarpeeksi käyttäjiä, pelkkä liikenne ei tähän riitä, Pietiläinen sanoo. Lähivuosien aikana Petäjävedeltä peltopinta-alaa on vapautumassa noin tuhat hehtaaria ja Petäjäveden keskeinen sijainti on hyvä. Selvitys valmistuu keväällä 2021
Käynnissä on myös palvelinkeskusselvitys. Isoille datakeskuksille on tarvetta ja Petäjävesi sopisi sellaiseen hyvin ainakin keskeisen sijaintinsa ja valtakunnan sähköverkkojen risteyskohdan sijaintinsa, vapaan kaapelilinjastonsa ja sopivien rakennustensa puolesta. Datakeskuksen tuottamaa hukkalämpöä voisi jopa hyödyntää kaukolämpöverkostossa.
Selvitys on tilattu Tiimiakatemialta, joka tuottaa markkinointimateriaalin. Business Finlandin kautta voidaan lähestyä tahoja, jotka päättävät kansainvälisten datakeskusten sijainnista. Datakeskus toisi paikallisesti myös työllisyysvaikutuksia. – Kun osaaminen keskittyy, se alkaa heijastumaan ympäristöönsä, Pietiläinen sanoo.
AIKO-hankkeen puitteissa Pietiläinen on selvittänyt myös palvelurakenteen viemistä enemmän valtatien varteen ja Kyläsepän ympäristön kehittämistä vetovoimaiseksi, kaupalliseksi alueeksi. Kyläseppä on jo valmiiksi vahva brändi ja laajempi palvelutarjonta palvelisivat sekä asukkaita että ohikulkijoita.
Pietiläinen puhuu myös negatiivisesta ja positiivisesta skenaarioista, syöksy- ja nousukierteestä. Petäjäveden pahin skenaario on, että väkiluku laskee, huoltosuhde heikkenee ja verotulot vähentyvät, mikä kiihdyttää kehitystä, jossa palvelut huononevat ja ulosmuutto kasvaa. Negatiivinen syöksykierre ruokkii itse itseään.
Monet kunnat taistelevatkin itsenäisyytensä puolesta, koska kuntaliitoksen seurauksena palvelut voivat etääntyä. – Yritys, joka ei kasva, kuolee tai kuolee kohta. Kunnissa on vähän sama, vaikkei se ole yhtä dramaattista. Se vain häviää.
Pietiläinen muistuttaa, että muutos voi lähteä myös positiiviseen suuntaan.
Positiivinen skenaario voisi olla, että Palvalahti tuo uusia yrityksiä ja työpaikkoa ja lisää sisäänmuuttoa.
– Tänä päivänä yritykset kaipaavat ekosysteemiä: alihankkijoita, muita yrityksiä ja asiakkaita. Pelkkä rakennus tai sijainti ei enää riitä. Yrityksetkin ovat vahvempia yhdessä kuin yksin, Pietiläinen toteaa. Myös houkuttelevat, omarantaiset omakotitalotontit lisäävät sisäänmuuttoa. Ja se, että annetaan ymmärtää, kuinka helppoa tänne on tulla ja rakentaa.
Nousukierteessä verotulot lisääntyvät, palvelut paranevat ja sisäänmuutto kasvaa. Kiinnostavaa on se, mistä lähtee se kasvusysäys.
– On nähty, että hyvin pienilläkin resursseilla voidaan saavuttaa Suomen huippu, Pietiläinen sanoo.
Mistä hyvä henkinen ilmapiiri ja elinvoima syntyy?
Yleisöstä kysyttiin etänä, voiko Kaksosen alueen tyhjille tonteille valtatien varteen saada meluvalleja. Terveiset menivät tekniseen toimeen perille, ja Pietiläinen totesi, että kehitys on aina pienistä puroista kiinni.
– Kunnan pitäisi olla hyvä kuuntelemaan ehdotuksia ja kuntalaisten pitää tehdä hyviä ehdotuksia, eikä urputtaa turhasta. Kuntalaisille pitää tulla tunne, että kommentoinnilla on vaikutusta, Pietiläinen totesi. On molempien tahojen vastuulla, että asiat alkavat kehittyä positiiviseen suuntaan.
– Aina ei kyse ole vain meluvalleista, vaan siitä, että jos tulee tunne, että voi vaikuttaa, tyytyväisyys lisääntyy ja hyvä kello alkaa soimaan, Pietiläinen sanoo. – Aina pitää reagoida.
Pietiläisen mukaan kunnassa hallinnan tunnetta voidaan kasvattaa, eikä aina ole kyse jostain pienestä asiasta, vaan henkisestä ilmapiiristä. Valittaminen johtuu siitä, että tuntuu vaikutusmahdottomuutta.
– Pestään pyykki keskenämme, eikä huudella ympäriinsä. Jos kunta vaurastuisi, siitä hyötyisivät kaikki. Eri mieltäkin saa olla ja pitää kestää eri kantoja, ja tavoitteena on löytää yhteinen näkemys.
Hän kertoo saaneensa petäjävetisiltä hämmästyttävän paljon ideoita. – Hyvä lähtökohta on, että kuntalaiset itse ovat kiinnostuneet kuntansa kehittämisestä.
Kunnan uusi elinvoimapäällikkö Arto Kummala totesi, että kun on riittävästi vetovoimaa ja pitovoimaa, siitä tulee elinvoimaa. Hän näkee, että Petäjävedellä kaksi isoa vetovoimatekijää on vanha kirkko ja Palvalahden yrityspuisto.
– Matkailu tarvitsee jonkun veturi, jonka perässä muut voivat toimia, Kummala totesi viittaamalla vanhaan kirkkoon. – Palvalahti taas tarkoittaa elinvoimaa ja uusia työpaikkoja ja yrityksiä, kunhan pystymme markkinoimaan sen – ja miksemme pystyisi.
Yleisöstä kommentoitiin, että muutaman viime vuoden aikana Petäjävedellä ei ole menty ilmapiirin tai maineen kannalta eteenpäin – uudesta alusta on viime aikoina puhuttu paljon.
Alpo Kukkonen totesi, ettei jauhaminen somessa vie mitään eteenpäin. – Muuramen keskinäisen kehumisen kerhoa tarvittaisiin tännekin, Kukkonen sanoi.
Kummala muistutti, että jokainen asukas luo kuntakuvaa, joka koostuu pienistä asioista.
Kummala totesi, että omarantaiset tontit vetävät todella hyvin ja niihin saadaan helposti asukkaita. Myös kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki ideoi, että samanlainen omakotinäyttely, kun järjestettiin 2009, pitäisi tehdä uudestaan, mutta rantatonteilla.
Hannes Ylikoski ehdotti, että jo kaavoitusprosessiin otettaisiin mukaan maanomistajia. – Olisi tärkeää saada saman pöydän ääreen yksityisiä maanomistajia, jotta Petäjävettä voitaisiin kehittää, Ylikoski kommentoi.
Paljon puhetta puustosta
Vanhan kirkon matkailuhankkeen hankepäällikkö Katriina Holm kertoi opastuskeskuksen eli Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen tilanteesta. Nyt uudeksi yhteistyökumppaniksi siihen on saatu toista kesisuomalaista Unesco-kohdetta eli Struven kolmiomittausketjun Oravivuoren mittauspistettä hallinnoiva Maanmittauslaitos.
Maailmanperintökeskus mahdollistaisi vanhan kirkon toiminnan ympäri vuoden. – Ja tulevaisuudessa Petäjävedeltä voisi ostaa opastuksia myös Korpilahdelle, Holm kertoo.
Maailmanperintökeskus rakennettaisiin Mikki Ristolan voittosuunnitelman mukaan, mutta jo ensi kesänä keskusta voitaisiin pilotoida joko konttiratkaisuna Petäjävedellä tai Jyväskylän keskustassa. – Sillä haetaan käyttäjäkokemuksia, vaikka samalla rakennushanketta edistetäänkin.
Tähän mennessä erilaisia hankerahoja on 2018-2020 aikana saatu opastuskeskusta varten 188.000 euroa. Nyt on suunnitelma, kaavassa paikka, kustannusarvio rakentamisesta sekä ylläpitokustannuksista ja seuraavaksi säätiö ostaa tontin seurakunnalta. Sitten haetaan rahankeruulupa, jotta puuttuva 25 prosentin rahoitusosuutta voidaan alkaa keräämään.
Petäjäveden vanha kirkko on suurten tunteiden paikka; rakkauden, elämän ja kuoleman paikka. Holmin mukaan potentiaalia on moneen, mutta se, miten se halutaan valjastaa, on eri asia. Ja resurssiasia. – Näen, että tässä on paljon mahdollisuuksia. Vuonna 2018 resurssit olivat puutteelliset ja nyt on saatu paljon asioita aikaiseksi, vaikka työ on vasta alussa, Holm sanoi.
Kuntalaisia puhutti vanhan ja uuden kirkon peittävä puusto. Pauli Riikonen totesi, että puustoa pitäisi raivata niin, että valtatien sillalta näkisi myös uuden kirkon.
Suomessa on vain seitsemän Unesco-kohdetta, ja koska vanha kirkko on niin arvokas ja harvinainen, niin Museovirasto on tarkka myös alueen puiden kaatamisista ja valvoo sitä.
Hanna Hautamäki totesi, että turvallisuuskin tulisi huomioida, koska viimeksi myrskyssä kaatui iso puu kirkon parkkipaikalla – ja hyvä ettei kenenkään päälle. Raivaamista pitäisi myös tehdä säännöllisesti. Tapio Kokkonen muistutti, ettei kirkkojen läheisyydessä ole alussa kasvanut isoja puita, joten siinä mielessä kaikkihan pitäisi kaataa pois.
Kaikille avoin vanhan kirkon tulevaisuuden suunnitteluilta on auditorio Miilussa 27.10. kello 17.30 ja paikalla on myös Museoviraston väkeä, jolta voi kysyä lisää puustoasiasta.
Myös muut kunnan pusikoituneet alueet saivat moitteita. Tapani Nislin totesi, että hienoja näkymiä ja järvimaisemia pitäisi avata ja palkata avuksi vaikka yhdistysväkeä.
Kokkonen peräänkuulutti myös Koskensaaren ruukkimiljöön tulevaisuutta: Koskensaaressa on Keski-Suomen vanhin jatkuvasti toiminnassa oleva metalliteollisuuden yritys ja upeaa ruukkimiljöötä pitäisi lähteä kehittämään ja se sopisi hyvin vanhan kirkon yhteyteen. – SK
Kunnan ideointi-iltaan osallistui kolmisenkymmentä kuntalaista ja kunnan työntekijää. Kuntapäättäjiä oli mukana kuusi. Etänä tilaisuutta seurasi nelisenkymmentä henkeä ja se löytyy edelleen tallenteena Petäjäveden kunnan YouTube -kanavalta. Kuntalaiset osallistuivat keskusteluun myös etäyhteyksien kautta.
Alustukset piti elinvoimapäällikkö Arto Kummala, yritysympäristövisionääri Jorma Pietiläinen, tekninen johtaja Mikael Nummi ja hankepäällikkö Katriina Holm. Vaikka AIKO-hanke ja Pietiläisen työsuhde päättyy, Kummala lupasi järjestää seuraavan ideointi-illan vuodenvaihteen jälkeen, mikäli koronatilanne sen sallii. – Kun on avointa keskustelua ja aletaan ideoita jalostamaan, pitää olla yhteinen tahtotila, Pietiläinen totesi.
Etänä kysyttiin, miten kunta aikoo taata laadukkaan kulttuurin jatkossakin. Valtuuston puheenjohtaja Paula Vulli on sitä mieltä, että tärkeintä on, että kunnassa on ihminen, joka tekee kulttuuria työkseen. Vulli totesi myös, että työtä ja asumispaikkoja tarvitaan, jotta ihmiset muuttaisivat tänne Petäjävedelle.
Pekka Strömberg, Hanna Hautamäki, Tapani Nislin, Marko Riihimäki, Mikael Nummi, Alpo Kukkonen, Heikki Puhakka ja Antti Koskinen ideointi-illan jälkirätingeissä.
