Biologi ja ympäristömikrobiologian professori Marja Tiirola on ostanut kangasmaskin itselleen Villakamarista ja käytti sitä haastattelun aikana, koska hänellä oli ollut joitain vatsaoireita. – Maskien käytössä on alueellinen aspekti, mutta kyllä ihan kaupassakin kannattaa käyttää maskia, Tiirola sanoo.
Marja Tiirola suosisi koronatestauksessa sylkinäytteitä, jos se olisi mahdollista
Koronakevät toi myös Jyväskylän yliopistolle paljon rajoitteita, kun lähiopetus ja kaikki laboratoriokurssit piti perua. Sen ansiosta syksyn kursseille riittää nyt tuplamäärin opiskelijoita.
– Uusia koronaan liittyviä tutkimuksia ja opiskelijaprojekteja on pystytetty kiireen vilkkaan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa aiomme tehdä istukkatutkimusta, petäjävetinen biologi ja Jyväskylän yliopiston ympäristömikrobiologian professori Marja Tiirola kertoo.
Tiirolakin teki keväällä etätöitä kotonaan Kaupin tilalla Kuivasmäessä. – Itse nautin kuitenkin työkavereiden tuesta, joten työnteko etänä oli raskasta. Kun työ tuodaan kotiin, se ei ole enää työstä erillinen saareke vaan työ- ja vapaa-aika sekoittuu. Etätyö ei ilmeisesti sovi kaikille, Tiirola sanoo.
Yksityistä osaamista on nyt valjastettu
Tiirola ja hänen työkaverinsa ovat perustaneet diagnostiikkaan suuntautuvan yrityksen puolitoista vuotta sitten. BiopSense-niminen yritys edistää pääasiassa syöpähoitojen kohdentamista, mutta kun koronaepidemia puhkesi viime keväänä, yrityksessä valmistauduttiin tekemään myös koronadiagnostiikkaa.
Ja nyt diagnostiikkaa on saanutkin tehdä, kun yksityisiltä toimijoilta alettiin hankkia osaamista helpottamaan julkisen terveydenhuollon painetta. BiopSense on rekrytoinut tähän työhön toistakymmentä vastavalmistunutta maisteria, ja koronadiagnostiikkaa on tehty aamusta iltaan.
Tiirolalle kesä ja syksy ovatkin olleet kuormittavia ja päivät pitkiä. Testien analysointi on tarkkaa työtä ja tulokset pitää saada mahdollisimman nopeasti eteenpäin, jotta yhteiskunta ei pysähdy.
– Testiputkien purkuun ja tietojen tarkistamiseen ja tulosten syöttöön tarvitaan ihmistyövoimaa. Vaikka koronaa on vain alle prosentissa oireisten potilaiden näytteistä, niissä on aina jokin muu patogeeni. Näytteet ovat infektiivisiä, joten työ vaatii huolellisuutta, Tiirola kuvailee.
Suomessa koronadiagnostiikkaa tekee tällä hetkellä tiettävästi vain kaksi yksityistä laboratoriota.
BiopSenselle näytteet tulevat Vita Laboratorion kautta tai suoraan Mehiläisestä, ja koronadiagnostiikka tehdään valmiiksi vuorokauden sisällä. Tähän asti yritys on toiminut yliopiston tiloissa, mutta kaupungin tiloihin Eeronkatu 10:een päästiin kuluneeella viikolla.
Sylkinäyte olisi paras
Tiirola iloitsee siitä, että ihmiset pääsevät nyt nopeasti koronatesteihin. Kumpi Marja Tiirolan mielestä on parempi tapa ottaa näyte: nenästä vai nielusta? – Jos olisi mahdollista valita, ottaisin sylkinäytteitä, Tiirola yllättää.
– Testin herkkyys on valtavan hyvä. Sylkinäytteeseen ei tarvitsisi näytteenottajaa, jolloin näytteenotto muodostaisi tartuntavaaraa. Silloin voitaisiin testata kerralla vaikka koko koululuokka. Individuaalit testit vaativat paljon kapasiteettiä. Valitettavasti sylkinäytteenotto ei kuitenkaan ole vielä muodostunut standardiksi, Tiirola sanoo.
Tiirola mukaan laajamittaisen testaamisen tärkein tavoite on, että ihmiset pääsevät töihin.
– On tärkeää, ettei yhteiskunta pysähdy: oireiden päätyttyä lapset pitää saada hoitoon ja vanhemmat töihin mahdollisimman nopeasti. Kaikki eivät voi olla kotona. Yhteiskunnan rattaiden pitää pyöriä.
– Tietoisuus taudista on nyt ihan hyvä. Tiedämme, että kyseessä on hengitystiesairaus, joka tarttuu pisaratartuntana, Tiirola sanoo.
Hän olisi pitänyt maskisuositusta hyvänä jo viime keväänä Uudellemaalle. Tiedeyhteisö lähettikin monenlaisia vetoomuksia maan päättäjille.
– Pidän tärkeimpänä varotoimena maskien ja visiirien käyttöä ruuhkatilanteissa ja kulkuvälineissä, Tiirola sanoo. – Varsinkin jos on pientäkin oiretta itsellä, pitää ehdottomasti käyttää maskia yleisillä paikoilla. Suojain toimii myös hyvänä pelotteena ja jää ihmisille mieleen.
Tiirolan mukaan nyt olisikin oikea aika hankkia henkilökohtaiset suojaimet kotiin valmiiksi.
Riesana resistenssi
Tiirola muistuttaa, että korona on vain pieni osa koko tautikirjoa, ja muutakin voi tarttua.
– Kääntöpuolena on, että kun hygieniatasoa nostetaan äärimmilleen, ongelmaksi voi muodostua se, että myös hyvät pöpöt kuolevat, bakteeritaudit lisääntyvät ja antibiootit voivat aiheuttaa antibioottiresistenssiä. Se tulee olemaan tosi iso, pitkäkestoinen ongelma yhä enenevässä määrin. Me kuitenkin tarvitsemme myös hyviä bakteereja.
Se, tuleeko mikään palaamaan ennalleen koronan jälkeen, saa Tiirolan hymähtämään, että tokihan kaikki palasi ennalleen espanjantaudin jälkeenkin vuosisadan alussa. – Monelta korona unohtui jo viime kesänä, Tiirola naurahtaa.
– Toisaalta tämä tulee vaikuttamaan varmasti ihmisten kättely- ja tervehtimistapoihin, mikä on harmi, sillä ihminen tarvitsee läheisyyttä.
Rokotetutkimusta Tiirola ei ole kovin tarkkaan seurannut, mutta toteaa, että Suomessakin rokotetutkimusta tehdään, mutta koska väestö on niin pieni, niin resurssitkin ovat pienet. Rokotetutkimus vaatii paljon resursseja ja laajoja testauksia.
– Rokotteiden lisäksi voi tulla erilaisia lääkkeitä, joilla voidaan lievittää taudin oireita.
– Influenssarokotus kannattaisi ottaa tänä syksynä ihan jo sen vuoksi, ettei ainakaan tarvitse turhaan testata influenssaa koronatestissä, Tiirola sanoo.
Osaamista pitäisi voida tuotteistaa
Tiirola näkee, että jos yhteiskunnalla ei riitä oma resurssi, on hyvä, että yksityistä osaamista voidaan hyödyntää. Myös yliopistojen osaamista ja tiloja pitäisi voida käyttää tarvittaessa.
– Yliopistoissa pitäisi osata laajemminkin tuotteistaa osaamista. Samalla vastavalmistuvat nuoret pääsevät helpommin sisälle työntekoon. Osaaminen pitää tuoda yhteiskunnan hyödyksi, eikä jättää vain ”akateemisen puuhastelun” asteelle.
Petäjävedellä ei koronaa ole vielä ollut. – Täällä on toistaiseksi turvallista. Voi olla, että vältymme täällä kokonaan koronatartunnoilta. Uskon, että tästä selviämme, kun teemme kukin parhaamme, Tiirola sanoo. – SK
