Matkailuhankkeen tiimoilta on hankittu upeaa markkinointimateriaalia vanhasta kirkosta eri vuodenaikoina. Kuvakulmat tutusta kohteesta ovat kekseliäitä. (Kuva: Anne Kalliola)

 

 

Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään yhdessä

 

Petäjäveden vanhan kirkon hoito- ja käyttösuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein ja nyt päivitystyöhön halutaan mukaan asiantuntijoiden lisäksi myös kuntalaisia.

Vanhan kirkon matkailuhankkeen hankepäällikkö Katriina Holm painottaa, että hoito- ja käyttösuunnitelma ei saisi jäädä vain paperille, vaan sen pitäisi olla yhteinen työkalu, jota hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Se ohjaisi myös esimerkiksi tulevia hankehakuja, linjanvetoja ja päätöksiä.

Suunnitelman laadintaan käytetään saatua noin 35.000 euron hankerahaa ja on kaikkien etu, että rahalla saadaan hyvä ja toimiva työkalu.

 

Ihmisistä ideat irti

 

Suunnitelma tehdään yhdessä vanhan kirkon hoitokunnan kanssa, mutta käytännössä sen laatii Museoviraston suosittelema arkkitehti Ulla Rahola, jonka käsialaa myös ensimmäinen suunnitelma on vuodelta 2015.

Hoitokunta on pitänyt aiheen tiimoilta jo kolme Teams-palaveria ja tiistaina 27.10. kello 17.30 järjestetään tilaisuus kaikille vanhasta kirkosta kiinnostuneille (koronatilanteen niin salliessa).

Ennen tilaisuutta järjestetään kuntalaisille myös aiheesta kysely netissä ja lomakkeella.

– Tilaisuudessa pääsevät ääneen kaikki vanhasta kirkosta ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneet ja ryhmissä pohditaan tulevia suuntaviivoja. Suunnitelmat nivoutuvat myös kunnan elinvoimaisuuden kanssa yhteen, Holm sanoo.

Tarkoitus ei ole muistella menneitä, vaan miettiä, mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja millainen rooli kirkolla on, ja saada ihmisistä kaikki ideat irti.

Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunnassa on huikeaa, moniammatillista asiantuntemusta, jonka arvokas kirkko taustalleen toki vaatikin.

Hoitokuntaan kuuluu Museoviraston, Kirkkohallituksen, Jyväskylän museotoimen, Ely-keskuksen ja Jyväskylän yliopiston asiantuntijoita sekä kunnan aluearkkitehti. Hoitokunnan puheenjohtajana toimii kirkkoherra Laura Laitinen ja mukana on myös seurakunnan talouspäällikkö ja suntio sekä kirkkoneuvoston, säätiön ja lähiseudun asukkaiden edustajat.

– Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on myös se hyvä puoli, ettei jatkossa olla niinkään yksittäisten ihmisten varassa, vaan suunnitelmassa yhteisesti sovituissa asioissa, Laitinen sanoo.

 

Sekä nurkat että visiot kuntoon

 

– Hoito- ja käyttösuunnitelma, jota voidaan kutsua tuttavallisemmin myös vaikka hoitokirjaksi tai hoito-ohjeeksi, on tarkoitettu työrukkaseksi kaikille vanhan kirkon kanssa tekemisissä oleville, Ulla Rahola kuvailee.

– Sen suurin anti, jos siinä onnistumme, on kiteyttää, mitkä ovat ne Petäjäveden vanhan kirkon olennaiset ominaispiirteet, joita vaalimme, selkiyttää huolenpitoa kirkosta ja ennen kaikkea löytää resurssit sen hoitamiseen.

Osana suunnitelmaa kirkolle tehdään vauriokartoitus ja korjaussuunnitelma, jossa on paljon käytännön asioita ja aikatauluakin. Kaikki korjaustyöt teetetään perinteisen puurakentamisen ammattilaisilla. Lähitulevaisuudessa pitäisi toteuttaa esimerkiksi vaativa salaojaremontti.

Laitinen muistuttaa, että käyttö- ja hoitosuunnitelma on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, kuin pelkkä korjaus- tai toimenpidesuunnitelma. On tärkeää, että rakennus säilyy, mutta myös visiot tulee määritellä. Visioihin ja suunnitelmaan tulisi myös sitoutua.

– Suunnitelmassa on linjavetoja liittyen kävijäkokemukseen, matkailuun ja muihin palveluihin, kuten Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen (eli opastuskeskuksen) tai vaikkapa laiturin rakentamiseen. Siinä voidaan kuvata, miten vanha kirkko kytkeytyy alueen ihmisiin ja sidosryhmiin, Holm kuvailee.

– Nyt mietitään kokonaisuus seuraavalle viidelle vuodelle ja sillä tulisi ehdottomasti olla myös paikallisyhteisön tuki.

Kaikilla Unesco-kohteilla tulee olla voimassa oleva hoito- ja käyttösuunnitelma, eli vaatimus tulee sieltä asti, eikä suunnitelma jää vain paikalliseksi työkaluksi – vaikka on toki sitäkin.

– Suomenlinnan hoitokunnan osallistavin keinoin tuotetusta uudesta maailmanperintökohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmassa lukee, että “suunnitelman tuloksena on koko yhteisön kesken sovittuja toimenpiteitä, joihin kaikki voivat sitoutua”. Tähän pyrimme myös Petäjävedellä, Rahola sanoo.

Raholan mukaan uuden suunnitelman laadinnassa käytetään pohjana ensimmäistä suunnitelmaa vuodelta 2015.

– Silloin suomalaisten maailman kulttuuriperintökohteiden hoitosuunnitelmien laatimisiin sovellettiin ensimmäisenä maailmassa alun perin luontokohteiden hoidon arvioimisen tueksi laadittua Enhancing Our Heritage Toolkit -julkaisua, suomeksi Työkalut maailmanperintökohteen hallinnon ja hoidon kehittämiseen.

– Aikaisempaan suunnitelmaan osallistettiin erityisesti vanhan kirkon hoitokuntaa. Ainoastaan kirkon visiota muotoiltiin laajemmassa yleisötilaisuudessa, johon hoitokunnan lisäksi osallistui edustajia myös muun muassa Petäjävesi-Seurasta, Vesuri-ryhmästä, kunnan kehittämisjaostosta sekä Keski-Suomen liitosta.

Raholan mukaan päivitettävässä suunnitelmassa halutaan nostaa esille tulevan viisivuotiskauden tärkeimmät asiat ja sitä tehdessä myös aiempaa enemmän osallistaa kaikkia kirkon kanssa tekemisissä olevia ja ennen kaikkea kuunnella, mitä merkityksiä kirkolla on heille ja miten he toivovat kirkkoa hoidettavan.

 

Pyhä paikka

 

Holm muistuttaa, että vanhan kirkon brändityössä ollaan vielä hyvin alussa. – Ensin brändiä pitäisi vahvistaa ennen kuin paikalliset yritykset voivat hyödyntää sitä tehokkaasti.

Laitinen toteaa, että harva edes tietää, että Petäjäveden vanha kirkko on ainoa Unesco-kirkko Suomessa. Tunnetuksi tekemisessä riittää vielä työtä.

Petäjäveden vanha kirkko on kuitenkin ainutlaatuinen myös siksi, että se on alkuperäisessä käytössään edelleen. Tätä myös Unesco vaalii, eikä kirkon käyttötarkoitusta haluta häivyttää.

Kesän jumalanpalveluksissa riitti väkeä ja myös niiden striimaukset olivat pidettyjä.

– Alkuperäinen käyttötarkoitus on osa kirkon autenttisuutta ja merkitystä, Holm sanoo. Myös suunnitelmassa mietitään, kuinka sitä voidaan tuoda vieläkin vahvemmin esiin.

Hankepäällikön työllistävä hanke alkoi 2018 ja on päättymässä maaliskuussa 2021. Jatkosta ei ole vielä varmuutta, mutta säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäen mukaan viime viikolla jatkohanketta on saatu hyvin eteenpäin. Esimerkiksi seurakunnalla ei ole irrottaa henkilöstöresurssia vanhalle kirkolle nykyistä enempää.

Myös muita hankehakemuksia on vireillä ja jo tämän syksyn aikana aletaan etsiä maailmanperintökeskukselle (eli opastuskeskukselle) rahoittajia, kunhan tonttikauppa saadaan lähiviikkojen aikana maaliin.

Suunniteltu Keski-Suomen maailmanperintökeskus esittelisi vanhan kirkon lisäksi myös Struven kolmiomittausketjua. Yhdeksi merkittäväksi yhteistyötahoksi on saatu Maanmittauslaitos. – SK

 

(Kuvat: Anne Kalliola)