Uuden Kytöharjun vedenottamon vastikään valmistunut siiviläkaivo ei kovin kummoiselta näytä, mutta se tuottaa kunnan vesilaitoksen asiakkaille jo tämän syksyn aikana 200 kuutiota vettä vuorokaudessa.
Vesikriisin päätös: Uusi hyvätuottoinen vedenottamo tuo toimintavarmuutta
Kunnan vesilaitoksen uutta Kytöharjun vedenottamoa ollaan parhaillaan rakentamassa ja näillä näkymin loka-marraskuussa sieltä saadaan jo vettä verkostoon. Teknisen johtajan Mikael Nummen mukaan Syrjäharjulla sijaitseva uusi vedenottamo ennen kaikkea turvaa vedentuotantoa tulevaisuudessa ja käyttövarmuus paranee.
Kytöharjun vedenottamon kustannusarvio on noin 200.000 euroa. Kaivo on porattu seitsemään metriin ja uuden ottamon arvioitu tuotto on yli 200 kuutiota vuorokaudessa. Siiviläkaivo on nyt rakennettu, vedenvirtauskohdat tarkastettu ja tuottoisuusmittaukset tehty, luettelee kuntatekniikan insinööri Marko Riihimäki. Seuraavaksi kunnan omana työnä rakennetaan 16 neliön ottamorakennus. Putki- ja sähkötyöt kilpailutetaan ja linjaston rakentamisessa maanrakennusurakoitsijana toimii Maansiirto Ijäs Oy. – Toivottavasti linjaston vedossa ei tule kallio vastaan, silloin kustannukset nousevat arvioidusta, Riihimäki sanoo.
Lokakuussa 2019 alkanut kunnan vesikriisi sai alkunsa siitä, kun alkuperäinen Syrjäharjun päävedenottamo, joka oli rakennettu rengaskaivoksi, piti ottaa kokonaan pois käytöstä. Viereen saatiin jouluksi uusi porakaivo, jonka tuotto on hyvä, jopa 600 kuutiota vuorokaudessa, ja ottolupa on 550 kuutiolle.
Uuden Kytöharjun vedenottamon ja nykyisen porakaivon vedet tulevat pohjaveden eri virtauskohdista, vaikka etäisyyttä on vain puoli kilometriä. Jatkossa vesilaitoksen asiakkaiden vesi tuotetaan näistä kahdesta, porakaivosta ja Kytöharjun uudesta ottamosta, ja vähän otetaan myös Kaivannon varaottamolta. Hätälän ottamoa ei käytetä, mutta välillä sieltä pumpataan vettä, että vesi vaihtuu ja jotta se toisena varaottamona pysyy käyttökunnossa.
Uuteen ottamoon rakennetaan valmiiksi varaus, jos joskus halutaan laajentaa tuotantokapasiteettia, niin sitä on helpompi lisätä. Nummi kertoo, että Kintauden vesiosuuskunnan kanssa onkin keskusteltu ja yksi vaihtoehto voisi tulevaisuudessa olla – jos oma vedentuotanto on kerran hyvää – että Alvan sijaan Syrjäharjusta saataisiin vesi myös Kintauden suuntaan. Se vaatisi matkalle ainakin yhden paineaseman.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu on kutsunut teknistä toimea luennoimaan Petäjäveden vesikriisistä. Riihimäki arvioi edellistä vesikriisiä ei olisi syntynyt, jos Syrjäharju II -vedenottamo olisi ollut jo käytössä. Vesilaitoksen toimintaan saadaan myös vähän lisää kaivattuja ”leveämpiä hartioita”, kun Riihimäki aloittaa työnsä ohessa Suomen ympäristöopistossa vesimestarin koulutuksen.
Nummen mukaan vesilaitos tulee jossain vaiheessa teettämään linjastosta ja putkien kunnosta kartoituksen. Putkirikkoja on muutenkin nyt pyritty korjaamaan heti vuotojen löydyttyä. – SK
