Jorma Pietiläinen Palvalahden teollisuusalueella, tulevan elinvoimapäällikön työmaalla. Muuallakin työmaata riittää, kun pitäisi saada kylä kasvuun.

 

”Visonääri saatiin kylään”, uutisoi Petäjävesi-lehti 3. helmikuuta. Jorma Pietiläinen oli juuri aloittanut työnsä kunnan yritysympäristövisionäärinä.

Määräaikaisen pestin työnantoja oli kaksi: hahmottaa Petäjäveden vahvuudet ja mahdollisuudet ja laatia Petäjävedelle kehittämissuunnitelma pidemmälle aikavälille.

Me petäjävetiset -Facebook-ryhmässä on harmiteltu, miksi kunnan rahoja ”tuhlataan” visionäärien palkkaamiseen, kun talous on huonolla tolalla. Tosiasiassa visionääri palkattiin kuntaan hankerahalla. Kyse on Elinvoimatehtävän uudelleen järjestäminen Petäjävedellä -nimisestä hankkeesta, johon kunta sai Keski-Suomen liitolta 50 000 euron rahoituksen. Kunnalle jäi hankkeesta 22 000 euron maksuosuus.

Jorma Pietiläinen suhtautuu kritiikkiin leppoisasti.

– Demokratiaan kuuluu, että mikään ei ole koskaan valmista. Kritiikki ei ole haitallista, vaan se osoittaa, että ihmiset välittävät kunnan asioista ja ovat huolissaan sen tulevaisuudesta.

No, sitten niihin visionäärin tehtäviin.

Pietiläinen on tullut sellaiseen lopputulokseen, että Petäjäveden on pakko lähteä kasvamaan. Siis ei ”toivoa kasvua” tai ”tavoitella kasvua”, vaan kasvaa määrätietoisesti, ottaa se kaiken toiminnan lähtökohdaksi ja tavoitteeksi.

– Kunnan kuihtumisesta seuraa väistämättä talouden ja palveluiden huononeminen. Tarvitsemme uusia työpaikkoja eli yrityksiä ja uusia asukkaita. Jyväskylän nukkumalähiönä oleminen on kyllä vaihtoehto, mutta nukkumalähiön ilmapiiri on passiivinen ja unelias, eikä osa väestä viihdy sellaisessa. Pahimmillaan kunnan palvelutkin valuvat Jyväskylään, yrityksistä puhumattakaan.

Mistä sitten eväitä kasvuun?

– Tärkeintä on päättää yhdessä, että lähdetään kasvamaan ja tehdä sen mukainen strategia. Pitää keskittää kaikkien kunnan työntekijöiden ja työalojen voimat samaan päämäärään. Tosin julkishallinnossa kasvustrategian laatiminen on vaikeampaa kuin yrityksissä, koska kunnan pitää joka tapauksessa huolehtia kaikista tehtävistään.

Konkreettisia kasvun palikoita on Pietiläisen hahmotelmissa kolme: Palvalahden teollisuusalue, data- eli palvelinkeskus entiselle Fingridin muuntamotontille sekä palveluiden kasaaminen valtatien varteen.

 

Palvalahti tarvitsee veturin

 

Pietiläisen näkemyksen mukaan Palvalahden teollisuusalueen pitää kehittyä yhden ydinyrityksen ympärille. Sen piti alun perin olla elementtitalofirma LapWall, mutta yhtiön vetäydyttyä suunnitelmasta uudeksi ideaksi on noussut biokaasulaitos.

– Ydinyritys luo alueelle oman imagon, jonka ympärille kerääntyy muita saman alan tekijöitä yrityksen omien asiakas- ja hankintaketjujen kautta. Jos ydinyritys on biokaasulaitos, ympäröivät yritykset voisivat olla muita ympäristö- ja kiertotalousalan yrityksiä tai biokaasun hyödyntäjiä.

Biokaasutuotannon esiselvitykseen hankittiin 20 000 euroa tukirahaa maaseuturahastosta, ja kartoitus raaka-aineiden saatavuudesta, laitostyypistä, käyttö- ja kustannusarviosta ja muista tarpeellisista lähtötiedoista starttaa pian. Selvityksen tekee kilpailutuksen voittanut Metener Oy Laukaasta.

– Tietyllä tavalla turvallisin vaihtoehto olisi kuitenkin rakentaa teollisuusalue Petäjävedellä jo olemassa olevan yrityksen ympärille, jos joku täkäläinen tarvitsisi uutta liiketilaa, Pietiläinen sanoo.

 

Palvelinkeskus ja ”IT-aluskasvillisuus”

 

Data- eli palvelinkeskukselle ideaali paikka olisi Fingridin entinen muuntamotontti, jolla on kaikki tarvittavat edellytykset: yltä kulkevat valtakunnan sähköverkot, valokuitunetti ja kaikkien operaattoreiden verkkojen solmukohdat lähellä sekä hyvä sijainti lähellä Jyväskylää ja sitä myötä IT-alan koulutusta ja osaajia.

– Palvelinkeskuksia tarvitaan koko ajan lisää, mutta niissä osaavan työvoiman saaminen on osoittautunut ongelmaksi. Jämsän Halliin suunniteltu datakeskus kaatui juuri tähän.

Palvelinkeskusta ei voi ”tilata” Petäjävedelle, mutta sitä voi houkutella tekemällä Petäjäveden ominaisuuksista ja edellytyksistä hyvää markkinointimateriaalia, jota levitetään alan foorumeilla toivoen, että esim. Google tarttuu täkyyn. Tällaista materiaalia Petäjävedelle tekevät paraikaa Tiimiakatemian tietotekniikan ja markkinoinnin opiskelijat.

 

Nostokurki valtatien varrelle

 

Jorma Pietiläinen haluaa oikaista käsityksen, että hän haluaisi ”siirtää keskustan valtatien varteen”. Sen sijaan hän haluaisi lisätä valtatien varrella olevaa palveluvarustusta ja keskittää olemassa olevat isoimmat kaupalliset palvelut sinne. Tällä tavoin Petäjäveden yritykset saisivat paremmin hyödynnettyä valtatien liikennevirtaa.

– Kyläseppä on tehnyt pitkäjänteistä imagotyötä, jonka varaan voisivat muutkin rakentaa.

Samalla mielikuva Petäjävedestä muuttuisi dynaamisemmaksi. Pietiläisen mukaan ei ole parempaa mainosta paikkakunnalle kuin nostokurki valtatien varressa.

– Palvelukeskittymästä syntyisi ohikulkijoille olo, että tämä on elävä paikkakunta, jossa on paljon palveluita. Ei voi vain väittää, että tänne kannattaa muuttaa, täällä on hyvät palvelut, vaan se täytyy osoittaa.

– Käyn taustakeskusteluja kaupallisten toimijoiden kanssa ja etsin ydinyritystä, joka voisi ehkä tehdä ensimmäisen siirron. Muiden on sitten helpompi tulla perässä. Tällainen kehitys on tietysti pitkässä kuusessa, Pietiläinen sanoo.

 

Elinvoimapäällikkö on työrukkanen

 

Jorma Pietiläinen piti keväällä kaikille kuntalaisille avoimen muutosseminaarin, jossa hän peilasi Petäjäveden kehitystä maailman suuriin megatrendeihin ja esitteli ideoitaan Petäjäveden tulevaisuudesta. Illassa käytiin hyvää ja vilkasta keskustelua, minkä johdosta Pietiläinen lupasi järjestää toisenkin kuntalaiskuulemisen kevään mittaan. Korona sotki suunnitelman, mutta nyt tilaisuus on tarkoitus pitää elo-syyskuun vaihteessa. Luvassa on lisää keskustelua ja yhteistä ideointia Petäjäveden parhaaksi.

Myös Facebookissa on keskusteltu viime päivinä vilkkaasti siitä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, jotta Petäjävesi voisi lähteä kehittymään hyvään suuntaan. Esillä on ollut tonttitarjonnan parantaminen ja niiden tehokas markkinointi, täkyjen tarjoaminen tontin ostajille (valokuitu tontin reunaan, ilmaiset murskeet tms.), olemassa olevien yritysten ja niiden tarpeiden parempi kuunteleminen, Kintauden alueen kehittäminen, vuokra-asuntojen kuntoon laitto ja vuokrien lasku, julkisen liikenteen kehittäminen, valokuidun mahdollisuuksien käyttöönotto, etätyömahdollisuuksien parantaminen ja pop-up toimistotilat, matkaparkin perustaminen Kirveslahteen jne.

– Nämä ovat kaikki hyviä ideoita, ja niiden toteuttaminen on osa tulevan elinvoimapäällikön työsarkaa. Hän on se työrukkanen, jota Petäjävedelle on tarvittu, Jorma Pietiläinen toteaa.

– Minun tehtäväni oli katsoa isoa kuvaa, löytää kehitysaihiot ja laittaa kehitys liikkeelle, mutta elinvoimapäällikkö on operatiivisen toiminnan henkilö.

Petäjäveden ja Multian yhteisen elinvoimapäällikön tehtävä on haussa elokuun alkuun asti, minkä jälkeen päästään haastattelemaan hakijoita. Myös yrittäjiltä on toivottu ideoita siihen, millaista osaamista elinvoimapäälliköllä olisi hyvä olla.

Jorma Pietiläinen ei aio hakea elinvoimapäällikön tehtävää, vaan palaa todennäköisesti oman yrityksensä pariin, joka on ollut pöytälaatikossa jo muutaman vuoden. Se tapahtuu kuitenkin vasta myöhään syksyllä: visionäärin määräaikainen tehtävä Petäjävedellä kestää 6.10. saakka.

– Jatkan molempien selvitysten ohjaamista sekä taustakeskusteluja valtatien liikennevirtojen hyödyntämiseen liittyen. Syksyllä hoidan tämän työn rinnalla myös Vanhan kirkon matkailuhankkeen tehtäviä. Rupean kehittämään rahoituskonseptia opastuskeskusta varten, Pietiläinen kertoo.

 

Yrityskulttuuri kuntoon

 

Jorma Pietiläinen pitää tärkeänä, että uusi elinvoimapäällikkö on ensisijaisesti yrittäjien suuntaan toimiva henkilö ja vasta toissijaisesti kunnan viranomainen.

– Hänen tehtävänsä on sisäistää syvällisesti yrittäjien näkökannat ja tarpeet. Petäjävedellä on ollut monenlaisia selkkauksia, mikä näkyy ilmapiirissä yrittäjien ja kunnan kesken.

Pietiläinen viittaa Keski-Suomen Yrittäjien kuntabarometriin, jossa yrittäjät arvioivat oman kuntansa toimintaa. Kyselyssä Petäjävesi on Keski-Suomen kuntien toiseksi viimeinen. Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosanaksi Petäjävesi sai 2,06 (asteikolla 1 – 5, vastaajamäärä 19), kun Keski-Suomen keskiarvo on 2,86 ja koko maan 2,97. Ensimmäisellä sijalla on odotetusti Muurame, toisena Viitasaari ja kolmantena Keuruu.

– Elinvoimapäällikön pitäisi käydä läpi historiaa ja jos sieltä löytyy virheitä ja väärinkäsityksiä, ne pitäisi käsitellä ja sopia ensin, ettei historia jää painolastiksi. Pöydän puhdistaminen on järkevää, että päästään rakentamaan uutta, Pietiläinen miettii.

– Elinvoimapäälliköllä pitäisi olla tukenaan valiokunta, joka koostuisi yrittäjistä, etenkin isot yritykset olisi tärkeä saada mukaan.

Jorma Pietiläisen mukaan yrittäjät ovat yhteiskunnan muutosvoima ja ihmisinä oman tiensä kulkijoita.

– Yrittäjät innovoivat, etsivät jatkuvasti uutta ja luovat sitä kautta muutosta. Se tuo kuntaan dynamiikkaa ja henkistä hyvinvointia. Viranomaisten tehtävä taas on luoda pysyvyyttä yhteiskuntaan ja siksi julkishallinto on aina luonteeltaan konservatiivinen. Tämä pitää vain hyväksyä ja osoittaa arvostusta puolin ja toisin.

 

 

Toimittajalta: Pienellä kylällä voi olla suuria suunnitelmia

 

Tätä visiojuttua tehdessä oivalsin uudella tavalla, että pienikin voi olla suurta. Petäjävesi voi olla joko pieni ja kuihtuva tai kokoaan suurempi ja luova.

Tarjoankin yhteiseen käyttöön oman visioni Petäjäveden tulevaisuudesta: Petäjävesi voisi ottaa strategiakseen olla Maaseutu 2.0.

Paikka, jossa eletään niin hyvää elämää kuin maaseudulla koskaan voi: asutaan väljästi mutta ekologisesti terveissä ja kemikaalittomissa asunnoissa, tehdään mukavasti etätöitä kaukana kaupungin kiireestä, syödään lähellä tai suorastaan itse tuotettua ruokaa, kulutetaan oman kylän palveluja, lämmitetään talot ja tankataan autot biokaasulla, liikutaan kauemmas julkisilla, harrastetaan lähi- ja luontomatkailua ja nautitaan toisista ihmisistä ja ihmisen kokoisesta kylästä.

Tähän Maaseutu 2.0. -strategiaan mahtuvat niin perheet, yrittäjät, maailmanperintö kuin ralliautoilukin. Ollaan juurevia, mutta katseen suunta määrätietoisesti eteenpäin.   – Matleena Ylikoski